Vuoden viimeinen värihaaste - kulta

Repolaisen blogin värihaaste KLIK on edennyt vuoden mittaan ja viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä värinä on vuorossa kulta.

Nyt on tulossa vähän surullinen tarina, jonka lopussa seuraa kuitenkin pieni lohdutus.

Yli 50 vuotta sitten pääsin ripille ja sain isältäni lahjaksi ristin. Risti oli vähän erikoinen ja oikein kaunis. En käyttänyt sitä vakituisesti, vaan erilaisissa juhlissa ja etenkin uskontoon tai kirkkoon liittyvissä juhlissa, kuten ristiäisissä ym. Risti oli hyvässä kunnossa, ketjun olin jossain vaiheessa uusinut parempaan.

Viime vuoden kesällä oli taas tällainen tilaisuus tulossa ja vielä meidän läheisessä kirkossamme, johon on kävellen matkaa noin kilometri. Risti kiireellä kaulaan ja kirkolle ja nyt voitte arvata kuinka kävi: olin kiinnittänyt lukon huonosti ja kotiin tultuani huomasin, että risti ketjuineen puuttuu.

Hälytin papin, joka hälytti suntion, joka kävi kirkon sentti sentiltä läpi. Kävin sekä seurassa että yksin useamman kerran kävelemässä kyseisen reitin. Laitoin kadonnut-ilmoituksen kaikkiin mahdollisiin FB-ryhmiin, palkkionkin lupasin. Laitoin ilmoituslappuja, kerroin kaikille tuntemilleni lähistön ihmisille. Seurasin pitkään huuto.net ja tori.fi -sivustojen myydään ilmoituksia jne jne, mutta risti ketjuineen pysyi poissa.

Kun kerroin tapauksesta naapurillemme, hän sanoi: "Harmi, että sinulla ei ole kuvaa siitä. Voisit teettää uuden". 

Heti en reagoinut, mutta ajatus jäi elämään, kunnes keksin: "Minähän voin piirtää sen". Keräsin kaikki liikenevät romukullat, puolikkaat korvakorut ja muut rikkinäiset ja menin piirustukseni kanssa kultasepälle.

Nyt minulla on entisen mallinen risti. Eihän se sama ole, mutta samanlainen. Kuvia on kaksi, koska risti on toiselta puolelta kirkas ja toiselta matta. Alkuperäinen oli niin myös ja kultaseppä toteutti toiveeni. Risti on tehty niistä romuista, jotka vein kultasepälle. Ketju on uusi.

Jos teillä on kotonanne vastaavanlainen koru tai muu tunnearvoltaan merkittävä esine, ottakaa siitä kuva johonkin pilvipalveluun. Kuva saattaa olla tarpeellinen, jos jotain yllättävää sattuu. 

Tilinpäätös kuluneelle vuodelle - kirjat ja käsityöt

Vaikka kaikki vapaa-ajan toiminta (kuten lukeminen ja käsityöt) on vapaaehtoista ja harrastusta, eikä missään nimessä tavoitteellista, on silti jännää vuoden päättyessä vähän vetää yhteen, mitä on tullut tehtyä. Valmistuneita käsitöitä en ole erikseen laskenut; ne löytyvät muistiinpanoista ja Raverlyn projektit-osiosta. 

Bingo sen sijaan on ollut käytössä ja tänä vuonna kävi niin, että en saanut bingoa täyteen. Puuttuvat osiot näkyvät punaisena ja ne siirtyvät perintönä uuden vuoden bingoon. Sen olen jo tehnytkin, mutta esittelen myöhemmin. 

Kirjoja olen kyllä lukenut koko ajan, mutta aika vähän niitäkään on lopulta tullut. Luen oikeastaan vain matkoilla ja sängyssä ennen nukkumaan menoa. Olen tummentanut suurimman vaikutuksen tehneet teokset. Äänikirjapalvelun suljin jossain vaiheessa, kun ei vaan tullut kuunneltua. Käsitöitä tehdessä kuuntelen mieluummin podcasteja tai katson tietokoneelta Areenaa tms. 

