Eriparisukat

Eriparisukat innostivat. Kokeilumielessä tein pienet. Pienin lapsenlapsemme 2v saa nämä sukat.

Malli: Idea matkittu jostain netistä

Koko: 26

Puikot: 2,25 ja 2,5 mm

Aloitussilmukat: 48

Paino valmiina: 32 g

Langat: 

Regia Premium Silk, väri: 98 meleerattu antrasiitti

Katia United Socks, väri: luonnonvalkoinen

Lankafarmin minit: Pioni ja Peikonlehti

Kaikkia lankoja jäi sen verran, että saisi vaikka toisenkin parin. 

Bingoon tulee merkintä kohtaan: Lapselle.

Vain kolme kuvaa - tammikuu

 Olifantin ja Enkulin blogeista luin tiedon Kristiina K:n aloittamasta haasteesta, jonka idea on julkaista joka kuukauden loppupuolella kolme kuvaa, joiden aihe alkaa samalla kirjaimella kuin kyseinen kuukausi. Tammikuussa siis t-kirjaimella. Haaste löytyy täältä. 

Tässä minun osuuteni:

Nämä Teekannut ovat enää koristeina. Lapsuudenkodissani ne olivat käytössä. Teelehdet haudutettiin pienemmässä kannussa ja isommassa oli kuumaa vettä, jolla tee laimennettiin sopivaksi. Kuvasta ehkä näkyy, että pienempi on liimattu kokoon, joten sitä ei voi enää käyttää. Isompi kannu on aivan ehjä.

Tämä purkki ei enää sisällä alkuperäisiä marketin Tusseja, vaan olen vähitellen korvannut ne paremmilla. Purkki on säilynyt ja onkin oikein kätevä säilytyspaikka tusseille. 

Tästä kuvasta voisi kuitata kaksikin t-kirjainta. TyrniTaulu on keittiömme seinällä. Sillä on vierellään neljä kaveria: mustikka, ruusunmarja, vadelma ja ahomansikka. 

Synkistellen

Tässä sukkapari, jonka vertaista synkkyydessä ei liene. 

Aloitin joulukuun alussa tarkoituksena tehdä teinille joululahjaksi sukat. Värikkäitä ei voi ajatella, eikä muitakaan krumeluureja, joten päädyin mustaan ja mahdollisimman huomaamattomaan pintaneuleeseen. Ohjeessa oli käytetty kahta eri väriä: resori, kantapää ja kärki oli ruskealla ja varsi ja terä olivat vaaleaa, jossa hentoa pintaneuletta. Olisinpa käyttänyt mukana toista väriä.  

Varren jälkeen totesin, että nämähän näyttävät aivan miesten perussukilta - eivät sovi ainakaan tähän tarkoitukseen. Niin työ jäi lepäämään ja nyt lopulta sain viimeisteltyä. 

Synkkää on. Pintaneule tuskin näkyy. Näitä sukkia ei pimeässä löydä. 

Ohje: Lakolk (Laine 52 x villasukat, osa II)

Suunnittelija: Lotta H. Löthgren

Lanka: Regia Premium 4-fädig Silk

Väri: 00098 Meleerattu antrasiitti

Aloitus: 63 s.

Puikot: 2,25 mm

Paino valmiina: 69 g

Sukkien loppusijoituspaikkaa en ole vielä päättänyt. Ehkä pidän itse tai laitan lahjalaatikkoon. 

Bingo saa merkinnän kohtaan: Ohje kirjasta. 

Variksenvärinen pipo

Taannoin Väriloikka-podcastin arvonnassa voittamani  Lankafarmin lanka pääsi pipoksi. Pipoon sovelsin kahta eri ohjetta. Silmukkamäärän otin Novitan Syksy 2020 -lehdessä olleesta ohjeesta ja päälaen kavennukset otin Nurjan Jaska-pipon ohjeesta, jonka on suunnitellut Johanna Ylästö.

Lanka: SuperSukka (Lankafarmin)

Väri: Varis

Puikot: 2,5 mm

Aloitussilmukoita: 156 s.

Paino valmiina: 57 g.

Pipo menee mieheni päähän. Edellinen samanlainen ja -värinen vaaleni pesussa helmenharmaaksi. Varmaan kannattaa pestä käsin, jotta väri pysyy. 

