lauantai 12. heinäkuuta 2025

So long, Marianne...

... lauloi Leonard Cohen entiselle rakastetulleen. Tämän voi vapaasti suomentaa: Heippa vaan, Maija-langat! Maija-jämistä siis oli tarkoitus päästä eroon.

Ei mitään ohjetta. Omaan jalkaan sopivat ja kotikäyttöön.


Koko: 38

Puikot: 3 mm
Silmukat: 56
Paino valmiina: 74 g
Langat:
Maijat:  218 sinapinkeltainen, 238 turkoosi, 209 joulunpunainen, 200 luonnonvalkoinen, 236 oranssi, 281 vaalean ruskea.
Nallet: 523 puolukka, 010 luonnonvalkoinen

Sinapinkeltaista ja turkoosia jäi ehkä raidan tai parin verran. Punainen ja luonnonvalkoinen loppuivat ja apuja piti ottaa vastaavista väreistä Nalle-lankaa. 

Jämälankoja on tarkoitus tuhota vielä kahden parin verran. Tämä pari on ensimmäinen jämälankapari #teemasukkalaatikko2025 -yhteisneulontaan. 

Bingo täydentyy kohtaan: Jämät käyttöön.


sunnuntai 6. heinäkuuta 2025

Oudoinko käsityö ikinä?

Tarina alkaa n. puoli vuotta sitten....


... kun voitan Olifantin joulukalenterista palkinnon. Lanka on suomalaisen Knokkon Textiles Company Oy:n valmistuttamaa ja sisältää 25% nokkosta, 25% hamppulankaa ja 50% puuvillaa. Lanka on hyvin ohutta: 1700 metriä/100 grammaa. Vyyhdillä on lankaa 10 grammaa, eli 170 metriä.

Mitähän tästä keksisi?

Kunnes...

ilmestyy viimeisin Taito-lehti, jossa on jopa kolme juttua nokkosista.


Sanna Kuoppamäki-Luomansuu on nokkos- ja hampputekstiilejä kehittäneen Knokkon-yrityksen perustaja. Hän on perehtynyt nokkosista saataviin kuituihin ja tavoitteena on palauttaa Suomelle se nokkosen käsittelyn suurmaan asema, joka sillä oli Ruotsin vallan aikana. Sanna Kuoppamäki-Luomansuu kertoo, että Suomessa kasvanut nokkoslajike on kaikkein parhaimpia kuitukasveja. Se on sopeutunut karuun maaperään ja olosuhteisiin, mikä tekee kuidusta todella hienon. 

Kädessäni on siis jotain aivan uutta, mutta jotain niin vanhaa. 


Tekstiilisuunnittelija Minttu Wikberg on myös innostunut nokkosista. Hän pitää artikkelissa päiväkirjaa maaliskuulta elokuuhun kertoen nokkoskokeiluistaan.

Lehdessä on vielä Minttu Wikbergin seikkaperäinen ohje, miten nokkoslangasta voi punoa avaimenperän. 

Sitten löytyy jotain minulle...


... pussukka saippualle. Miten olen tähän saakka pärjännyt palasaippuoitteni kanssa ilman saippuapussukkaa? Sitä kysyn itseltäni. - Aika hyvin, vastaan. En tiennyt tarvitsevani. 

Tätä lähden nyt kuitenkin tekemään. Emma Kylmälän ohjeen lanka on jotain aivan muuta, joten etenen vain kuvan perusteella. Jaan 10 gramman lankani kolmeen osaan ja lähden virkkaamaan kolminkertaisella langalla 4 mm:n puikolla. Tulee tiukkaa ja vaihdan 5 mm koukkuun. Lankahan ei jousta ollenkaan; ei siis ole kovin mukavaa virkattavaa. Koukkua saa tunkea silmukkaan oikein tosissaan.

      
 
Vasemmalla pussukka tyhjänä. Oikealla saippua sisällä käyttötarkoitusta esittelemässä. Nyörit olisi pitänyt tehdä samasta langasta, mutta en onnistunut saamaan aikaan tiukkaa nyöriä ja meni hermot. Siis kaivoin varastoista korvaavat nyörit.

Ei minulla muuta nokkosista paitsi että bingoon tulee ruksi kohtaan "Jotain kotiin".

Kysymys teille, hyvät blogiystäväni: Onko käyttökokemusta saippuapussukasta? Minkälaisia? Onko elämää ilman pussukkaa? Onko pussukka turhake vai aivan ehdoton apuväline?




