Kirjankansikisa - olisiko kiva?

Pitkään aikaan ei ole näkynyt mitään tunnistuskisaa, eli joulukalenterityyppistä arvaus- tai tietokilpailua. Lähdettekö mukaan, jos järjestän? En tee tästä joulukalenteria, koska haluan antaa tilaa jos joku olisi siitä kiinnostunut. Kutsutaan tätä vaikka pikkujoulukalenteriksi. Jouluun viittaa suunnitelmassani luukkujen määrä, eli 24 on tarkoitus tarjota avattavaksi.

Mitä siis tehdään: 

1) Kalenterin aikana avaan joka aamu - tai edellisenä iltana - arvattavan kirjan kannen kuvan. Tarkoitus on arvata kirjan nimi ja vaikka kirjailijakin. Mahdollisesti perustan myös toisen kilpasarjan: hauskin nimi - katsotaan, miten moni lähtee mukaan. 

2) Kalenterin ajaksi suljen kommentoinnin hyväksymistä vaativaksi. Kun siis kommentoit, et näe kommenttiasi, ennen kuin minä vapautan sen illalla, aikaisintaan klo 20. Siihen asti voi siis arvailla. Illalla julkaisen kirjankannenkuvan.

3) Oikeasta arvauksesta tai tiedosta saa pisteen ja eniten pisteitä kerännyt on voittaja. Voittajat palkitaan, ehkä teen myös arvonnan. Jos perustan hauskimman nimen sarjan, niin eiköhän sitäkin sarjaa pidä jotenkin palkita. 

4) Esimerkkikirja yllä on kaunokirjallisuutta, tai tarkemmin dekkari. Kalenterissa on mukana muutakin kirjallisuuden lajia, paitsi tällä kertaa lupaan, että mukana ei ole yhtään käsityöohjekirjaa.

5) Ensimmäinen kalenterin luukku aukeaa perjantaina 1.11.2014 ja viimeinen 24.11.2014.

Lähdetkö mukaan?

 

Raportti puikoista

Ostin kokeiluun uudenlaiset puikot ja näistä kyselinkin aiemmin käyttökokemuksia.

Monikaan ei ollut näitä vielä testaillut, joten ryhdyin itse koekaniiniksi. Aiemmin olin kokeillut meneillään olevaan säärystinprojektiin, mutta tämän testin jouduin keskeyttämään alkuunsa, kun puikoilla on sen verran paljon silmukoita, etteivät oikein mahtuneet puikoille.

Lapasia tai sukkia siis oli ajatuksena, joten ryhdyin toimeen:

Tässä on lähtenyt lapasten resori syntymään. Kömpelöä on, etenkin kun työssä on kaksinkertainen lanka.

Noin 5 cm neulottuani luovutin ja siirsin työn tavallisille sukkapuikoille. Kaksi syytä:

1) Kun tullaan puikon viimeisille silmukoille, on työskentely on kovin ahdasta,  koska silloin kumpikin puikko on ikään kuin vierekkäin. Siinä sählätessä kävi muutamankin kerran, että silmukka putosi. Jee.

2) Pyöröneuleissa kierrätän mielelläni puikkojen vaihtumiskohtaa. Tämä on helppoa sekä sukkapuikoilla että pyöröpuikoilla, mutta tässä tapauksessa pitää olla apupuikko, eli neljäs puikko. 

Kolmiopuikkojen hyvä puoli on, että puikkojen yksi pää on tylppä ja toinen terävämpi. Näin on helppo mennä terävämpi pää edellä. 

Haluatko kokeilla kyseisiä puikkoja? Ehkä kokemuksesi on aivan erilainen kuin minulla.

Jos kiinnostuit, etkä pelästynyt yllä olevaa tekstiä, niin kirjoita minulle osoitteesi sähköpostiin: puikoillanikin at gmail piste com. Lähetän puikot sinulle kirjeenä. Ei maksa mitään. Olisi kiinnostavaa kuulla erilaisia kokemuksia ja kun tiedän, että en tule noita käyttämään, niin lähetän mielelläni. 

Puikot ovat 3 mm ja minulla on kaksi settiä. Jos kaksi ilmoittautuu, lähetän kummallekin yhden tai sitten yksi saa molemmat. 

Jatkoa edelliseen

Valmistuihan se myssykin. Pitää myssy vielä pestä ja sitten toimittaa saajalleen. Anelma toimii mallina.

Malli: Marttojen julkaisema 2017, eli Suomi 100 -malli

Lanka: Hjertegarn Armonia Superfine Merino

Värit: 1660 tumman sininen, 4307 siniharmaa

Puikot: 3 mm, nauhoissa 2,5 mm

Silmukat: 34 s

Paino valmiina: 20 g

Vauvasetti

Uusi sukulainen, pieni poika syntyi n. kuukausi sitten. Tänään näin hänet ensimmäistä kertaa ja kyllä oli pieni. Ei sitä aina ole aivan uskoa, miten pienestä ihmisen matka alkaa. 