Jälkiviisaana mietin nyt, että olisi kannattanut tehdä tästä pidempi, jossa olisi ollut kaksinkertainen taitos. Lankaakin olisi riittänyt. Ehkä ensi kerralla... 

Tässä vaiheessa vuotta bingossa on vielä monta avointa kohtaa ja tämä pipo saa täyttää kohdan: "Miehelle".

Vuoden ensimmäinen

Vuoden ensimmäinen valmistunut työ on huovutetut lapaset. Nämä olivat ohjelmassa siksi, että Lankavan Into-lankaa oli juuri sopiva määrä varastossa ja nytpä sain sen hyötykäyttöön. Lapaset ovat minulle vähän isot, joten menevät seuraavaan sopivaan keräykseen. 

Lanka: Into (Lankava)

Puikot: 7 mm

Ohje: Niina Kaakkurivaara 

Aloitussilmukoita: 28 s

Paino valmiina: 73 g

Huovutus oli tällä kertaa työn takana. Kolme kertaa pyöritin pesukoneessa 40 asteen ohjelmalla ennen kuin sain ihmisen kokoiset lapaset. Seuraavaksi olisin laittanut 60 asteen ohjelmaan, mutta tämä riitti tällä kertaa. 

Nämä lapaset osallistuvat Sweets & Socks -blogin ja Instagramin haasteeseen #lapasboksi2024. Tammikuun lapasten aiheena on "talvi". Talvellahan on lunta - ainakin tänä talvena - ja nämä voivat olla nimeltään vaikka Lumilapio.

Bingo saa kuittauksen kohtaan: "Huovutusta". 

Maailman paras kerroslaskuri

Kaikkea ne markkinamiehet keksivät, vai mitä sanotte tästä? Joku on huomannut muokata lasten lelusta käsityöntekijän apuvälineen. Olen tähän apuvälineeseen aivan äärettömän ihastunut:

Näin kuvan Lamb Co -firman Instagram-julkaisussa ja syöksyin ensi tilassa hakemaan itselleni oman. Lamb Co (instassa lambco) on Neulemedian lankakauppa, jolla melko uusi kivijalkaliike Helsinginkadulla. Verkkokauppa on kuulemma tulossa. Tämä ei ole mainos, olen vaan itse tästä innoissani ja halusin teillekin esitellä. Härpäke on juuri nyt koekäytössäni - kaikki pisteet. 

Idea on, että kerroksen lopussa painetaan nappula alas. Numerot jatkuvat toisella puolella. Jos siis on isompi neule kyseessä, numeroita riittää 200 asti. Kuvasta ehkä erottaa, että alarivin nappuloita on sisään painettuina. Oikeasti sen näkee oikein selvästi. Laskurin koko on 20 x 20 cm: kömpelömmilläkin sormilla painelu onnistuu; testattu on. 

Katse ja/tai katsaus käsityökirjoihin

Tässä esiteltävät kirjat eivät ole omiani, vaan kirjaston. Ajattelin listata ne tänne muidenkin iloksi ja itselleni muistutukseksi kyseisten opusten sisällöstä.

Nämä kaksi japanilaisen neulesuunnittelijan Hitomi Shidan neulemalli-kirjaa ovat aivan iik-ihanat. Nämä ottaisin vaikka omaan hyllyyni.

Kuvassa vasemmanpuoleinen Japanilaiset neulekuviot - 260 erilaista kiehtovaa pintaneulemallia on julkaistu suomeksi 2019. Kirjassa on värikuvia neulepinnoista ja tarkat kaaviot ja merkkien selitykset. Lisäksi on muutama asusteohje: huivi, sukat, myssy, kämmekkäät ja irtokaulus.

Oikeanpuoleinen Japanilaiset neulekuviot - 250 kaunista pitsi- ja pintaneuletta. Kirja ilmestyi suomeksi 2022. Tässäkin on upeat värikuvat ja tarkat kaaviot. Asusteohjeita ei ole.

Niina Kaakkurivaara Pientä ja lämpöistä - Neulekirja käsineistä ja myssyistä (Otava 2021). Aivan kuin nimessä luvataan, tarjolla on lapasia, rannekkeita, pipoja, myssyjä, kämmekkäitä, kynsikkäitä ja vielä yksi baskerikin. Laskin, että ohjeita on 42 kpl. On palmikkoa, briossia, pitsiä, kirjoneuletta, patenttia, intialaista peukaloa ja sitten ihan peruslapaset. 