 

keskiviikko 2. heinäkuuta 2025

Kirkko - Kristiina K:n heinäkuun haaste

Kristiina K pyytää tämän kuun haasteessa KLIK kuvaamaan kirkon. Haasteeseen olisi ollut aidan matalin kohta ja oikopolku, kun olen täällä blogissa esitellyt nykyistä lähikirkkoani kaksikin kertaa: Maaliskuun haasteessa "Erikoinen rakennus" KLIK ja viime vuoden Kolme kuvaa kuukaudessa, huhtikuun haasteessa KLIK.

Tällä kertaa ajattelin ajatella isommin ja esitellä varsin tunnetun helsinkiläisen kirkon, eli Tuomiokirkon. Asuin 20 ensimmäistä elinvuottani kantakaupungissa ja kuuluin Tuomiokirkon seurakuntaan. Minut on kyseisessä kirkossa kastettu ja olen siellä päässyt ripille ja muutenkin kirkko on monella tavalla tuttu paikka. Suuntaan siis aurinkoisena kesäpäivänä keskustaan ja olen hetken aikaa turisti.

Isomman kuvan saa kuvaa klikkaamalla. 

  
 
Pitäisi olla drooni, että saisi matkailumainoksista tutun kuvan. Sammakkoperspektiivistä kirkko näyttää tältä.

Nikolainkirkko rakennettiin vuosina 1830-1852. Alkuperäinen suunnittelija on Carl Ludvig Engel ja myöhempi suunnittelija Ernst Lohrmann. Uusklassinen tyylisuunta oli osa Helsingin empirekeskustan asemakaavaa, joka on Johan Albrecht Ehrenströmin käsialaa. Kirkko nimettiin keisari Nikolai I:n ja Pyhän Nikolauksen mukaan Nikolainkirkoksi. Suomen itsenäistyttyä 1917 nimi muutettiin Suurkirkoksi ja vuonna 1959 Tuomiokirkoksi. (Wikipedia)

Kuvista ehkä erottuu kirkon päätykolmioiden päällä olevat sinkkipatsaat. Niitä on kaikkiaan 12 ja ne kuvaavat kahtatoista apostolia.

Osuin paikalle kesäisen urkukonsertin (ke & pe) aikaan, ja sain hetken istua tutussa penkissä ja kuunnella musiikkia. 

  
Edessä alttari ja vasemmalla saarnatuoli ja oikealla Mikael Agricolan patsas. 

 

Urut ja penkkirivit ovineen


Yksi kattokruunuista

 
 
Näkymät portaiden yläpäästä. Vasemmalla keltainen rakennus on valtioneuvoston linna ja oikealla keltainen rakennus on yliopiston päärakennus. 

Joulukuun 13. päivän uutisissa näette miten Lucia-neito astelee nämä portaat alas. Kunnioitettava suoritus; portaat ovat aika jyrkät, mutta onneksi Lucia-neito on vielä nuori ja hänellä on terveet polvet.


Portaiden alla on Senaatintori. En lähtenyt lähempää kuvaamaan patsasmuodostelmaa torin keskellä, mutta siinä ylimpänä seisoo Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II pitämässä puhetta säätyvaltiopäivillä vuonna 1863.

Kuvassa vasemmalla keltainen rakennus valkoisine pylväineen on vanha raatihuone ja nykyään osa kaupungintalokorttelia. 


Kirkon pääsisäänkäynti ei ole Senaatintorin puolella, vaan Unioninkadun puolella - presidenttien hautajaisista tuttu paikka. Keltainen rakennus kuvassa on Kansalliskirjasto. Nykyään turistibussit pysäköivät sen eteen.

Tämän kuvan myötä jätin (muut) turistit ja suuntasin kotiin päin. Parhaimmillaan laskin seitsemän turistibussia tuossa rivissä. Kirkot kiinnostavat minuakin ulkomailla. Tällä kertaa tuntui vähän hassulta heilua puhelimen kameran kanssa "omassa" kirkossani. Mutta mitäpä sitä ei haasteen eteen tekisi. 



tiistai 1. heinäkuuta 2025

Kolmas pitsineuleyritelmä

Heinäkuun kynnyksellä valmistui kolmas pitsineulesukkapari. Tällä pääsen osallistumaan muutamaankin yhteisneulontaan.