Onko sinulle tuttuja kirjoja listassa? Oletko pitänyt?

 
 

Iloisen joulun toivotus vähän erikoisemmin

Kaikki, jotka ovat viimevuosina tai lähiaikoina lähteneet junalla Helsingistä eteenpäin tietävät, mikä valtava rakennustyömaa on heti seuraavalla asemalla eli Pasilassa (Böle på svenska), kun entistä ratapihaa rakennetaan täyteen taloja.

Pasilan työmaan raksamiehet ovat halunneet esittää joulutervehdyksensä kaikille asemalla kulkijoille ja junassa matkustaville. 

Saatko selvää toivotuksen tekstistä? 

Perunalaatikko on uunissa ja kohta sinne menee bataattilaatikko perään. Sitten hiljennymme joulun viettoon ja palaan blogiin taas, varmaan huomenna.

Kaikille teille, hyvät blogiystäväni toivotan sellaista joulua, josta nautitte ja joka tuo hyvän ja rauhallisen mielen.  

Variaation variaatio, eli karvalakkiversio

Edellisen postauksen Variaatio-lapasten kohdalla valitin kierretyistä oikeista silmukoista neulotusta resorista; on hankalaa, edistyy hitaasti, silmukan putoaminen tarkoittaa purkamista. Kun lankaa vielä riitti, päätin tehdä päinvastaisen version. Resorissa on 3 oikein 1 nurin ja nyt voin todeta, että tuli aika pliisu.

Malli: Variaatio-lapaset, hieman muokattuna

Julkaistu: Novita talvi 2022 

Suunnittelija: Ronja Södersved

Koko:  naisten

Silmukoita: 40 + 4 s

Puikot: 3,5 mm

Paino valmiina: 78 g

Langat:

Dolce Mohair, valkoinen, italialaisen Lane Mondialin lanka, jonka purin enemmän tai vähemmän epäonnistuneesta huivista vuodelta 2018

Regia Trend Classic 4-ply, Schachenmayr, väri 1992 luonnonvalkoinen

Arwetta Classic, väri 101 luonnonvalkoinen

Misanjan Regia, väri luonnonvalkoinen

Tästä tuli samalla jämälankatyö ja siksi luonnonvalkoisia on useampaa eri sorttia. 

Edellisissä muuten saman ohjeen mukaisissa lapasissa vierastin outoa resoria. Nyt se näyttää oikein kivalta ja vähän tavallisuudesta poikkeavalta tämän  pliisun version rinnalla. Alla kummatkin lapasparit vierekkäin. Nämä matkaavat nyt joulupakettiin. 

 

             

Lapasboksi 12 - joulukuu - Neulo joululapaset

#lapasboksi2024 on edennyt viimeiselle rastille. Tällä kertaa haaste on:

Jälleen kerran: hyvä haaste ja riittävän väljä. Joululapasilla ymmärrän joulun värisiä lapasia. Jouluun kuuluu mielestäni, tai ainakin nykyään lähes kaikki mahdolliset värit - no, ehkä ei mustaa... , punainen, sininen, vihreä, harmaa, kulta, hopea, valkoinen. Juuri nyt haluan tehdä valkoiset lapaset. Googlasin liturgisia värejä ja valkoisesta Wikipedia tiesi (lyhentäen) seuraavaa:

Valkoinen on ilon, kiitoksen, puhtauden ja autuuden väri. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Sitä käytetään kirkkovuoden suurissa juhlissa: jouluna ja pääsiäisenä. Valkoista käytetään myös joulunaikana tapaninpäivää lukuun ottamatta aina loppiaiseen asti sekä pääsiäisaikana aina helluntaiaattoon asti. Nykyään myös 1. adventtisunnuntai on valkoinen juhla, koska se mielletään ensi sijassa ilon juhlaksi. Adventtiajan väri violetti otetaan käyttöön 1. adventtisunnuntain iltana.

