Sointu-kämmekkäät

Osallistun Instagramin #neulekirjakal2025 -yhteisneulontaan ja nyt valmistuivat huhtikuun tuotos. Kämmekkäistä on taas kysymys, mutta tällä kertaa onnistui paremmin kuin viimeksi (KLIK).

Malli: Sointu-kämmekkäät

Suunnittelija: Ronja Hakalehto

Julkaistu kirjassa: Neulehetkiä. 2023

Lanka: teetee Pallas, väri 14 tummansininen

Puikot: 3 mm

Silmukoita: 44 s

Paino valmiina: 46 grammaa

Aika tiukat tuli, mutta eivät kämmekkäät löysät saa ollakaan. Ehkä olisi kuitenkin voinut käyttää 3,5 mm puikkoja. Mallineule on oikein  kiva ja helppo seurata. Kädessä mallineule muodostaa reikäkuvion:

Huhtikuun yhteisneulontaan on siis osallistuttu. Bingoihin kilahtaa merkinnät molempiin: Bingo 1: Kotimainen suunnittelija ja Bingo 2: Ohje kirjasta. 

Kirjaesittely - 150 pohjoismaista kirjoneulemallia

A Lovely Yarn -nimiseltä jenkkiläiseltä Youtube-kanavalta bongasin minulle uuden Mary Jane Mucklestonen kirjan: 150 Scandinavian Knitting Designs. Kirjailija on ainakin minulle ennestään tuttu Fair Isle -malleistaan.

Siitä paikasta laitoin suomenkielisen version kirjastoon varaukseen. Tässä kuvassa vasemmalla.

Ihastuin tietysti ja päätin ostaa kirjan itselleni, mutta arvatkaa vaan oliko painos loppu, eikä löytynyt mistään nettikaupoista. Adlibriksessä löytyi sekä englannin- että ruotsinkielinen versio, jonka sitten tilasin ja se tuli juuri. On muuten kovakantinen. Suomenkielinen on pehmeäkantinen.

Alkuperäinen on ilmestynyt jo 2013 ja suomenkielinen 2016. Ei ole vaan aikaisemmin osunut silmään. 

Aivan ihana kirja. Kauniita malleja, pieniä ja suuria. En varmaan tee hirveää rikosta, jos kuvaan suomenkielisen kirjan sisällysluettelon. 

 Onko kirja ennestään tuttu? Haluaisitko esitellä jonkun muun oman viimeaikaisen löytösi?

Tilinpäätös kuluneelle vuodelle - kirjat ja käsityöt

Vaikka kaikki vapaa-ajan toiminta (kuten lukeminen ja käsityöt) on vapaaehtoista ja harrastusta, eikä missään nimessä tavoitteellista, on silti jännää vuoden päättyessä vähän vetää yhteen, mitä on tullut tehtyä. Valmistuneita käsitöitä en ole erikseen laskenut; ne löytyvät muistiinpanoista ja Raverlyn projektit-osiosta. 

Bingo sen sijaan on ollut käytössä ja tänä vuonna kävi niin, että en saanut bingoa täyteen. Puuttuvat osiot näkyvät punaisena ja ne siirtyvät perintönä uuden vuoden bingoon. Sen olen jo tehnytkin, mutta esittelen myöhemmin. 

Kirjoja olen kyllä lukenut koko ajan, mutta aika vähän niitäkään on lopulta tullut. Luen oikeastaan vain matkoilla ja sängyssä ennen nukkumaan menoa. Olen tummentanut suurimman vaikutuksen tehneet teokset. Äänikirjapalvelun suljin jossain vaiheessa, kun ei vaan tullut kuunneltua. Käsitöitä tehdessä kuuntelen mieluummin podcasteja tai katson tietokoneelta Areenaa tms. 

Onko sinulle tuttuja kirjoja listassa? Oletko pitänyt?

 
 

Katse ja/tai katsaus käsityökirjoihin

Tässä esiteltävät kirjat eivät ole omiani, vaan kirjaston. Ajattelin listata ne tänne muidenkin iloksi ja itselleni muistutukseksi kyseisten opusten sisällöstä.

Nämä kaksi japanilaisen neulesuunnittelijan Hitomi Shidan neulemalli-kirjaa ovat aivan iik-ihanat. Nämä ottaisin vaikka omaan hyllyyni.

Kuvassa vasemmanpuoleinen Japanilaiset neulekuviot - 260 erilaista kiehtovaa pintaneulemallia on julkaistu suomeksi 2019. Kirjassa on värikuvia neulepinnoista ja tarkat kaaviot ja merkkien selitykset. Lisäksi on muutama asusteohje: huivi, sukat, myssy, kämmekkäät ja irtokaulus.

Oikeanpuoleinen Japanilaiset neulekuviot - 250 kaunista pitsi- ja pintaneuletta. Kirja ilmestyi suomeksi 2022. Tässäkin on upeat värikuvat ja tarkat kaaviot. Asusteohjeita ei ole.

Niina Kaakkurivaara Pientä ja lämpöistä - Neulekirja käsineistä ja myssyistä (Otava 2021). Aivan kuin nimessä luvataan, tarjolla on lapasia, rannekkeita, pipoja, myssyjä, kämmekkäitä, kynsikkäitä ja vielä yksi baskerikin. Laskin, että ohjeita on 42 kpl. On palmikkoa, briossia, pitsiä, kirjoneuletta, patenttia, intialaista peukaloa ja sitten ihan peruslapaset. 

Nyt nappaan tästä kirjasta huovutettujen lapasten ohjeen, mutta uskon lainaavani kirjan vielä uudestaankin. Ainoa ihmetys on kirjan paksuus. Sivuja on 359, fontti on isoa ja rivinvälit harvoja. Myös tyhjää tilaa on paljon. Koko sivulla saattaa olla vain kyseisen mallin nimi ja pieni piirros. Varmaan tietoinen ratkaisu, mutta selaamisessa saa melkein käyttää käsivoimia.

