Toukokuun ensimmäinen valmistunut neule

Tällä hetkellä on keskeneräisiä töitä enemmän kuin laki sallii. Tämäkin pikkumyssy on odottanut saumojen yhdistämistä ja nauhoja vaikka kuinka ja kauan. Nyt rykäisin sen valmiiksi, eikä siinä edes kauaa mennyt. Myssy menee keräykseen, kunhan ehtii. Anelma-nukke toimii mallina

Anelmalla on ikää jotain vajaa 70 vuotta ja sen huomaa, kun vähänkin kallellaan silmät eivät jaksa pysyä kokonaan auki.

Pystyasennossa jaksaa avata silmät vähän paremmin.

Ohje: Marttojen Suomi 100 -ohje, mutta periaatteessa perinteinen siksak-myssy
Suunnittelija: Tarja Rantanen
Puikot: 3,25 mm
Silmukat: 30 s.
Paino valmiina: 37 g.
Langat, kaikki kaksinkertaisina: 
- Filcolana Arwetta, väri 100 valkoinen
- teetee Helmi Baby Wool, 0011 vaaleanvihreä
- Novita Cotton Soft, väri 011 valkoinen (yksinkertaisena nauhoihin)

Bingoon tulee merkintä kohtaan: Myssy. Myssy osallistuu myös #oookal26 eli Olemassa olevat ohjeet -yhteisneulontaan, jota veää @silmukkajapisto.

Jotain Anelmalle

Viime vuoden vauvaneuleista oli jäänyt Hjertegarnin Armonia-lankaa sen verran, että arvelin sen riittävän uuteen myssy-/tossu -settiin, tai ainakin myssy-/lapaset -settiin. Jossain mielenhäiriössä valitsin ohuemmat puikot kuin aiemmin. Toisessa mielenhäiriössä valitsin vääränlaista lankaa kontrastiväriksi. En tiedä, mikä vaivasi. 

Kaksi ratkaisevaa virhettä: 

1) Ohuempien puikkojen takia myssystä tuli niin pieni, että se hädin tuskin mahtuu Anelmalle. Anelma on keskimääräisen vastasyntyneen kokoinen.

2) Valitsin toiseksi väriksi luonnonvalkoista Regiaa. Mutta sehän ei ole merinovillaa - ei siis voi antaa elävälle vauvalle. Anelmaa myssy ei kutita, joten hän saa sen pitää. Merinoa olisi ollut saatavilla, en vaan tuolloin muistanut tuotakaan ajatella.

Ohje: Martat/Tarja Rantanen. Marttojen Suomi 100 -ohje.
Puikot: 2,5 mm, solmimisnauhat 2,25 mm
Langat: Hjertegarn Armonia, 437 siniharmaa ja Regia, 1992 luonnonvalkoinen
Paino valmiina: 18 g.

Teen nyt vielä loppulangasta tossut. Niissä ei Regia haitanne; tossut eivät tule ihoa vasten niin kuin myssy. 

Yemenväst/Jemenväst tai Etiopianuttu

Rakkaalla lapsella on monta nimeä kuten tällä vauvalle ja vähän isommallekin tarkoitetulla nutulla. Lisäkseni varmaan moni muistaa, kun aikoinaan neulottiin nuttuja lähetettäväksi Etiopiaan. 

Lähetystyöntekijä Pirkko Tuppurainen oli 2000-luvun alussa idean takana. Tietääkseni projekti päättyi jossain vaiheessa tullivaikeuksiin. Itsekin neuloin tuolloin muutaman nutun ja lähetin ne suoraan annettuun osoitteeseen Etiopiassa. 

Google kertoi, että nuttuja neulotaan edelleen ilmeisesti yksittäisinä esim. seurakuntien tai Marttojen hankkeina. Nuttuja lähetetään useaan eri maahan, esim. Valko-Venäjälle ja Afganistaniin.