Variaatio-lapaset on julkaistu Novita Talvi 2022 -lehdessä. Ohjeeseen kuuluu viisi erilaista palmikkomallia, valitsin mallin C, koska se vaikutti helpoimmalta:

Malli: Variaatio-lapaset

Suunnittelija: Ronja Södersved

Koko: naisten

Puikot: 3,5 mm

Silmukoita: 44 s

Paino valmiina: 80 g

Langat: 

Dolce Mohair, valkoinen, italialaisen Lane Mondialin lanka, jonka purin enemmän tai vähemmän epäonnistuneesta huivista vuodelta 2018

Regia Trend Classic 4-ply, Schachenmayr, väri 1992 luonnonvalkoinen

Ohjeen kaikki viisi erilaista lapasparia tehdään muuten samalla tavalla, mutta palmikot ovat erilaisia. Erikoisuutena kaikissa on, että palmikkokuvio alkaa selkäpuolella jo kolmen sentin resorin jälkeen, mutta kämmenpuolella jatketaan resoria 9 cm asti. En ole aivan varma onko tämä hyvä idea, lisäksi resorissa on kierretyt oikeat silmukat, mikä on hidasta neuloa. Ehkä teen tästä mallista karvalakkiversion, eli normiresorin. Kiva on harjoitella palmikoita.

Vanuttunut villasukka esitteli blogissaan KLIK, saman ohjeen mukaisia lapasia. Hän oli valinnut mallin D, jossa siis erilainen palmikkopinta. 

Bingoon tulee merkintä kohtaan: Palmikoita.

Ei valiteta turhista

Tässä joku päivä sitten lähistöllämme sattui vesivuoto, minkä takia kaupunki keskeytti vedenjakelun klo 12 aikaan katuosuutemme taloyhtiöiltä. Vika luvattiin saada korjatuksi klo 22 mennessä, mikä sitten toteutuikin.

Koska kyseessä oli yllättävä tilanne, HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) avasi vesipostin katumme varteen (kuva). Sieltä haimmekin kaksi ämpärillistä vettä lähinnä käsien pesua ja wc-käyntejä varten. Juomavettä löytyi jääkaapista ja ruokakin sattui olemaan valmiina, vain lämmittämistä vailla.

Tilanteesta selvittiin siis kunnialla, mutta se pysäytti miettimään, minkälaista olisi esim. pidemmän sähkönjakelun keskeytymisen sattuessa. Olemme lopulta todella riippuvaisia tällaisten asioiden toimivuudesta.

Siitä ajatus lähti laajenemaan; minkälaista on elämä Ukrainassa, Gazassa, Sudanissa, Syyriassa ja muualla, missä maat ja kansat kärsivät ihmisen hulluudesta. Täällä meidän lintukodossamme on aina jotain parannettavaa, mutta perusasiat ovat kuitenkin kunnossa: on lämpöä, puhdasta vettä ja sähköä.

Silloin mustavalkoisena aikana...

Repolaisen joulukuun värihaaste on mustavalkoinen KLIK. Tässä tulee minun panokseni haasteeseen.

Muutama/aika monta syntymäpäivää sitten sain pojaltani tällaisen onnittelukortin. Ensin kortin etupuoli: 

Sitten kortin sisäpuoli:

Palataan hetkeksi arkeen eli Vain kolme kuvaa - joulukuu

Pitkään mietin voiko näin arkisia kuvia laittaa tänne ollenkaan; onhan kysymyksessä joulukuu. Tässä kuussa on monta juhlapäivää, on itsenäisyyspäivä, Lucian päivä, sitten itse joulu ja lopulta uuden vuoden aatto. 