Oikean puoleinen Sascha Blase-van Wagtendonkin Virkkaa pipoja & lapasia (Moreeni 2023). Sascha on hollantilainen, mutta en ole varma onko hän mies vai nainen, vaikka hänen perhettäänkin on kuvissa. Veikkaan nainen, koska alkulehdillä on koko sivun kuva, todennäköisesti hänestä. 

Malleja on 11: pipoja, myssyjä, lapasia, kämmekkäät, pari pantaa, ja kaikki tehty virkkaamalla. Tiesittekö, että palmikoita voi virkata? Nyörinkin voi virkata ja rusetin. Kiva pieni kirja. Nyt en ehdi tähän tarttua, mutta varmaan lainaan uudestaan ja kokeilen palmikkolapasia virkkaamalla. 

Sitten tulee kaikkien kirjoneulojien ihastus Villasukkabuffet - toinen kattaus (Readme.fi 2023). Tekijät ovat: Hanni Kaartoaho, Jonna Kalliomäki, Kati Mäkelä, Sinikka Nissi, Saara Viljanen, Heini Perälä ja Emma Wilson. Kirjassa on kultakin tekijältä 1-4 ohjetta, kaikki kirjoneuleita. Tämäkin kirja on iso, paksu ja painava; sivuja on 319, mutta tila on käytetty hyvin ja kirjoneuleiden kaaviot ovat isokokoisia ja selkeitä. Ohjeita on 19 kappaletta.

Viimeinen esiteltävä on Tarja Jussilan Just eikä melkein - eli miten neulotaan täydellisesti istuva villapaita (Moreeni 2023). Vielä en ole ikinä villapaitaa tehnyt, mutta jos/kun siihen joskus tartun, taidanpa ostaa tämän teoksen itselleni. Osa osalta neuvotaan miten laskea silmukkamäärät omaan vartaloon sopiviksi pääntiellä, hihoissa, kainaloissa ja mitä-niitä-kaikkia-onkaan. On laskukaavat oman tiheyden sovittamiseksi ohjeen tiheyteen. Vartalomallit on huomioitu ja se, haluaako tiukan, vähän  löysän vai oikein löysän lopputuloksen. Pisteet tälle.  

Mitä luit, mitä kuuntelit?

Blogiystävät ovat tehneet valtavan hienoja postauksia vuonna 2023 lukemistaan ja kuuntelemistaan kirjoista. Niitä on ollut kiva lukea - kiitos kaikille yhteisesti.

Minulla on nyt vaan ihan tylsä lista, mutta kysyn silti: 

Löytyykö sinulta samoja kirjoja tai samoja kirjailijoita.

Olen listaan tummentanut ne kirjat, jotka ovat jollain tavalla tehneet vaikutuksen.

Anneli Kanto: Rottien pyhimys - Kirja kertoo kuvitteellisen tarinan Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinäkuvien maalareista ajalla, jolloin Suomi oli osa Ruotsia ja katolinen. Mielenkiintoinen ja jännittävä kirja. Hämeenlinnan teatteri esittää kirjasta tehtyä näytelmää ja arvatkaa vaan, kuka on menossa sitä katsomaan.

Joel Haahtelan kirjoista olen aina pitänyt. Luin/kuuntelin trilogian kaksi osaa. Aiemmin olin lukenut tai kuunnellut Hengittämisen taito. 

Tommi Kinnunen on realististen tarinoiden kertoja. Suosittelen tätä tämän vuotista ja myös edellistä Ei kertonut katuvansa -kirjaa.

Lucinda Riley - pitkään yritin välttää Seitsemän sisarta -sarjaa, koska tiesin jääväni koukkuun, jos aloitan. Koukussa ollaan ja toinen osa odottaa kuuntelua. Ruotsinkielisessä versiossa oli mielestäni paha tyylivirhe. Puhutaan 1900-luvun alun brasilialaisesta luokkayhteiskunnasta ja kääntäjä on kääntänyt palvelijat sinuttelemaan esimiehiään! Senor se-ja-se, otatko kahvia? Ei näin ja jatkossa katson, että en ota kyseisen kääntäjän kääntämiä versioita. Englannin kielessä ei ole sinä ja te -pronomineja erikseen, mutta kyllä tuollainen olisi pitänyt huomata, vai eivätkö ruotsalaiset osaa enää teititellä?

Kässäkirjoja ilman ohjeita

Nyt ei puhuta ohjekirjoista, vaan neulomista tai muuta käsityötä koskevista kirjoista ja vielä erikseen romaaneista, joissa tehdään käsitöitä.

Jos katsoit Ilun handu duunaa podcastin viimeisen jakson, näit ja kuulit esittelyn tästä kirjasta:

Neuloosi ei ole romaani, vaan kertoo käsityögenrestä juuri nyt. Mukana on vähän historiaa, käsityöbuumista pandemian aikana aina tähän päivään, kun tuttuja ovat Youtube-kavat, KALit, kädentaitomessut, neuletapaamiset, blogit ja vlogit. Kuuntelen kirjaa juuri nyt, löytyy siis ainakin BookBeatista, sekä pehmeäkantisena kaupoista ja kirjastoista. Kiva teos, vaikka onkin paljon tuttua asiaa.

Toinen, ehkä vähän vastaava, tosin en ole vielä itse lukenut, mutta tilauksessa on:

Kuvauksen mukaan: "Kokoelma lyhyitä tekstejä käsillä tekemisestä. Kirjassa käsitellään neulontaa, virkkausta, askartelua, ompelua, sisustusta, ruoanlaittoa ja valokuvausta."