Ruotsissa on vastaavanlainen liike nimellä Yemenväst, Yementröja tai Jemenväst. Sen alullepanija on Jemenissä työskennellyt kätilö Tulla Danielsson. Mielenkiintoista on, että liivi/paita/nuttu on aivan samanlainen kuin Suomessa tuttu Etiopianuttu. Kumpi oli ennen; muna vai kana - siitä en saanut selvää.

Yemenväst-haaste on levinnyt Ruotsista Tanskaan ja Norjaan sekä Ahvenanmaalle. Nyt kuulin tästä ruotsinkielisissä Martoissa. Haaste on siis rantautunut meillekin ikään kuin uudestaan ja eri nimisenä. 

Malli: Yllämainituilla nimillä löytyy netistä ja myös Raverlystä

Langat: Drops Baby Merino

Värit: 32 turkoosi, 41 luumu, 27 vanha roosa

Puikot: 3 mm, pyöröpuikko, pitkät puikot ja sukkapuikot

Silmukat: 136 s.

Paino: 60 g

Anelma pääsee pitkästä aikaa lempihommansa, eli catwalkille. Anelman pituus on 48 cm, eli siitä saa käsityksen nutun koosta. 

Lanka loppuun vaikka väkisin

Taas kerran shoppailin Kässä Kirpussa. Tummaa keltaista lankaa oli myynnissä nimellä 7 veljestä Pohjola. Kun lähetys tuli totesin, että ei liene 7 veljestä ainakaan: paksumpaa ja aivan eri tuntuista. Olisin tietenkin voinut palauttaa, mutta en viitsinyt. Tuhota se piti kumminkin.

Keltainen lanka oli paksuudeltaan ja muutenkin tuntui olevan samaa luokkaa kuin Schachenmayrin Extra Merino Big Premium, josta olin juuri tehnyt pannan. Näistä siis lapaset. Mokomaa jäi vielä, joten lopusta tuli Anelmalle kaulahuivi. 

Lapaset ovat kokoa nainen, paino 61 grammaa. Kaulahuivi painaa 13 grammaa. Puikot resorissa 4 mm ja muuten 4,5.

Ajattelin laittaa lapaset vielä Lankavan keräykseen, mutta kun en ole varma lieneekö tuo villaa ollenkaan, niin taidan jättää itselleni. 

Miksi ihmiset eivät säilytä vyötteitä? Osaako joku selittää?

Myssy ja pussi

Anelma on jo yli kaksi vuotta odottanut asuunsa kuuluvaa myssyä. Nyt hän sen sai.

Palasia arjestamme -kanavan Riikka Pirnes on suunnitellut Alku-myssy -nimisen vauvan myssyn. Tämän ohjeen puitteissa lähdin liikkeelle, toki aivan eri langasta ja nukelle mitoitettuna. Mutta minne ihmeeseen on minun matikkapääni kadonnut, kun taas kerran onnistuin laskemaan tarvittavat silmukat väärin: Myssystä tuli liian pieni ja jouduin neulomaan resorista paljon korkeamman. Myös myssyn syvyys on liian pieni. Olisin purkanut, jos olisi ollut ihmislapselle menossa, mutta Anelma saa nyt luvan kelpuuttaa.

Jos alkaa liikaa harmittamaan, teen uuden. 

 

Lankana on Louhittaren luolan Kipinätär, väreissä jalokivi ja karpalo. Näistä kummastakin olen muinoin tehnyt kummallekin siskolleni huivit. Puikot 2,5 ja 2,25 mm ja valmis pipo painaa 19 grammaa.

Ja sitten se pussi: Ompelin poismuuttavalle naapurille läksiäislahjaksi kenkä- tai käsityöpussin. Sain häneltä muuttosiivouksen yhteydessä ison kasan kankaita ym. ompelutarvikkeita ja pussi ja sen vuori on tehty tuon kasan kankaista. Päällimmäinen kangas on afrikkalaista batiikkia ja kerrankin puhelimen kamera toistaa kauniin kuvion värit aivan oikein. 