Tässä välissä on kuitenkin arkipäiviä, joten päätin rohkaistua ja julkaista. Nämä kuvat toimisivat ehkä paremmin tammikuussa, kun on sen tunnetun ryhtiliikkeen aika.

Juomapullo mukaan. Lähdetään jumppatunnille.

Muista ottaa myös jumppakengät.

Kuntokeskuksessa meitä tervehtii juoksumattorivi. Se ei liene aivan oikea nimi näille vempeleille, mutta pidetään tämä nyt tässä yhteydessä.

Kiitos vielä Kristiina K haasteen järjestämisestä. Näitä on ollut mukava miettiä.

Itsenäisyyspäivä 6.12.2024

Löysin kaapista itsenäisyyspäivän koristeen, jonka lapset ovat tehneet vuosia sitten. Koriste on keittiön ikkunassa.

Tekovuotta en muista, mutta tämän taiteilijat olivat tuolloin eri ikäisiä ja kaikki ovat jo koululaisia.

Iltapäivällä on paikallisella kulttuuritalolla perinteinen itsenäisyyspäivän juhla. Solistina tänä vuonna oli:

Tunnistatteko? Kuva on otettu takarivistä ei-niin-kummoisella-puhelimella zoomaten.

Tänään klo 18 sytytämme taas kadulle päin olevalle ikkunalle kaksi kynttilää. Kuva on vuodelta 2020, mutta samannäköinen tulee olemaan tänäkin vuonna. Kynttilänjalat kotkan (?) jaloista on tehnyt isoisäni, jota en ole koskaan tavannut. Neitsyt Maria siinä keskellä on Kroatiasta.

Sydänsäärystimet

Tämä projekti on ollut pitkä. Aloitin nimittäin jo syyskuussa, mutta sitten puski muuta eteen ja projekti jäi kesken. Nyt se on valmis.

Malli: Sydänsäärystimet

Suunnittelija: Elina Uotinen

Julkaistu: Käsityön ABC 34 - Syksyn sukat ja villapaidat -lehti

Puikot: 3 mm

Silmukat: resori 76, sitten + 8 s

Langat: Nalle, värit 635 kola ja 519 haave

Paino valmiina: 95 g, josta ruskean osuus n. 60 g

Mitat: pituus 28 cm, leveys 14 cm

Nyt kun kirjoitin nuo silmukkamäärät tulin ajatelleeksi, olisiko pitänyt kaventaa loppupään resorissa samaan määrään kuin aloituksessa. Vai saako alareuna olla vähän leveämpi, se kun tulee käytössä kengän päälle? 

Silmukkamäärät olen itse säätänyt. Ohje on Kaupunkilanka Kivijalka -langalle, joka on paksumpaa (100 g / 200 m) ja ohjeessa oli koko ajan käytössä 60 silmukkaa, eli ei lisäyksiä tai kavennuksia.

Tiedätte, miten olen takkuillut kirjoneuleen kanssa. Nyt ensimmäistä kertaa oli tunne, että löydän oikean otteen langoista ja niiden pitäminen tasaisessa kireys-/löysyysasennossa onnistuu. Voiko olla, että epätoivoinen takkuiluni alkaa vihdoinkin tuottaa tulosta? Nyt pitää vaan harjoitella lisää.

Kysymys teille, jotka olette taitavia kirjoneulojia: Kummalla on helpompi neuloa kirjoneuletta, paksummalla vai ohuemmalla langalla? Tositaitajalle ei tietenkään ole väliä, mutta miten on aloittelijalle?

Bingo kuittaantuu kohtaan: Säärystimet.

Joulun iloista odotusta monin kerroin

Voi että olen iloinen! Ajatelkaa, että voitin arvonnassa Lankafarmin joulukalenterin. En ollut uskonut silmiäni, kun asia ilmeni. Harvoin voitan mitään, vaikka usein osallistun. 

Kalenteri on näin kauniissa laatikossa. Tästä jää ihana ja käytännöllinen muisto jatkokäyttöön.

