perjantai 20. toukokuuta 2022

Kultanaamio - huhtikuu

Hiukka jäljessä aikataulusta, mutta ei panikoida: vain yhden askeleen verran. Kultanaamio on Niin Laitisen sukkakalenterin huhtikuun malli.


Malliin olen oikein tyytyväinen. Saatan käyttää sitä toistekin. Lankaan taas vähemmän tyytyväinen. Ohjeen mukainen olisi ollut Rouva Silmusolmun Villa Sukkis, mutta minä halusin saada kauan odottaneen Novitan Venlan pois lankalaatikosta, joten se tähän päätyi. Väri, 658 kaura on luonnossa tummempaa kuin tuossa ulkona otetussa kuvassa. Lanka on niin löyhäkierteistä, että hajoaa osiin jos yhtään sählää, ja minähän sählään. 

Valmis pari painaa 55 grammaa.

Vaan ei siinä kaikki. Nyt lähdin harjoittelemaan Magic Loop -tekniikkaa eli suomeksi looppausta. Toisen sukan tein perinteisesti viidellä puikolla (2,5 mm), mutta toiseen käytin kuvan maailman parasta pyöröpuikkoa ChiaoGoo. Pakko tosin tunnustaa, että kiila- ja kärkikavennusten ajaksi siirsin työn puikoille, mutta muuten looppasin. Ei hassumpaa, mutta en ainakaan vielä hylkää perinteisiä puikkoja, niin kuin olen ymmärtänyt muiden tehneen. Harjoittelen vielä ja katson sitten. 

Bingoon saan merkinnän kohtaan: Uusi tekniikka.

Miten on, te kokeneemmat looppaajat: Looppaatteko aivan kaikki sukan/lapasen vaiheet? Entä oletteko kokonaan hylänneet viiden puikon systeemin? Onko eroa sillä, aloitetaanko kärjestä vai varresta?


perjantai 13. toukokuuta 2022

Lohtuhuivi eli Nikolai-huivi

Puolalainen Marysia Nodzykovska on tämän huivin suunnittelija. Ohjeen tekstin mukaan hän on antanut luvan käyttää ohjettaan lohtuhuiveihin. Seurakuntamme vapaaehtoiset neulovat näitä ja papit jakavat lohtuhuiveja läheisensä menettäneille. Malleja on muitakin ja miehille neulotaan enemmän kaulaliinatyyppisiä huiveja.

Alkuperäinen ohje löytyy Marysian blogista : täällä
Suomenkielisessä ohjeessa on myös tarkennuksia ohjeeseen ja päättelyohjeet : täällä


Huiviosa neulotaan aina oikein ja reunapitsi toteutuu kahdeksan kerroksen mallia toistaen. On siis hyvä televisionkatselu- tai matkaneule.

Ohjeesta poiketen tein keskikohtaan enemmän lisäyksiä niin, että huivista tuli keskeltä korkeampi vai pitäisikö sanoa syvempi/leveämpi. Alkuperäisen ohjeen mukainen huivi on kapeampi (ohuempi/matalampi).

Käytin pyöröpuikkoa 3 mm ja Novitan Baby Merino -lankaa, väri 588, kirsikka. Valmiin huivin paino on 93 grammaa ja bingoon saan merkinnän kohtaan: Huivi.


lauantai 7. toukokuuta 2022

Intialaista

Tunsin sisäistä pakkoa käyttää Novita Nature -lankaa, joka tuli viimeisimmässä sukkaboksissa. Sukkiin en Tencel-vahvikkeen takia halunnut käyttää, mutta keksin muuta:


Tämä malli on nimeltään Intialaiset lapaset. Ohjeen lanka on Lankavan Ulla (100 g = 200 m), mutta minulla oli mainittu Novita Nature, väri 183 pisara ja Novita Venla, väri 170 laivasto. Malli lienee aikuisten kokoon, mutta kun minulla oli kaksi lankaa käytössä, jäljestä tuli aika tiukkaa ja koko joko lapsi tai pienikätinen aikuinen - minulle käyvät, mutta eteenpäin menevät, vaikka Vaaka ry:lle. 

Peukalo on intialaisen mallin mukaan - oikein kiva. Mallineule on jättöneuletta - never heard - jossa joka toinen kerros neulotaan oikeaa ja joka toinen 1o 1n siten, että oikea silmukka nostetaan neulomatta. Kiva malli ja ainakin näin kahdella langalla tulee tosi paksu ja varmaan lämmittää talvella.

Puikot olivat 3,5 mm. Valmis pari painaa 95 grammaa, josta Naturea 70 grammaa ja Venlaa 25 grammaa.

Bingoon tulee merkintä kohtaan: Lapaset.

Vielä haluan kehua julkaisua, josta ohje on:


Tämä kokoomajulkaisu on vuodelta 2020 ja sisältää tietysti aiemmin julkaistuja ohjeita, mutta monta kivaa on mukana, esim. Veera Välimäen Stay Soft -huivi. 

maanantai 2. toukokuuta 2022

Oikein nurin - Kaisa Ikola

Juuri sain kuunneltua tällaisen teoksen:

Romaanin päähenkilö on Anni, kolmekymppinen akateeminen pätkätyöläinen. Annin mies on menestyvä yrittäjä, mutta Anni etsii vielä elämälleen sisältöä. Ystävän kannustuksesta hän perustaa blogin, jossa ruotii elämäntilannettaan. Näin mutkan kautta Anni löytää käsityöblogit ja bloggaaminen alkaakin keskittyä käsitöihin, joita Anni ei tiennyt osaavansa, eikä ollut uskaltanut edes yrittää. Hän saa paljon kannustusta ja rohkaisua tässä maailmassa ja löytää myös oman ystäväpiirin käsitöitä harrastavien parista.