Mutta sitten romaaneihin. Mitä kotimaisia on olemassa? 

* Kaisa Ikola on kirjoittanut kaksi neuleaiheista romaania: Oikein nurin ja Kaksi oikein yhteen. 

* Minna Haapasalon Tilkkuterapiaa-kirjan luin äskettäin. Ei siis ole neuleaiheinen, vaan päähenkilö opettelee tekemään tilkkutöitä.

* Mainitsematta ei voi jättää Satu Rämön trilogiaa: Hildur, Rósa ja Björk sekä Jakob.

Jos tiedät lisää kotimaisia, niin kerro ihmeessä.

 

Käännettyjä kirjoja tiedän olevan ainakin Kate Jakobsin trilogia, joka on käännetty suomeksi. Pieni lankakauppa, Lankakaupan tyttö ja Lankakaupan talvi.

Käsitöitä tekee myös Miss Marple, Agatha Christien rikosromaaneissa, joskin neuleet ovat enemmän taustalla rikoksia ratkottaessa. 

Yllä mainitussa Neuloosi-kirjassa mainitaan vielä seuraavat. Näitä ei ole käännetty suomeksi, ja tätä ihmetteli Ilukin podcastissaan:

* Robert Kimmel Smith: Sadie Shapiro's Knitting Book. Ei löytynyt kirjastosta, eikä BookBeatista. Adlibriksestä ja Amazonista löytyy pokkarina. 

* Sally Goldenbaum: Seaside Knitters' Society. Kirjastosta en löytänyt. BookBeatissa on tätä sarjaa useita kirjoja, mutta ei kaikkia. Vielä en ole tutustunut, mutta käsittääkseni kirjoissa ratkotaan murhia käsitöiden lomassa 

* Ann Hood: The Knitting Circle. Ei löytynyt kirjastosta, eikä BookBeatista. Adlibriksessa ja Amazonissa on.

näitä etsiessäni törmäsin vielä yhteen, huh:

Derrick Jensen ja Stephanie McMillan  : The Knitting Circle Rapist Annihilation Squad. Mustan huumorin kirja käsittääkseni neulepiirin sekaantumisesta rikoksiin.

Kaisa Ikola: Kaksi oikein yhteen - Annin tarina jatkuu

Tervehdys kaverit! Kai olette jo huomanneet, että Kaisa Ikola on kirjoittanut jatko-osan aiemmin ilmestyneeseen Oikein nurin -kirjaansa. Jatko-osa on nimeltään Kaksi oikein yhteen ja se on ilmestynyt nyt syyskuussa kaikissa formaateissa. 

Nämä kaksi Kaisa Ikolan kirjaa lienevät ainoat suomalaiset neuleromaanit. Kerro ihmeessä, jos tiedät tai tunnet jonkun vastaavan. Kate Jakobs on kirjoittanut lankakauppakirjoja, mutta onko kukaan suomalainen Kaisa Ikolan lisäksi?

Kuuntelin juuri äänikirjana ja pidin kirjasta.

Päähenkilönä on sama Anni, joka ensimmäisessä osassa innostui käsitöistä, niistä bloggaamisesta ja neuletapaamisissa käymisestä. Samalla Anni etsi itseään, ammatillista identiteettiään ja pohti tyytyväisyyttään parisuhteeseensa.

On kulunut 15 vuotta ja Annin työkuviot ovat vakiintuneet pestiin koulutusyrityksessä tiedottajana. Käsityöt ovat jääneet, eikä neuletapaamisissakaan ole enää tullut käytyä. Annin arki muuttuu, kun paras ystävä Ninni pyytää Annia ottamaan luokseen tyttärensä Liinan kesäloman alkuviikoiksi. Lapsiin tottumaton Anni jännittää aluksi elämää huppariinsa hautautuvan ongelmateinin kanssa, mutta yllättävä yhteinen sävel löytyy käsitöistä.

Sosiaalinen media on muuttunut, eivätkä blogit enää ole ainoa kanava, jossa seurustella samanhenkisten kanssa. Facebook ja Instagram sekä videoblogit, vlogit ovat nykypäivää, vaikka blogit elävät kyllä edelleen omaa elämäänsä. 

Mukavaa kuunneltavaa tutusta aiheesta. 

Lisää kirjoja

Pitkästä aikaa, mutta silti: olen ostanut kaksi kirjaa. Pienenä synninpäästönä pitää lisätä, että lähetin juuri jonkin verran kässäkirjoja Kässä Kirppuun myytäväksi ja tyhjensin kirjahyllyä muutenkin. Sain myös luvan lähettää Finlandia kirjalle hyllyn kevennystä (sinne pitää ensin lähettää kuvat tarjolla olevien kirjojen selkämyksistä ja sitten hyväksyvät jos hyväksyvät). Neljä banaanilaatikollista kirjoja lähti. Jee.

Nämä kaksi tilasin Adlibriksestä. Ja sitten ne kootut selitykset:

Knit this - Veronika Lindberg, Kutovakika. 2022. Cozy Publishing. 191 sivua.

Kun kirja oli kirjastosta lainassa, päätin ostaa sen itselleni. Muutama malli kiinnosti ja tuntui toteuttamiskelpoiselta; esim. Honey-villatakki, Lazy Cat -neuletakki tai Sprinklify-lapaset.

Kirjassa on toki muutakin, esim. pipo-ohjeita on neljä kappaletta, sukkia kaksi ja erilaisia paitoja jopa kymmenen ohjetta. 

Siggan ja Satun islantilaiset villapaidat. 2022. WSOY. 160 sivua

Tämä paljon huomiota saanut kirja pääsi mukaan melkein vain jakamaan postikuluja - no ei sentään. Siggan ja Satun kirjan olin myös lainannut jo aikaisemmin ja sen muistin perusteella otin sen tähän kyytiin. 