Tässä kalenterin sisältö ja bonuksena vielä projektipussi, jonka Lankafarmin Kaisu on käsittääkseni itse ommellut. 

Eikä siinä vielä kaikki. Olin itse tilannut itselleni Misanjan adventtikalenterin ja kaunis paketti on tässä. Avattavaa on siis joka adventille, kussakin 100 g vyyhti lankaa ja vielä yllätykset pikkulaatikoissa. 

Eikä siinäkään vielä kaikki: Osallistun Raverlyn Lankalaatikon jämälankajoulukalenterivaihtoon ja tässä on minulle joka päivälle pussi eli luukku. Sisältönä on ohjeen mukaan 5 grammaa fingering-vahvuista lankaa ja sitten vielä aatolle erillinen aattolahja. Pussit tulevat neljältä eri osallistujalta; varmaan tulee aika erilaisia nöttösiä. En malta odottaa.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Vanhat kunnon paperikalenterit pitää avata joka päivä. Tänä vuonna puuttuu partiolaisten kalenteri, kun ei ole osunut yhtään myyjää kohdalle. Nämä viisi kalenteria riittävät aivan hyvin. Avattavana on Dermosil, Punainen Risti, Sydänliitto, seurakunnan kalenteri ja vielä Suomen Lähetysseuran kalenteri. 

Lisäksi seuraan tietysti neulepodcastaajien joulukalenteria Youtubesta. Otin kuvan suoraan ruudulta, niin siihen tuli tuo punainen viiva - ei kuulu asiaan. 

Kaikkien näiden tulevien lankojen myötä luulen, että itselleni asettamat langantulorajoitukset paukkuvat - mutta paukkukoon. Minä olen näistä iloinen. Välillä ihmettelen, että lähtikö vähän lapasesta tämä kalenterivillitys. 

 

Kuukauden väri : neon

Repolainen blogissaan  KLIK kysyi, mitä väriä läheltäsi löytyy ja marraskuun väriksi määräytyy nyt neon. Kiva valinta, kun muuten voi maisema olla aika harmaa näihin aikoihin. 

Onkohan meillä kotona mitään neonväristä? Korostuskynät tulee mieleen, ei juuri muuta:

Noista vihreä taitaa olla jo vähän kuivahtanut, mutta himmeää neonia sekin antaa.

Toisena tulee mieleen huomioliivit. Katsoin äskettäin Youtube-videon, jossa amerikkalainen mies listasi kymmenen asiaa, joita hän on ihmetellyt Suomessa. Yksi niistä oli todellakin huomioliivit (eikö niitä ole jenkeissä?).

Huomioliivejä ja muitakin huomioasuja näkee paljon tuolla kaupungilla. Niiden kuvaaminen voisi tosin aiheuttaa muutamankin kysymyksen:

Kuvaan parijonossa vaeltavaa päiväkotiryhmää.

    - Niin, olihan rouvalla lupa kuvata näitä lapsia?

Kuvaan rakennustyöläisiä.

    - Teollisuusvakoiluako mummo täällä harrastaa? Kamera pois ja heti.

Kuvaan vartijoita, järjestyksenvalvojia, poliiseja.

    - Milläs asialla rouva liikkuu? Täällä ei saa kuvata.

Päädyin helpompaan ratkaisuun. Puoliso nouti ystävällisesti autosta sinne kuuluvan huomioliivin. Liivi on vähän ryppyinen, koska se on ollut tiukassa paketissa. Onneksi sitä ei ole vielä koskaan tarvinnut.

 

Lapasboksi 11/2024 - marraskuu - värikkäät (?) lapaset

Sweets & Socks -blogin ja Instagramin Lapasboksi2024-haaste pyysi marraskuussa tekemään värikkäät lapaset. Kysymysmerkki tuli otsikkoon, kun mietin, voiko noin tummapohjaisia nimittää värikkäiksi - en tiedä. Tällaiset niistä kuitenkin tuli.