Bingo sai kuitin kohtaan "Jotain pientä" ja näin täydentyy ensimmäinen bingorivi. Neulehaasteen kuittaan kohtiin 22. Neulo minivaate ja 39. Neulo Barbien tai nuken vaate. 

Alpo-kissa

Risto Räppääjä -elokuvista tuttu Alpo-kissa nyt  tällaisena versiona. Lapsenlapsi toivoi Alpo-kissaa itselleen, joten netistä löydetyn kuvan mallin mukaan virkkaamaan.

Vinkkiä hain kuvan lisäksi kirjastosta. Veikeät virkatut eläimet -kirjassa olikin hyviä vinkkejä kissan kokoamiseen.

Mutta kunnia sille, kelle kunnia kuuluu. Sormi meni nimittäin suuhun kokoamisen suhteen ja piti pyytää apua. Päätä virkattiin puolet  ja sitten piti aloittaa täyttäminen. Seurakunnan työtupatuttuni, joka on virkannut täytettäviä pehmoja ennenkin, tuli ystävällisesti apuun, virkkasi pään loppuun,  täytti ja kokosi kissan osat yhteen. Omaa ansiota on siis puolet päästä ja muiden ruumiinosien virkkaus.

Lankana Svarta Fåret Tilda, 50% puuvilla, 50% akryyli, väri beige 36 grammaa ja Scheepjes 100 % Bamboo Soft, väri Smooth Cocoa, 14 grammaa.

Alpo on 30 cm pitkä. 

Ensimmäinen islantilaisvillapaitani

Melkein laitoin otsikkoon: ... ja viimeinen. Olen kovin taitamaton kirjoneuloja. Langat eivät pysy sormella, vaan niitä joutuu koko ajan säätämään uudestaan asentoonsa, varsinkin kun lankoja on enemmän kuin kaksi. Mämmikoura siis tässä suhteessa.

Täällä nettiyhteisössä olen ihaillut muiden kuvia, selaillut kirjoja ja lehtiä ja todennut, että kauniita ovat. Itse olen kuitenkin sen verran lämminverinen (vai onko se kylmä-?), että haen vaatteiltani mieluummin viileyttä kuin lämpöä. En omista yhtään villapaitaa ja pään yli vedettävä umpinainen moninkertainen villavaate ahdistaa jo ajatuksenakin. Edestä avoin villatakki saattaisi tulla kysymykseen, mutta ei sekään saisi olla liian kuuma. Silti on tehnyt mieli ryhtyä johonkin tällaiseen.

Tämä teos pelasti minut tästä ahdistuksesta. Kirjassa on nimittäin ohje Dísa - neulepaita nukelle. Ohje on selkeästi kirjoitettu, joten uskallan olettaa, että kirjan muutkin ohjeet ovat sitä. Kirjassa ei ole vain paitoja, vaan myös hattuja, pipoja, lapasia ja säärystimiä. 

Ei muuta kuin Anelma kehiin ja vaatevarastoaan kartuttamaan. 

Ohjeessa neuvottiin ompelemaan ompelukoneella niskaan halkio helpottamaan pukemista. Meidän neitimme kädet eivät taivu, joten päätin avata koko selän. Ohjeen mukaan olisi pitänyt virkkaamalla reunustaa avattu halkio. Testasin, mutta tuli tosi ruma. Ompelin selkään vinokaitaleen. Jotenkin onnistuin saamaan toisesta puolesta pidemmän kuin toisesta - jee. Napitusta en vielä keksinyt. Ehkä laitan jonkinlaiset koukut, tai käy se noinkin. Pysyy päällä pitämättäkin.