Vaan arvatkaa mitä: väärin muistin. Muistin nimittäin islantilaispaitaohjetta, jossa paita steekataan auki takiksi. Sitä ohjetta ei tässä kirjassa ole, vaan jossain muussa, jota olen lainannut. 

Islantilaistyylinen kaarrokepaita kutsuu minua oudosti puoleensa ja innostaisi aloittaa. Kysyn kuitenkin  itseltäni, että miksi ihmeessä:

 

- ajatuskin kutittaa

- ajatus pään yli vedettävästä neuleesta ahdistaa

- ajatus neulekauluksesta kurkulla kuristaa

- en ole ikinä omistanut villapaitaa, enkä siis käyttänyt

- missä sitä edes käyttäisin?

- en ole vilukissa; helpommin tulee liian kuuma kuin liian kylmä

- kukaan lähipiiristä ei käytä villapaitoja (paitsi Anelma-nukke, mutta hänellä on jo)

Mietin vaihtoehtoja:

- teen Anelmalle toisen paidan, mutta sen ohje on eri kirjassa (Vésdis Jónsdóttir: Islantilaisia neuleita)

- teen tästä kirjasta lasten koon ja laitan johonkin sopivaan keräykseen.

- hommaan steekkausohjeen ja sovellan sitä johonkin tämän kirjan ohjeeseen. Vetoketjullinen, takkimallinen saattaisi tulle kysymykseen. Se ei ehkä ahdistaisi, vaikka missä sitäkään käyttäisin 

- ilmoittaudun työväenopiston Strömsö-kurssille; ehkä siellä saa steekata

- laitan kirjan myyntiin tai lahjaksi arvontaan tms. 

Ihanat kuvat kirjassa on joka tapauksessa. Henkeäsalpaavia maisemia ja selkeitä kuvia paidoista. Ruutukaaviot ovat hyvän kokoisia, eivät mitään piperrystä, jota joskus näkee. Monta kaunista paitaa siis on, mutta jos joku pitäisi valita, niin se olisi tämä - myös Satu Rämön itsensä suosikki - paita nimeltään 3X. Nimi viittaa kolminkertaiseen lankaan, joten omalta osaltani menee ei-mahdollisuuksien-rajoissa-laariin. Kirjoneuletta kolminkertaisella langalla - ehkä ensi elämässä. 

 

Anelma paitoineen halusi myös päästä kuvaan. Hän on meidän perheemme ainoa villapaidan omistaja:

52 x villasukat - Osa II

Laine Publishingin uusin julkaisu 52 x villasukat - osa II tuli juuri postista. Olin ennakkotilannut ja maksanutkin ennen paaston alkua, joten ei pilaa paastoani.

           

Alla muutama makupala. Kuvat ovat vähän haaleita, kun nyt juuri ei ole tilaisuutta ottaa parempia (lapsi nukkuu). Mukana on 47 suunnittelijaa, joista nopeasti laskien ainakin neljä suomalaista. Olisi oikeastaan mielenkiintoista tietää, mistä maasta suunnittelijat ovat. Kuvan ruskeat sukat alla ovat Veera Välimäen suunnittelemat. 

On paljon erilaisia toteutuksia; on pitsineuletta, palmikoita, nyppyjä, raitoja, röyhelöitä ja kirjoneuletta. On myös helmillä koristellut sukat ja yhdet joogasukat. Suurin osa on ohjeista on ohuille langoille, mutta ainakin islantilaisen Sveina Björk Jóhannesdóttirin ohje näyttää olevan paksummalle langalle. 

Vielä on muutamat tossut, sekä erikoisuutena kantapäästä aloitettavat sukat (harmaat sukat alla) ja sivuttain neulottava malli (siitä pinkki/vaalean vihreä kuva alla) 

Sekä kaikenlaista kuviota, palmikkoa ja vaikka kirjaimia.

 

Mikä oli paras lukemasi/kuuntelemasi kirja vuonna 2022?

Jos pitää valita yksi paras kirja viime vuoden luetuista tai kuunnelluista kirjoista, niin mikä se olisi? Kerro valintasi alle kommenteissa, siitä voivat muut saada inspiraatiota. Entä oletko lukenut/kuunnellut yhtään samaa kuin minä?

Alempana on ensin lista minun lukemistani kirjoista vuonna 2022 ja sen alla on lista äänikirjoista. 

Minun valintani on Heidi Köngäksen Dora, Dora (2012). Lukukokemus innoitti lukemaan lisää tämän kirjailijan teoksia. Se innoitti myös lukemaan lisää Albert Speeristä. Esim. Yrsa Stenius on kirjoittanut hänestä kaksikin kirjaa. Speer ei ollut sotilashenkilö, vaan yläluokkainen, komea ja lahjakas arkkitehti ja taiteilija. Hän pääsi Führerin suosioon olemalla kaikkea, mitä Hitler ei itse ollut. Julmuus oli heillä yhteistä. 

Dora, Dora on kertomus kolmannen valtakunnan varusteluministerin Albert Speerin matkasta Lapin Petsamon nikkelikaivoksille ja jäämeren rannalle joulun aikaan 1943. Speer on joutunut Hitlerin epäsuosioon oltuaan aiemmin yksi läheisimmistä. Speer jumaloi Führeriään ja kärsii välirikosta. Fakta ja fiktio sekoittuvat, sillä todellisuuden Albert Speer teki aikoinaan juuri tuon matkan.

Mukana Speerillä on sihteerinsä, Frau Annemarie Kempf, suomalainen tulkki Eero Kallankari, saksalainen taikuri Ewald Himmelblau ja viulutaiteilija Borries. Kaksi jälkimmäistä ovat mukana tarkoituksena viihdyttää Lapissa olevia saksalaisia sotilaita. Taikuri jännittää esiintymisiään, lisäksi häntä pelottaa tulevatko hänen osin juutalaiset sukujuurensa ilmi. Kukin kertoo matkan etenemisestä vuorollaan ja omalta kannaltaan. Näistä ainakin Annemarie Kempf on ollut todellinen henkilö.