Malli: Play-lapaset

Suunnittelija: Maarit O Designs

Puikot: 3,5 mm

Silmukat: Resorissa 50 s, kuvio-osassa 48 s, peukalo 16 s.

Paino valmiina: 78 g.

Langat: 7-veljestä

Värit: 044 grafiitti

742 syreeni

948 kelo (Nummi)

366 nokkonen

066 tiili (Duo)

288 tähkä

500 vappu

590 välke

Ohje löytyy Raverlystä ja Lankajengistä ja lapasten kuvaus löytyy Sweets and Socks -blogista: KLIK. Ohjeen kuvissa näkyvät lapaset kahdella värillä, joko tumma pohja ja vaaleammat kuviot tai päinvastoin. Ohje on oikein hyvä ja selkeä. 

Lapaset ovat osa minun kirjoneuleharjoitteluani. Tasaista ei vielä tule, mutta harjoittelu jatkuu, periksi en anna.

Viimeinen, eli pikkujoulukalenterin kahdeskymmenesneljäs luukku aukeaa

Tänne asti on tultu ja viimeistä luukkua avataan. Ihanasti olette olleet mukana.

Kisasarjoja on siis kolme. Ensimmäinen on tietäjien sarja ja siinä on selkeä kärki: Johdossa on Tytti 23 pistettä ja toisena ja kolmantena ovat Ruusuperhonen ja Sini. 

Hauskan nimen sarjasta olen ollut erityisen iloinen; niin lennokkaita nimiehdotuksia on tullut. Tästä lisää huomisen jälkeen. 

Mutta ennen sitä, viimeinen luukku aukeaa nyt:

Kiitos vastauksista. Olisin itsekin keksinyt tälle nimen: "Tuijotuskisa ja miten se tehdään". Mutta se ei ollut se, vaan:

Rock-muusikko Michael Monroe kirjoitti tämän tositapahtumiin perustuvan kertomuksen korona-aikana. Tarina kertoo hänestä itsestään ja hänen lempipupustaan, jonka korvien pilkuissa piili mahtavia voimia. Suloinen tarina. 

        - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiitos teille ihanat, kun olette olleet mukana tällä matkalla. Kommentteja tuli yhteensä 209 ja on tullut aika julistaa tulokset:

Tietäjien sarjan kolmen kärki pysyi tiiviisti mukana koko ajan ja he ovat: Sini (23), Tytti (24) ja Ruusuperhonen (23).

"Mikä kirjan nimi voisi tai mikä sen pitäisi olla" -sarja oli mitä riemastuttavin. Sain hymyillä monta kertaa - kiitos niistä hymyistä. En kuitenkaan halua arvottaa näitä mihinkään paremmuusjärjestykseen. Olen myös höpissyt arpomisesta, mutta siitä ajatuksesta luovun nyt ja haluan mieluummin nostaa esiin ne, jotka sekä hauskassa sarjassa, että muiden kommenttien sarjassa olivat ahkerammin mukana. He ovat: Purulaari (24), Sartsa (23), Irkku (20), Olifantti (15) ja Between (15).

Yllämainitut, lähettäkää nimenne ja osoitteenne sähköpostiin: puikoillanikin at gmail piste com. Varmuudeksi voi laittaa vielä puhelinnumeron, jos palkinto on paksumpi kuin 3 cm. 

Hyvää marraskuun loppua ja alkaa joulukuuta teille kaikille, hyvät ystäväni. 

Suomen kädentaidot 15. - 17.11.2024

Tampereelta on kotiuduttu ja kuvat katsottu. Tässä raportti messuilta, mutta alkuun Tampere-aiheinen tietokilpailukysymys: Haloo siis Tampereen tuntijat, mistä alla oleva kuva on otettu? Kaikki oikein vastaavat saavat luvan sanoa itselleen ääneen: "Minä olen Tampereen tuntija".