Hänelle olin valmistanut oheisen vauvasetin. Setistä puuttuu myssy, joka on vielä puikoilla ja lähtee valmistuttuaan postitse menemään vauvalle. Saimme kaikki paikalla olleet ehdottaa nimiä vauvalle ja se olikin oikein hauskaa. Jännä nähdä, tuleeko mikään ehdotetuista lopulta käyttöön.

Malli: Marttojen julkaisema 2017, eli Suomi 100 -malli

Lanka: Hjertegarn Armonia Superfine Merino

Värit: 1660 tumman sininen, 4307 siniharmaa

Puikot: 3 mm

Silmukat: Lapaset 36 s. Sukat 40 s, joustimen alusta 36 s.

Paino valmiina: Lapaset 13g, sukat 18 g

Myssy on samoista langoista ja samalla ohjeella, kunhan valmistuu. 

Lapasia ja puikkoja

Välillä vähän käsitöitäkin.

Tutkailin Lankamaailman tarjontaa, enkä löytänyt etsimääni Filcolanan Arwettaa. Tarkoituksena oli tehdä lapaset nuorimmalle, kohta 3v lapsenlapselle. Arwetta on pehmeää, vahvikkeellista merinolankaa, joka ei kutita herkkää ihoa. 

Onneksi sain ihmeteltyä asiaa kassalla ja myyjä vahvisti, että ovat vaihtaneet Arwettan toiseen lankaan. Nyt on tarjolla Armonia Superfine Merino, 75% Superwash Merino, 25% Nylon. Tähän tyydyin, kun en jaksanut lähteä Menitaan, jossa Arwettaa olisi ollut saatavilla. 

Malli: Ensilumi

Suunnittelija:  Veera Jussila

Koko: pienin

Lanka: Armonia Superfine Merino kaksinkertaisena

Puikot: 3 mm, resorissa 2,5 mm

Silmukat: 36 s, resorin jälkeen 32 s

Paino valmiina: 39g 

Lähdin näitä neulomaan niin Arwetta mielessä, että en huomannut langan olevan paksumpaa, eli 100g=400 m, kun Arwetta on 100g= 420m. Tuntui kyllä, että aika tiukkaa tuli ja olisi voinut olla vähän paksummat puikot. Lapaset voivat toki ollakin tiiviit, kunhan ei aivan haarniskaksi mene. Toivottavasti 3v kelpuuttaa. 

Ostin myös uudet puikot. Näistä kysyisin käyttökokemuksia, jos kellä on: Oletteko pitäneet näistä vai jääkö kummallisuuksien historiaan?

Testasin puikkoja meneillään olevaan säärystinprojektiin. Siihen eivät ainakaan sopineet, koska työssä on paljon silmukoita (84s) ja tuntui, etteivät oikein mahdu puikoille. 

Onko sinulla kokemuksia kolmiopuikoista? Peukku ylös vai peukku alas? Minkälaiseen työhön olet soveltanut? 

Vain kolme kuvaa - lokakuu - ja vähän muutakin

Lokakuuhun ollaan tultu ja haaste lähentelee kalkkiviivoja. L:llä alkavia asioita etsitään, kuten Kristiina K haasteessaan pyytää KLIK.

Tällä kertaa otin teemaksi kepit ja puut. Katsotaan, mihin tämä ajatus johti:

LUMIKEPPI on kuvattu tienvarresta vähän ennen Kilpisjärveä, käsivarren Lapissa. Keppi pääsi kuvaan, kun minua huvitti sen korkeus. Eihän sitä kuvasta näe, kun ei ole mihin vertaa, mutta keppi on valehtelematta yli kaksi metriä. Syynkin tietysti ymmärtää; hiukka enemmän lunta. Nämä meidän etelänvetelät keppimme ovat enintään metrin korkuisia, jos sitäkään.   

Seuraava keppi on LIPPUTANKO. Kuva on otettu tiistaina 1.10., joka oli Miina Sillanpään päivä. Ei tuulen virettäkään, että olisi koko lippu näkynyt, mutta varmaan voitte kuvitella sen tuossa kauniisti liehuvan. 

Viimeiset kepit ovat puita ja kuvaan pääsi LEHMUSKUJA. Kujan molemmin puolin on viljelyspalstoja ja kävelytiet risteilevät lähimaastossa eri suuntiin. Kujan päässä olevassa metsikössä on lisää lehmuksia ja keväällä niiden tuoksu on aivan huumaava, kun kukinta on parhaimmillaan.

Kolme kuvaa piti olla, mutta tässä tulee bonuksena vielä kuvasarja, jonka kuvasin samalla reissulla, kuin kaksi ylläolevaakin.

Nämä kaverit ovat täällä taas; tulossa jostakin, matkalla jonnekin.

 Yhtäkkiä koko porukka pyrähtää lentoon.

Kaartaa komeasti kuin parhaassakin lentonäytöksessä.

Ja laskeutuu veteen hurjasti kaakattaen. Olisinpa ottanut videon, tai olisipa kuvassa mukana ääni.