KIRJAT

Ann Cleeves: The Heron's Cry

Ann Cleeves: The Long Call

Anna-Mari Kaskinen: Olkoon päiväsi onnellinen

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa

Elena Ferrante: Skuggan av en dotter

Enni Mustonen: Tekijä

Han Kang: Valkoinen kirja

Heidi Köngäs: Dora, Dora

Jani Nieminen: Komero

Karin Erlandsson: Det blå garnet En bok om att sticka

Katja Lahti: Lasitehdas

Ljudmila Ulitskaja: Sielun ruumis

Lucinda Riley:The Butterfly Room

Maeve Binchy: Vinter i drömhuset

Marie Ndiaye: Kolme vahvaa naista

Michael Monroe: Makke ja Nupu

Oskari Saari: Tänään olen elossa Aki Hintsa Kuolevan miehen päiväkirja

Riina Katajavuori: Kypros

Satu Rämö: Islantilainen kodinonni Perhe-elämää viikinkien malliin

Sjón: Maissinkeltaiset hiukset, harmaat silmät

Sujata Massey: Bombayn prinssi

Ville Eerola: Nuori Waltari

Ville Eerola: Rakkaudella, Tove

 

ÄÄNIKIRJAT

Alba de Céspedes: Kielletty päivirja.

Anja Snellman: Kaikki minun isäni

Douglas Stuart: Shuggie Bain.

Emmy Abrahamson: Hur man förälskar sig i en man som bor i en BUSKE.

Eppu Nuotio: Leinikkimekko Raakel Oksa ratkaisee.

Frida Skybäck: Bokcirkeln vid världens ände.

Johanna Venho: Syyskirja

Kaisa Ikola: Oikein nurin.

Maria Mustranta: Äidin tehtävä

Merja Mäki: Ennen lintuja

Mikko Kuustonen: Omaelämänkerta

Rachel Deldache Williams: Min vän Anna

Rosa Liksom: Everstinna

Satu Rämö: Hildur

Theodor Kallifatides: Kärlek och främlingskap

Tiina Raudaskoski: Kuudennen kerroksen nainen

Tove Ditlevssen: Barndom

Tuula-Liina Varis: Maan päällä paikka yksi on

Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Drive-in

Åsa Larsson: Fädernas missgärningar

 

Vanhan paketoimista ja uuden alkua

Vuosi vaihtui ilotulitteiden räiskeessä. Mutta huh, miten liukas keli oli. Aivan henki kurkussa taivalsimme illalla kylään. Paluu olikin sitten taksilla ja hyvä niin - hengissä selvittiin.

Tykkään listoista ja tilastoista ja mikäs sen hauskempaa kuin hypistellä lankoja. Olen yrittänyt pitää aika tarkkaakin kirjanpitoa, mutta nyt on käynyt jotain outoa:

Tilastoni mukaan olisin tuhonnut 6969 grammaa lankaa. Uutta lankaa on tullut 6347 grammaa - voiton puolella siis ollaan. Alkusaldo oli 10330 grammaa ja kun nuo ynnää, vuoden lopun saldoksi tulee 9708 grammaa.

Inventoin äskettäin kaikki langat ja saldoksi tuli 9096 grammaa. Jonnekin on siis kadonnut 612 grammaa. Laskin että ero on 6,3%, joten kirjaan sen nyt inventaarioeroksi. Vuoteen 2023 lähden todellisesta saldosta 9096 grammaa.

Pilkun viilaamista, mutta niin kivaa. 

KORJAUS yllä olevaan sekoiluun. Kun inventoi langat, pitää laskea kaikki, myös ne, jotka ovat jo projektissa kiinni. Nyt korjasin tilanteen: lankoja vuodenvaihteessa on 9730 grammaa. Heittoa kirjanpitoon on siis vain 22 grammaa - sen hyväksyn ja voin todeta, että aika tarkka kirjanpito on ollut. 

Langat asustavat kolmessa sängynaluslaatikossa. Lajittelin ne uudelleen paksuuden mukaan. 

Muita aikaansaannoksia viime vuoden aikana:

25 paria sukkia
10 paria lapasia
3 päähinettä
3 huivia
2 lelua
2 sisustusjuttua
1 kauluri

2 koronarokotusta
1 influenssarokotus
1 sairastettu korona
2 ulkomaan matkaa (Tukholma)

25 luettua kirjaa

21 kuunneltua kirjaa

Kiveen on nyt hakattu bingo vuodelle 2023. Muutoksia ei siis enää voi tehdä:

 

Vielä yksi kässäkirja

Käsityökirjoja ilmestyy kuin sieniä sateella, mutta tässä tulee yksi, jossa ei ole yhtään ohjetta. Det blå garnet - En bok om att sticka sekä sen käännös Sininen lanka - Mitä tiedän neulomisesta (Ulla Lempinen) on molemmat julkaistu vuonna 2022, julkaisija Schildts & Söderströms.

                        

Sininen lanka - Mitä tiedän neulomisesta -kirjaa on jo esitelty muissakin blogeissa, mm. Maarit blogissa Sweets & Socks. Satuin näkemään kirjan kaupassa ja siitä sitten kirjastoon tilaamaan. Ruotsinkieliseen oli lyhyempi jono, otin sen.

Karin Erlandsson (s. 1978 Uusikaarlepyy) on ahvenanmaalainen toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut romaaneja, jännitystä ja fantasiaa ja ollut ehdolla useiden kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Hänen teoksiaan on suomennettu runsaasti. Det blå garnet - En bok om att sticka kertoo jostain aivan muusta.