Lauantainen aamu valkeni tuulisena ja sateisena. Bussin pitäisi lähteä rautatieaseman vierestä.

Ei ollut vaikeaa arvata kummalta puolelta katua bussi lähtee. Naisihmisiä oli pitkä jono pysäkillä. Oli siellä muutama mieskin.

Kuin sillit tynnyrissä matkustimme bussilla numero 12 pääkallon paikalle.

Sain ohjelman, rannekkeen ja vähän myöhemmin vielä puikkomitan. 

Heti vaatesäilytyksen vieressä aukeni Joulukylä.

Tämän kiersin melko nopeasti, vaikka tarjolla olisi ollut erilaisia maistiaisia esim. tyrnimehua.

Siirryin kiertämään näyttelyhalleja, joita oli Joulukylän lisäksi kolme A, C ja E. 

Laineen osastolta löytyi Youtubesta tuttu hahmo.

Ostokseni eivät oikeastaan ole messuostoksia, koska olin tilannut ja maksanut ne etukäteen. Säästin postimaksun, kun tilasin langat noudettavaksi messuilta. Lankavan osastolta hain Álafosslopi-langat. Näistä on tulossa Baldur-lapaset Katja Makkosen (Lankajengi) ohjeella. 

Oululaisen Butik Frillan osastolta hain tilaamani Mini Merino -paketin. Pakettiin kuuluu Sulo Knit Designin Boogie-huivin ohje.

Heräteostoksilta en välttynyt, vaikka kaiken runsauden keskellä alkoi tuntua, että en tarvitse mitään. Moreeni-kirjapaino myi osastollaan käsityökirjoja.

Neulo takki -kirjan ostoa olen harkinnut jo aiemmin ja Japanilaiset neulekuviot tuli siinä vähän kylkiäisenä edullisen hintansa vuoksi (15 eur, Suomalainen kirjakauppa: 27,95).

Niina Laitinen Design -osastolla vaihdoin pari sanaa itse NL:n kanssa ja häneltä ostin ensi vuoden sukkakalenterin. 

Muuten katselin muutamaa työnäytöstä ja kuuntelin Molla Millsin haastattelun. Lankavan osastolla Strömsöstä tuttu Lee näytti miten kolmiopuikkoja käytetään. Sai itsekin kokeilla. Nämä ovat siis ne samaiset puikot, joita tuossa taannoin vähän arvostelin.

Menenkö uudestaan? Kyllä varmaan, mutta vain yhdeksi päiväksi; se riittää varsin hyvin. Kiva tapahtuma, mutta myös uuvuttava. Olisi ollut paljonkin mielenkiintoista, mutta kun tarjontaa on niin paljon, sitä jotenkin sokeutuu kaikelle runsaudelle. 

Vain kolme kuvaa - marraskuu

M niin kuin marraskuu ja teemaksi otin M niin kuin muistomerkit.

Ensimmäinen muistomerkki on kesäiseltä vuokramökkimatkaltamme Sysmään: 

Sysmän oma poika Olavi Virta (1915-1972) on saanut muistomerkkinsä Sysmän keskustaan. Muistomerkin nimi on "Hopeinen kuu", joka on yksi Virran tunnetuista kappaleista. Wikipedia tietää kappaleesta seuraavaa:

"Hopeinen kuu" on Olavi Virran vuonna 1960 levyttämä kappale. Sen on säveltänyt ja alkuperäiset sanat on kirjoittanut Gualtiero Malgoni. Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Guarda che luna".

"Hopeinen kuu" mielletään usein tangoksi, mutta todellisuudessa se on pikemminkin hidas foxtrot. Kappaleesta julkaistiin uusi versio tammikuussa 2024. Virran laulu irrotettiin levytyksen säestyksestä tekoälyn avulla ja levytyksen säestys on uusi. 