Nyt nappaan tästä kirjasta huovutettujen lapasten ohjeen, mutta uskon lainaavani kirjan vielä uudestaankin. Ainoa ihmetys on kirjan paksuus. Sivuja on 359, fontti on isoa ja rivinvälit harvoja. Myös tyhjää tilaa on paljon. Koko sivulla saattaa olla vain kyseisen mallin nimi ja pieni piirros. Varmaan tietoinen ratkaisu, mutta selaamisessa saa melkein käyttää käsivoimia.

Oikean puoleinen Sascha Blase-van Wagtendonkin Virkkaa pipoja & lapasia (Moreeni 2023). Sascha on hollantilainen, mutta en ole varma onko hän mies vai nainen, vaikka hänen perhettäänkin on kuvissa. Veikkaan nainen, koska alkulehdillä on koko sivun kuva, todennäköisesti hänestä. 

Malleja on 11: pipoja, myssyjä, lapasia, kämmekkäät, pari pantaa, ja kaikki tehty virkkaamalla. Tiesittekö, että palmikoita voi virkata? Nyörinkin voi virkata ja rusetin. Kiva pieni kirja. Nyt en ehdi tähän tarttua, mutta varmaan lainaan uudestaan ja kokeilen palmikkolapasia virkkaamalla. 

Sitten tulee kaikkien kirjoneulojien ihastus Villasukkabuffet - toinen kattaus (Readme.fi 2023). Tekijät ovat: Hanni Kaartoaho, Jonna Kalliomäki, Kati Mäkelä, Sinikka Nissi, Saara Viljanen, Heini Perälä ja Emma Wilson. Kirjassa on kultakin tekijältä 1-4 ohjetta, kaikki kirjoneuleita. Tämäkin kirja on iso, paksu ja painava; sivuja on 319, mutta tila on käytetty hyvin ja kirjoneuleiden kaaviot ovat isokokoisia ja selkeitä. Ohjeita on 19 kappaletta.

Viimeinen esiteltävä on Tarja Jussilan Just eikä melkein - eli miten neulotaan täydellisesti istuva villapaita (Moreeni 2023). Vielä en ole ikinä villapaitaa tehnyt, mutta jos/kun siihen joskus tartun, taidanpa ostaa tämän teoksen itselleni. Osa osalta neuvotaan miten laskea silmukkamäärät omaan vartaloon sopiviksi pääntiellä, hihoissa, kainaloissa ja mitä-niitä-kaikkia-onkaan. On laskukaavat oman tiheyden sovittamiseksi ohjeen tiheyteen. Vartalomallit on huomioitu ja se, haluaako tiukan, vähän  löysän vai oikein löysän lopputuloksen. Pisteet tälle.  

Mitä luit, mitä kuuntelit?

Blogiystävät ovat tehneet valtavan hienoja postauksia vuonna 2023 lukemistaan ja kuuntelemistaan kirjoista. Niitä on ollut kiva lukea - kiitos kaikille yhteisesti.

Minulla on nyt vaan ihan tylsä lista, mutta kysyn silti: 

Löytyykö sinulta samoja kirjoja tai samoja kirjailijoita.

Olen listaan tummentanut ne kirjat, jotka ovat jollain tavalla tehneet vaikutuksen.

Anneli Kanto: Rottien pyhimys - Kirja kertoo kuvitteellisen tarinan Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinäkuvien maalareista ajalla, jolloin Suomi oli osa Ruotsia ja katolinen. Mielenkiintoinen ja jännittävä kirja. Hämeenlinnan teatteri esittää kirjasta tehtyä näytelmää ja arvatkaa vaan, kuka on menossa sitä katsomaan.

Joel Haahtelan kirjoista olen aina pitänyt. Luin/kuuntelin trilogian kaksi osaa. Aiemmin olin lukenut tai kuunnellut Hengittämisen taito. 

Tommi Kinnunen on realististen tarinoiden kertoja. Suosittelen tätä tämän vuotista ja myös edellistä Ei kertonut katuvansa -kirjaa.