Karin ostaa syntymäpäivänsä kunniaksi Ahvenanmaan maaseudulla sijaitsevasta Lottas stickstuga -lankakaupasta yhdeksän vyyhtiä sinistä lankaa eri sävyissä, aina myrskynsinisestä kesätaivaansiniseen. Karin ei ole neulojana mikään vasta-alkaja; hän oppi neulomaan jo kolmannella luokalla ollessaan. Sinisistä langoista tulisi pusero. Mitään mallia tai ohjetta ei ole, sen on tarkoitus kehittyä itsestään.

Kirjassa on paljon asiaa, osa meille neulojille tuttua, osa uutta. On tietoa erilaisista langoista, puikoista, nimityksistä, lammasroduista, pintaneuleista ja kuvioneuleista. On asiaa neuletyyleistä, neuleyhteisöstä ja internetin tuomista mahdollisuuksista pitää yhteyttä muihin neulojiin. 

Fair Isle -kirjoneuletyyli on monille tuttu. 1920-luvulla Fair Isle -villapaidat tarvitsivat nostetta. Apuun tuli Walesin prinssi, myöhemmin Edward VIII, joka teetti itselleen skottiruutuisen golfpaidan (liivin?). Prinssi antoi kuvata itseään paita päällä ja mainitsi sen elämänkerrassaankin ja näin Fair Isle -kirjoneule jäi elämään. 

Yllä olevan kaltaisia anekdootteja on paljon. Mielenkiintoisinta on käsityön, lähinnä neulomisen historiaosuudet. Näiden lomassa kulkee tarina sinisten lankojen päätymisestä neuleeksi. On monta aloitusta ja aloituksen purkua. Jännityksellä odotan, mikä on lopputulos. Kirjassa ei tosin ole kuvia.

Asiapitoisuuden takaa kirjan lopussa viisi ja puoli sivua pitkä lähdeluettelo. Toimittaja on tutkinut asiaa; mistään mu-tu-kirjailijasta ei ole kysymys. Kirja löytyy myös äänikirjana, kuten moni muukin saman kirjailijan teos.  

p.s. Talvi Knitsin Susanna julkaisee parhaillaan Fair Isle -tyylistä Knit Along -ohjetta.

52 x helpot neuleet

Tällainen tipahti tänään postiluukusta. 

Onhan tämän ilmestymistä rummutettukin. Jossain vaiheessa tuli joku ennakkotilaajan tarjous, johon tartuin ja tässä se nyt on.

Selasin kirjan läpi. Alussa on hyvin perusteellisesti selitetty neulomiseen ja ohjeiden lukemiseen liittyviä asioita; langan vaihtamisesta toiseen, oikean koon valitsemisesta ohjeesta, langan/puikkojen valitsemisesta ym. ym. 

Ohjeita on perinteisesti 52 kpl ja "helpot" on merkitty punaisella pallolla.

En nyt juuri ehdi mihinkään näistä tarttua, mutta ei kuitenkaan kaduta tämän kirjan hankinta. Oli muutama mielenkiintoinen ohje. Katson sitten ajan kanssa. Ehkä minä joskus vielä teen itselleni puseron. 

Mukana on useampi kotimainen suunnittelija, joista muutamalla on kirjassa useampi ohje.

Erityinen maininta on kirjan lopussa oleva "Hakemisto neuletyypeittäin". Harvemmin näkee näin lueteltuna - hyvä juttu.

Paitaohjeita (en oikein osaa tuota paita-sanaa käyttää; puserohan se on) on ohjeista eniten, eli 15 kpl. Huiviohjeita on 13 kpl. Hatut ja baskerit 7 kpl, lapaset ja kynsikkäät 4 kpl, liivit 4 kpl, neuletakit 3 kpl, huput 2 kpl, pannat 2 kpl ja sukat 2 kpl . 

 

Kirjaa ja lankaa

Novitan viides sukkaboksi on kotiutettu. Ihan kiva sisältö: lankojen lisäksi maistiaispussi uutuuskahvia, kangaspussi neuleille (tai kengille) ja Niina Laitisen Rakkauslaulu-niminen neuleohje palmikkopolvareille ja lyhytvartisille sukille. 

Langat ovat niin ikään uutuuksia: 7-veljestä Nummi, väreissä 948 Kelo (2 kpl) ja 946 Moreeni (1 kpl). Kelon taidan tuosta napata ihan perussukkiin. Palmikkopolvarit eivät juuri nyt innosta.

Viimeisin kirjahankintani on Gudrun Hannele Henttisen Islantilaisia lapasia. Tällä kertaa etenin harkiten, eli lainasin teoksen ensin kirjastosta tutustumista varten, sitten vasta tilasin ja sattui vielä olemaan tarjouksessa.

Teoksessa on 25 mallia, jotka perustuvat Blönduosin tekstiilimuseon pysyvään kokoelmaan kuuluviin lapasiin. Museolapasista on kuva joka mallin yhteydessä. Kaikkien mallien historiaa ei tunneta, mutta osasta tiedetään neuloja ja hänen elinaikansa, sekä ajankohta, milloin lapaset on lahjoitettu museolle. Ohjeet ovat selkeitä ja perusteellisia. Kaksi ohjetta on sormikkaisiin, kaksi yksivärisiin pitsineulelapasiin, muut neulotaan kirjoneuleena. Kirjan on islanninkielestä kääntänyt Heli Mäntyranta. 

Olen tästä kirjasta aika innostunut. Yritän ensi vuoden haasteeksi ottaa kirjoneuleet. Uskon tämän kirjan, sekä aiemmin ostamani Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa -kirjan palvelevan tätä tarkoitusta.   