Toinen muistomerkki on syksyiseltä Lapin matkaltamme mm. Kilpisjärvelle:

Laatan teksti: "Jalkaväkirykmentti 1 kävi toisen maailmansodan viimeisen taistelun Suomen kamaralla tällä raja-alueella 27.4.1945. Pohjan prikaatin kilta 1975."

Kivi laattoineen sijaitsee Kilpisjärvellä, Saana-tunturin juurella. 

Viimeinen saksalainen sotilas poistui Suomesta ja Lapin sota päättyi 27.4.1945. Tuona päivänä eversti Oinosen johtama osasto hiihti Kilpisjärven yli ja kohotti siniristilipun kolmen valtakunnan rajapyykille. Päivää juhlitaan kansallisena veteraanipäivänä. 

Kolmas muistomerkki on niin ikään Lapin matkaltamme, nyt Pelkosenniemeltä: 

Täällä on Pelkosenniemen oma poika Antti Hulkko (1962 -), eli Andy McCoy saanut näköispatsaan. Patsas on veistetty männystä ja sen on taiteillut McCoyn setä Matti Hulkko vuonna 2009.

En tosin ole varma voiko puhua muistomerkistä, kun henkilö on vielä elossa, mutta jos ei, niin onhan hän kuitenkin M niin kuin muusikko. 

Kalenteriin väliin pieni pipo

Innoittajana tämän pipon aloittamiseen oli superhelppo pipo-ohje Raverlyssä ja ohjeen mukainen lanka omassa varastossa. Lankaa oli olevinaan riittävä määrä S-kokoiseen pipoon, mutta eihän sitä sitten ollutkaan ja jouduin ottamaan toista lankaa mukaan. En usko haittaavan, koska erivärinen osuus on aivan kärjessä, joka tulee kokonaan pipon sisään. 

Päivän valossa otetussa kuvassa näkyy myös kerän vaihtokohta. Sisävalossa sitä ei näe, eikä taitettuna varsinkaan.

Pipo tehdään pitkänä putkena, joka sitten pujotetaan sisäkkäin. Minulla on näköjään niin tiukka neulekäsiala, että piposta tuli lähinnä XS-kokoinen. Putken pituus laskettiin senteissä ja vaikka sentit täsmäävät olisi putki mielestäni voinut olla 5-10 cm pitempi, jotta siihen saisi riittävän taitteen. 

 

Malli: The Sweet Isla Beanie (Raverly, suomenkielinen)

Suunnittelija: Elizaveta Klimenko

Puikot: 3 mm, 40 cm pyörö- ja sukkapuikot

Langat: Drops Baby Merino, värit 34 kanerva ja 41 luumu

Putken pituus: 60 cm

Paino valmiina: 102 g

Lasten koko siis tuli ja tämä saa mennä Lankavan joulukeräykseen. Kopioin tähän tiedot keräyksestä:

Osallistu Hyvänmielen Jouluneuleet -kampanjaan!

Lankava ja Pelastakaa Lapset ry järjestävät jo 16. kerran Hyvänmielen Jouluneuleet -kampanjan, jossa jaetaan itsetehtyjä neuleasusteita joululahjoina Suomen vähävaraisille lapsille. Tule mukaan jakamaan hyvää mieltä ja lämpimiä asusteita lapsille. Avun tarvitsijoita on paljon.

Näin osallistut lahjoitukseen:

• Neulo lasten sukkia, pipoja, lapasia ja kaulahuiveja. Myös aikuisten kokoja teini-ikäisille tarvitaan.
• Liitä parilliset tuotteet yhteen langalla.
• Lähetä neuleet 25.11. mennessä osoitteeseen Lankava Oy, Kauppatie 65, 62200 Kauhava. Huom. Lisää lähetykseen puhelinnumero 044 750 4044.

Jouluna 2023 asusteita lahjoitettiin 2198 kpl. Kiitos!


Ilmaisia neuleasusteohjeita löydät Lankavan verkkosivuilta