Kirjailija Kaisa Ikola on historioitsija ja kokenut samanlaista kannustusta blogimaailmasta. Hän kertoo haastattelussa bloggaamisesta:

- Siellä hyväksyttiin kaikki, se oli ihan uskomaton maailma. Jopa minua, joka olin ollut käsityötuntien hitain ja huonoin, tsempattiin. Rupesin ihmettelemään, miksei kukaan kirjoita tästä kirjaa?

Näin syntyi sitten tämä Oikein nurin -kirja. Mahtaako olla kukaan toinen tähän aiheeseen tarttunut? Kate Jakobsin Lankakauppa-sarja liippaa ehkä läheltä, mutta ei niissä taideta bloggaamisesta puhua.

Kaisa Ikola kirjoitti kirjan jo vuonna 2008, mutta se ei silloin kelvannut yhdellekään kustantajalle. Aika ei ollut kypsä. Vuonna 2020 teoksesta otettiin e-kirjaversio ja helmikuussa 2021 tuli äänikirjaversio, joka nopeasti ampaisi äänikirjoissa kuunneltujen kärkeen ja nyt minäkin olen sen kuunnellut.  

Kevyttä kuunneltavaa tutusta asiasta, mutta hyvä kuvaus nykyajan yhteisöllisyydestä netin kautta. 


sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Joen tarina - osa 5 - toukokuu

 


Joki tulvi vielä pari viikkoa sitten, mutta nyt ovat lumet jo sulaneet ja kun ei ole satanutkaan, on joki aika kuiva ja kapea. Vappupäivän sää oli kolea mutta aurinkoinen. Yhtään lintua ei näkynyt. Luonto alkaa vähitellen herätä kevääseen.  

lauantai 30. huhtikuuta 2022

Vapun kunniaksi pupukaksikko

 Monen muun tavoin minäkin ryhdyin neulomaan apupupuja SPR:n ohjeen mukaan.


Nämä kaverit eivät ole vielä syöneet. Vähän arveluttaa niiden täyttäminen; vanua kyllä löytyy, mutta kun täyttöaukkoja ei ole kuin lahkeiden alareuna ja pään päällä parin sentin avoin pätkä. No, mietin vielä. Ehkä teen vielä yhden ja katson sitten.

Käytin puuvillalankaa ja vasemmanpuoleisessa on Sirdar Snugglyn jämä (pää) ja muuten Järbo-minikeriä. Hän painaa 28 grammaa. Oikeanpuoleisen vartalolankana on Svarta Fåret Tilda ja vaatteet ovat Järbo-minikeristä. Hän painaa 26 grammaa. Puikot 2,5 mm.

Vinkkejä olen lueskellut ja kantapään kautta itsekin todennut seuraavaa:

1. Kasvojen kirjailu onnistuu parhaiten ennen hihojen neulomista ja silmukoiden poimimista käsiaukosta.

2. Puserosta ei kannata tehdä raidallista: vaikeuttaa silmukoiden poimimista käsiaukosta.

3. Hihoista kannattaa tehdä vähän leveämmät. Ainakin uskon sen helpottavan täyttämistä. Ohjeessa neuvotaan poimimaan 16 silmukkaa eli 4 s/puikko. Näin tein raitapaitaisen kohdalla. Kapealta näytti. Oranssiin hihaan poimin 20 s eli 5 s/puikko.



keskiviikko 27. huhtikuuta 2022

Sukkaboksi nro 2

                                         

Novitan Sukkaboksi nro 2 saapui ja tänään hain postista. Tällaista löytyi:

                                             

300 grammaa kivan väristä uutuuslankaa 7-veljestä Nature, väri 183 Pisara. Langassa on 70% villaa ja 30% lyoncell-kuitua eli kauppanimeltään Tencel. Tencel on biohajoava kuitu päinvastoin kuin polyamidi, joka on teknistä muovia. Ymmärrän luonnonsuojelunäkökulman, mutta eikö kulutusta kestämätön tuote ole omalla tavallaan epäekologinen? Tencelin huonosta kestävyydestä nimenomaan sukissa olen lukenut ja kuullut podcasteissa. Ajattelin, että jos nämä päätyvät sukiksi asti, en arvaa antaa lahjaksi, vaan jäävät omaan käyttöön. Tosin omaan käyttöön tuntuu jäävän sukkia jopa yli oman tarpeen, mutta kuluvathan ne, kun joka päivä käyttää oli sitten polyamidia tai ei.

Mitä mieltä olette, hyvät ystävät? Miksi Tencel-kuitua laitetaan sukkalankoihin? Eikö toimisi paremmin sellaisissa vaatteissa ja asusteissa, jotka eivät ole niin kovalla koetuksella, esim. huiveissa? 

Niina Laitisen mukana tullut Tanssivat pisarat -malli on sinänsä kiva, vaan kun olen kaksi kuukautta jäljessä sukkakalenteristakin, niin en tiedä milloin ehdin. Malliin tarvitaan vain 180 grammaa, joten lankaa jää vielä muuhunkin.

Mukana oli projektipussiksi tarkoitettu kangaspussi. Varmaan toimii myös kenkäpussina. Vielä oli Taika-merkkistä kosteuttavaa vartalovoidetta. Kaunis pullo, mutta voiteessa on melko voimakas havun tuoksu; hyvä sinänsä, mutta meidän tuoksuherkkään talouteemme liian voimakas.