Kirjallisuuskatsaus eli ostosten syntilista

Pakko tunnustaa: olen ostanut lankaa. Kaksi lankaostosta oli pakollisia, eli paikkausta kesken työn loppuneeseen lankaan. Yksi ostos oli lankeamista tarjoukseen, voi ei. 

Mutta se langoista. Seuraavat teokset olen hankkinut tämän syyskuun aikana:

Novita & Fazer sukkalehti

Kovasti odotettu ja mielenkiintoinen lehti. Sisältää 48 mallia. Joukossa on tämänkin blogin lukijoiden malleja. Ihanaa ja onnittelut teille, jotka olette saaneet mallinne julkaistua tai jonka malleja tulee kakkosjulkaisuun. Suurin osa ohjeista on minulle vielä liian haastavia. Laskin nopeasti, että mahdollisuuksien rajoissa, eli helpompia on noin kahdeksan. Kiva noita olisi tehdä lahjaksi ja siihen mukaan vastaava karkkipussi. Olen silti tyytyväinen ostokseen. Tästä jää haastetta tulevaisuuteenkin.

Siskoni mun. Minna Metsänen Design perustuen Niina Laitisen malleihin  

Tämän teoksen ostin ikään kuin kannatuksen vuoksi. Tiesin, että malleista suurin osa on puseroita/paitoja, ja niin asia onkin. Kirjassa on 21 mallia, joista yhdeksän on puseroita, neuletakkeja on kolme. Sitten on yksi baskeri, huiveja kolme, yhdet lapaset, yhdet kämmekkäät, yksi toppi, yksi mekko  ja yksi torkkupeitto. 

Seija, Hetkiä Heimolassa -podcastista esitteli tätä kirjaa ja totesi, että ruutupiirrokset ovat niin pieniä, että niistä pitää skannata tai kopioida suurennos. Allekirjoitan tämän täysin. Kaikista haastavin lienee torkkupeiton ruutupiirros. 

Minulle sopivaa neulottavaa on vain lapasten malli ja luulenkin, että kopioin sen itselleni ja laitan kirjan sitten kiertoon.

Salt & Timber - Knits from the Northern Coast

Tähän haksahdin, kun sitä hehkutettiin podcasteissa. Kirjan on julkaissut Laine Publishing, tekijä Lindsey Fowler on amerikkalainen ja tämä on hänen esikoisteoksensa. Kirjassa on kaunis kuvitus, joka puhuttelee varmasti kaikkia merta ja rannikkoa rakastavia.

Kirjassa on 15 mallia: on sukkaa, myssyä, pipoa, huiveja, yksi villapaita, yksi villatakki ja vielä torkkupeitto. Minulle mahdollisuuksien rajoissa on kuusi ohjetta - aika hyvä osumaprosentti! Kirja on englanninkielinen ja Laineen tapaan ohjeet on sarjoitettu useaan kokoon, joten silmä saa olla tarkkana, kun niitä seuraa. Tähän ostokseen olen tyytyväinen ja suosittelen ainakin selaamaan.

Hildur - rikoksia ja villapaitoja

Nyt on aivan pakko esitellä teille, hyvät kässäkaverit, juuri kuuntelemani kirja:

Jaa että miksi esittelen tämän uuden sarjan aloittavan dekkarin, jonka päähenkilö Hildur toimii rikosetsivänä Islannin Länsivuonoilla: No siksi, että tässä kirjassa neulotaan.

Eikä neulo kuka tahansa, vaan ahkerasti salilla käyvä, raamikas ja parrakas poliisimies. 

Suomalainen Jakob haluaa aloittaa uuden elämän. Hän vaihtaa biologian opettajan ammattinsa Tampereen poliisikouluun. Jakobilla on takanaan vaikea avioero ja huoltajuuskiista. Rauhoittaakseen mieltään ja kokeiltuaan jo kaikkea muuta, hän marssii Tampereen Ilmarinkadulla sijaitsevaan lankakauppaan ja kertoo haluavansa ostaa ohjeen, langat ja puikot villapaitaan.

Neulottuaan jo useamman villapaidan hän hakeutuu poliisien yhteispohjoismaiseen vaihto-ohjelmaan ja päätyy Hildurin kollegaksi Islannin Länsivuonoille. 

En nyt kerro juonesta tuon enempää. Dekkarista on kysymys ja olen ymmärtänyt, että sarja jatkuu.

Satu Rämö on suomalainen, hän on islantilaisen miehen kanssa naimisissa ja asuu samoilla seuduilla, kuin mistä tarina kertoo. Hän on kirjoittanut muitakin teoksia Islannista, matkailusta siellä sekä kertonut elämästä lapsiperheen näkökulmasta. Hildur on hänen ensimmäinen fiktiivinen tarinansa.   

p.s. Kuuntelin Hildurin äänikirjana, mutta onneksi olin ladannut teoksen puhelimeeni myös luettavana. Oli kiva käydä katsomassa, miten islanninkieliset nimet ja sanat on oikeasti kirjoitettu. Muun muassa piti etsiä pitkän neulevillatakin nimi, joka luettuna kuulosti "Fleigyr", mutta olikin tekstissä "Fleygur". Raverlystä löytyy.

p.p.s. Sunnuntain 17.7.2022 Helsingin Sanomissa on koko aukeaman juttu Satu Rämöstä ja Hildur-kirjasta. Tekeillä on trilogia ja toinen osa ilmestyy näillä näkymin ensi maaliskuussa. 

Tiina Kuu: Tuhansien villasukkien maa

Nyt on pakko esitellä tämä kirja, kun ihastuin siihen ikihyviksi. Tiina Kuu: Tuhansien villasukkien maa. Moreeni. Otava. 2019. Sivuja 143.