Lucinda Riley - pitkään yritin välttää Seitsemän sisarta -sarjaa, koska tiesin jääväni koukkuun, jos aloitan. Koukussa ollaan ja toinen osa odottaa kuuntelua. Ruotsinkielisessä versiossa oli mielestäni paha tyylivirhe. Puhutaan 1900-luvun alun brasilialaisesta luokkayhteiskunnasta ja kääntäjä on kääntänyt palvelijat sinuttelemaan esimiehiään! Senor se-ja-se, otatko kahvia? Ei näin ja jatkossa katson, että en ota kyseisen kääntäjän kääntämiä versioita. Englannin kielessä ei ole sinä ja te -pronomineja erikseen, mutta kyllä tuollainen olisi pitänyt huomata, vai eivätkö ruotsalaiset osaa enää teititellä?

Vuoden 2024 haasteet ja tavoitteet

Tämän vuoden bingo on nyt hakattu kiveen, eli muutoksia ei tule. Ei kyllä tarvitsekaan, koska tapani mukaan olen tehnyt aika kiltin bingon, toisin sanoen mahdollisuuksien rajoissa mennään.

Ainoat oikeat haasteet ovat kohdat: Jotain itselle ja Uusi kantapää. 

Jotain itselle pitää sisällään villatakin, johon langat on ostettu jo viime vuonna ja sopiva ohjekin on olemassa. 

Uusi kantapää oli ensin sukat varpaasta alkaen, mutta muutin sen aivan itsesuojeluna, kun viime yritys tuntui niin hankalalta.

Muut tämän vuoden haasteet kirjasin jo Raverlyynkin ja ne ovat:

1. Että lankavaraston määrä vuoden lopussa olisi alle 10 kg. Nyt vuoden alussa se on 11,8 kg.
2. Että lankojen kulutus kuukausitasolla olisi suurempi kuin ostettujen lankojen määrä.

Tuo kakkonen hirvittää jo etukäteen, mutta katsotaan miten tytön käy.

Ei tavoitteita, mutta toiveita olisi niitäkin:

1. Kristiinan silmukoiden innoittamana haluaisin elvyttää palapeliharrastukseni. Mietityttää vaan, onko se aika pois neulomisesta.

2. Pyyhkiessäni pölyjä pianon päältä mietin joka kerran, että haluaisin elvyttää soittoharrastukseni. Vaikka 15 minuuttia päivässä, tai 30 minuuttia. Onko sekin pois käsitöiltä?

Varmaan voimme kaikki yhtyä tasavallan presidentin viimeisen uudenvuoden puheen toivomukseen:

Nyt esitän yhteistä uudenvuodenlupausta: että kohtaamme toinen toisemme reilusti, toista ymmärtäen, ihmisyyttä kunnioittaen ja perinteistä yhteyttämme ja luottamustamme vaalien.

Kaikki varmaan toivoimme, että uusi vuosi alkaisi onnellisempien tähtien alla. Pidetään kuitenkin mielessä, että raskaimmatkin pilvet haihtuvat – kyllä tämä tästä selkiintyy.

Kyllä Suomen talvi on sitten kaunis

Yleensä en ole kovin paljoa maisema- tai muita luontokuvia tänne postaillut, koska minulla ei ole mitään kunnollista kameraa, puhelimen kamera vaan. Mutta nyt on pakko, kun oli niin kaunista. Kuvat on otettu tärisevästä ja heiluvasta autosta, joten yrittäkää kestää.

Pakkasaamuna -16 astetta, lähdimme kuljettamaan lapsenlasta Vierumäelle leirille. 

Käsityö oli mukana, mutta syliinhän se jäi, kun piti ihailla kaunista maisemaa:

Pakkasen melkein näkee:

Melkein perillä:

Ja sitten jo perillä, pakkasta -25 astetta:

Paras joululahjani

Menneenä jouluna sain yhden mieleisen lahjan, jonka haluan esitellä täällä myös siksi, että kyseessä on käsityöihmiselle tuiki tarpeellinen apuväline. 

Tällainen löytyi paketista. Aivan yllätys ei ollut: itse ostin, mies paketoi ja niin sain sen "häneltä".

On ollut käytössä ja hyväksi havaittu. Lampussa on kolme eri kirkkausastetta ja vartta voi käännellä itselleen sopivaan asentoon. Nyt voin neuloa myös hämärässä olohuoneessa, kun puoliso katsoo televisiota, eikä halua kirkasta yleisvalaistusta. 

Toimii tietysti myös lukuvalona; varmaan autossakin. Paristoja ei tarvita, vaan laite ladataan mukana olevalla USB-piuhalla.

Suosittelen.