torstai 23. maaliskuuta 2023

Valovuosi Strömsöstä

Usein ihmettelen, kun podcastien pitäjät kertovat purkaneensa joskus aivan kokonaisen, valmiin, isokokoisenkin neuleensa. Ja joku saattaa vielä aloittaa uudelleen saman työn. Ei taitaisi meitsiltä kyllä onnistua. Nyt olen kuitenkin saman edessä, vaikka suurensuuri työ ei olekaan kyseessä.


Veera Välimäen Stay Soft -huivi on tuossa tekeillä. Silmukkamääriä tosin muokkasin. Tuo oranssiosuus tehdään viimeiseksi ja sen jälkeen samalla langalla vielä I-cord-reunus. Mutta niin kuin kuvasta näkyy, lanka ei tule siihen riittämään.

Nyt pitäisi purkaa koko oranssi osuus ja tehdä siitä kapeampi, jotta lanka riittää. En mitenkään viitsisi. 

Vaihtoehto 1) Jätän tämän lepäämään. Kun harmitus joskus lakkaa, ryhdyn siihen uudestaan. 

Vaihtoehto 2) Otan lusikan, eikun puikot kauniiseen käteen, puran oranssin osuuden ja jatkan sitä kapeampana.

Sanomattakin on selvää, kumpi näistä olisi järkevämpää, mutta kun...
------

Unohtakaa, mitä yllä lukee.

Olipa hyvä että otin kuvan. Nyt vasta tajusin, että olen alkanut oranssia osuutta väärälle puolelle huivia. Sen olisi pitänyt tulla tuohon kuvassa ylempänä olevaan reunaan. Johan olisi lankakin riittänyt! Voi ei! Nyt ei todellakaan ole muuta vaihtoehtoa, kuin purkaa oranssi osuus.

No, onneksi en tehnyt loppuun asti.