Olen yrittänyt järkeistää käsitöihin liittyviä ostokäytäntöjäni esimerkiksi kirjojen osalta niin, että en tilaile umpimähkään kivalta vaikuttavaa kirjaa, vaan tilaan kyseisen opuksen ensin kirjastosta. Jos kirjassa on esim. vain yksi malli joka kiinnostaa, otan mallista kopion ja palautan kirjan. Jos kiinnostavaa on enemmän, harkitsen kirjan ostamista, nukun yön yli (niin kai) ja tilaan/ostan sitten. 

Tästä teoksesta löytyi monenmonta kaunista mallia ja niinhän sen sitten tilasin. Kuvan yksilö lähtee takaisin kirjastoon muidenkin iloksi.

Kirjassa on 20 mallia, jotka kaikki ovat kirjoneuletta, mutta useampi on toteutettavissa myös yksivärisenä pintaneuleena, eli näissä kirjoneuleen osa ei ole kovin suuri. Osa ohjeista on varresta aloitettavia ja osa kärjestä. Kirjan alussa on tekniikkaosio, jossa neuvotaan ohjeiden tulkintaa, ja myös englanninkielisten ohjeiden lukemista. Paksuista langoista ei tässä kirjassa ole ohjeita. Fingering-paksuudelle 100 g = 400-420 m on nopeasti laskien 15 ohjetta. Loput ovat Sport-vahvuudelle. Pitsineulesukkia ei tässä kirjassa ole. 

Erityinen kiitos reilunkokoisista kaavioista.

Minua innostavat juuri nyt ohuet langat. Saa nähdä toteutuvatko suunnitelmani, mutta juuri nyt en malta olla ihailematta näitä kauniita malleja. 

Oikein nurin - Kaisa Ikola

Juuri sain kuunneltua tällaisen teoksen:

Romaanin päähenkilö on Anni, kolmekymppinen akateeminen pätkätyöläinen. Annin mies on menestyvä yrittäjä, mutta Anni etsii vielä elämälleen sisältöä. Ystävän kannustuksesta hän perustaa blogin, jossa ruotii elämäntilannettaan. Näin mutkan kautta Anni löytää käsityöblogit ja bloggaaminen alkaakin keskittyä käsitöihin, joita Anni ei tiennyt osaavansa, eikä ollut uskaltanut edes yrittää. Hän saa paljon kannustusta ja rohkaisua tässä maailmassa ja löytää myös oman ystäväpiirin käsitöitä harrastavien parista.

Kirjailija Kaisa Ikola on historioitsija ja kokenut samanlaista kannustusta blogimaailmasta. Hän kertoo haastattelussa bloggaamisesta:

- Siellä hyväksyttiin kaikki, se oli ihan uskomaton maailma. Jopa minua, joka olin ollut käsityötuntien hitain ja huonoin, tsempattiin. Rupesin ihmettelemään, miksei kukaan kirjoita tästä kirjaa?

Näin syntyi sitten tämä Oikein nurin -kirja. Mahtaako olla kukaan toinen tähän aiheeseen tarttunut? Kate Jakobsin Lankakauppa-sarja liippaa ehkä läheltä, mutta ei niissä taideta bloggaamisesta puhua.

Kaisa Ikola kirjoitti kirjan jo vuonna 2008, mutta se ei silloin kelvannut yhdellekään kustantajalle. Aika ei ollut kypsä. Vuonna 2020 teoksesta otettiin e-kirjaversio ja helmikuussa 2021 tuli äänikirjaversio, joka nopeasti ampaisi äänikirjoissa kuunneltujen kärkeen ja nyt minäkin olen sen kuunnellut.  

Kevyttä kuunneltavaa tutusta asiasta, mutta hyvä kuvaus nykyajan yhteisöllisyydestä netin kautta. 

Kirjat 2021 - luetut ja äänikirjat

Kavereiden listauksista innostuneena listasin minäkin viime vuonna luetut kirjat ja kuunnellut äänikirjat. Arvelin, että äänikirjoja olisi luettuja enemmän, mutta väärin luulin. Oikeastaan löysin äänikirjat vasta kuluneena vuonna ja nyt olen niitä kuunnellut samalla kun neulon - todella kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Noista luetuista/kuunnelluista 5 parasta ja joita mielelläni suosittelen ovat nuo tummemmalla merkityt.

Vuosi 2021 - kirjat

Elizabeth Strout: Amy & Isabelle
Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen
Tove Jansson: Resa med lätt bagage
Joel Haahtela: Hengittämisen taito
Pete Suhonen: Naiset kuin muuttolinnut
Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna
Terhi Rannela: Frau
Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät. Matkapäiväkirjani sivuilta

Nikki Grimes & Laura Freeman: Kamala Harris - Rooted in Justice

Enni Mustonen: Näkijä

Ljudmila Ulitskaja: Tyttölapsia

Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö ja muita kertomuksia

Anu Kaaja: Katie-Kate

Ann-Luise Bertell: Heiman

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

Kari Hotakainen: Tarina

Anne B. Ragde: Berliinin poppelit

Anne B: Ragde: Eremitkräftorna

Anne B: Ragde: Vila på gröna ängar

Anne B: Ragde: Det finns alltid förlåtelse

Anne B: Ragde: Det är min tur nu

Eero Huovinen: Äitiä ikävä

Vuosi 2021 äänikirjat:

Meri Valkama: Sinun, Margot
Rosa Liksom: Väylä
Max Seeck: Den trogne läsaren
Sakari Huovinen: Isän kädestä
Elizabeth Strout: Olive Kitteridge
Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Punainen vaate
Anna Kortelainen: Tulirinta

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys

Deborah Levy: Varm mjölk

Kristin Hannah: The Four Winds

Viveca Sten: Offermakaren

Elena Ferrante: De vuxnas lögnaktiga liv

Anne B: Ragde: Dottern