Malli: Ulpukat
Suunnittelija: Niina Laitinen
Julkaistu: Suuri käsityö -lehti, nro 6-7/2025
Koko: 37
Lanka: Gjestal Maija, väri 218 sinapinkeltainen
Puikot: 3 mm
Silmukat: 55 s.
Paino valmiina: 68 g

Aika pienet tuli. En taas muistanut, että Niina L:n ohjeisiin saa lisätä silmukoita, jotta saa sopivat. Ohje oli lisäksi ohuemmalle langalle, eli vielä pienemmät olisi tullut jos olisin ottanut ohjeen langan.

Erityistä ohjeessa on ristiin neulottu kantapää, jossa lankaa pidetään joka toisella silmukalla työn edessä. Syntyy vähän eri näköinen ruudukko kuin jos pitää lankaa työn takana. 

Sukat osallistuvat kahden aikaisempien pitsineulesukkien kanssa #teemasukkalaatikko -yhteisneulontaan ja yksinään heinäkuun #neulekirjakal -yhteisneulontaan, koska ohje on lehdestä.

 

sunnuntai 22. kesäkuuta 2025

Varrettomat kesäsukat

Yllä olevalla nimellä löytyy ohje Käsityön ABC -lehdestä, numero 37. 


Malli: Varrettomat kesäsukat
Suunnittelija: Hanne Piirainen
Julkaistu: Käsityön ABC 37 -lehti
Koko: 38
Langat: 
- teetee Pallas, väri 14 tumman sininen
- kärjessä nimetön saman sävyinen sininen
Silmukat: 56 s
Puikot: 3 mm
Paino valmiina: 62 g.

Sukat pääsevät mukaan useampaan yhteisneulontaan: #kesäsukatkal2025 ja #neulekirjakal2025, sekä #teemasukkalaatikko2025, teemalla "pitsineule", kunhan väännän vielä yhdet pitsineulesukat.

Kuittaanpa näillä vielä yhden bingoruudunkin: Naisten sukat. 


Näissä sukissa erikoisuutena on nilkan takana oleva korotusosa, joka tehdään lyhennetyillä kerroksilla. Voisin kuvitella, että sukat pysyvät esim. kengissä näin paremmin paikoillaan.


Ohjeen pitsineule toteutetaan 4 kerroksella ja on helppo oppia ulkoa. Pitsi tuntuu hyvältä kesäsukissa, joiden ei tarvitse olla kovin lämpimät. 


lauantai 14. kesäkuuta 2025

Tico ticon tuho - Osa 3

Onkohan vielä menossa Rumat sukat -yhteisneulonta? Näistä tuli niin hurjan väriset, että voisin osallistua.

Novitan Tico tico -lanka loppui vihdoin ja tarkalleen sanoen kiilakavennusten loppusuoralla. Tällä kertaa kaverina oli omenan vihreä Drops Fabel  ja Tico ticon loputtua mukaan tuli Lankafarmin joulukalenteriminejä. 


Koko: 38
Puikot: 3 mm
Paino valmiina:  93 g
Langat:
- Novitan Tico tico, väri 836 turkoosi
- Drops Fabel, väri 112 Apple Green
- Lankafarmin minejä

Nyt pääsen itse testaamaan lyhytvartisia kesäsukkia. Omassa jalassa ei niin häiritse, vaikka väri on aika karmea.

Kolmet Tico tico -sukat on nyt tehtailtu ja pääsen osallistumaan teemasukkalaatikkoon Instagramissa aihetunnisteella: #teemasukkalaatikkovalmis. Yhteisneulonnan järjestävät Pipotuksen Johanna @pipotus ja Käsityökaaoksen Tiina @siloahoska. Yhteisneulonnassa (KAL) neulotaan kolmet sukat, joita yhdistää jokin yhteinen teema. Teeman saa itse valita. 

 

maanantai 9. kesäkuuta 2025

Tico ticon tuho - Osa 2

Jokin lanka ei sitten millään suostu loppumaan, mutta periksi ei anneta: en lepää, ennen kuin viimeinenkin säie Tico ticoa on muuttunut sukaksi.  

Taistelun toinen erä päättyi toisen sukkaparin valmistumiseen. Ja tässä on siis neulottu kahta fingering-lankaa yhtä aikaa. 



Koko: 42
Puikot: 3 mm
Paino valmiina: 91 g
Langat:
- Novitan Tico tico, väri 836 turkoosi, liuku-/tms. pätkävärjätty
- Drops Fabel, väri 105 turkoosi, yksivärinen
- Fabelin loputtua erilaisia samansävyisiä jämiä

Tico ticoa jäi vielä, joten ei auta muu kuin vääntää vielä yhdet sukat. Niistä varmaan seuraavaksi.