Saukkishan sen keksi: tätä voi pitää etuperinkin:

                         

Lankana on 7-veljestä, värit 099 noki, 692 kahvipapu, 009 nutria ja 011 valkoinen. Puikot 3,5 ja 4,5 mm. Tekele painaa valmiina 53 grammaa.

Bingoon tulee kuittaus kohtaan: Ohje neulekirjasta.

 

Matkaan lähden...

Nämä kaverukset saivat lopulta syödäkseen ja vielä kaulaliinat kaulaan.

Pakkasin kummankin omaan muovipussiinsa ja nyt ovat jo matkanneet maailmalle, tai tarkemmin sanoen SPR:n Kontti-kierrätystavarataloon. 

Tuollaiseen menee aina vähän kuin hattu kädessä: minulla olisi tässä pari pupua... Onneksi sain oikein rohkaisevan vastaanoton: kyllä täällä näitä kerätään, kiitos oikein paljon. 

Vapun kunniaksi pupukaksikko

 Monen muun tavoin minäkin ryhdyin neulomaan apupupuja SPR:n ohjeen mukaan.

Nämä kaverit eivät ole vielä syöneet. Vähän arveluttaa niiden täyttäminen; vanua kyllä löytyy, mutta kun täyttöaukkoja ei ole kuin lahkeiden alareuna ja pään päällä parin sentin avoin pätkä. No, mietin vielä. Ehkä teen vielä yhden ja katson sitten.

Käytin puuvillalankaa ja vasemmanpuoleisessa on Sirdar Snugglyn jämä (pää) ja muuten Järbo-minikeriä. Hän painaa 28 grammaa. Oikeanpuoleisen vartalolankana on Svarta Fåret Tilda ja vaatteet ovat Järbo-minikeristä. Hän painaa 26 grammaa. Puikot 2,5 mm.

Vinkkejä olen lueskellut ja kantapään kautta itsekin todennut seuraavaa:

1. Kasvojen kirjailu onnistuu parhaiten ennen hihojen neulomista ja silmukoiden poimimista käsiaukosta.

2. Puserosta ei kannata tehdä raidallista: vaikeuttaa silmukoiden poimimista käsiaukosta.

3. Hihoista kannattaa tehdä vähän leveämmät. Ainakin uskon sen helpottavan täyttämistä. Ohjeessa neuvotaan poimimaan 16 silmukkaa eli 4 s/puikko. Näin tein raitapaitaisen kohdalla. Kapealta näytti. Oranssiin hihaan poimin 20 s eli 5 s/puikko.

Tiukkapipoisuutta

 Tiukka on pipo ainakin tällä typyllä. Anelma-nukke on saanut uuden myssyn. Miksi näin?

                                    

Yritys oli tehdä "norjalaismyssy", alkuperäiseltä nimeltään Norwegian Sweet Baby Cap. Ohje löytyy ilmaisena Ravelrystä englanniksi ja myös suomeksi, esim. täältä tai täältä. Olisi kannattanut katsoa tarkemmin tuota enkunkielistä. Itse nimittäin yritin laskea silmukoita, tiheyksiä ja päänympäryksiä - hui, hai: pieleen meni.

Jo melko aikaisessa vaiheessa huomasin myssyn näyttävän tosi pieneltä. Sitten mietin, että pehmeän langan purkaminen ei kenties ole maailman paras idea, joten suosiolla päätin antaa myssyn nukelle. Kun tekele sitten valmistui, oli se jopa Anelmalle tosi pieni. Anelma-raukka joutui seisomaan yli yön märkä myssy päässään, jotta se edes vähän venyisi. I-cordia solmimisnauhoiksi en jaksanut alkaa, vaan ompelin leuan alle kuminauhan.

Aloitussilmukoita oli 84; olisi pitänyt olla enemmän. Käytin Filcolanan Arwetta Classic -lankaa kaksinkertaisena, 3 mm:n pyöröpuikko ja sukkapuikot. Tiukkaa tuli; olisi pitänyt käyttää 3,5 mm. Malli on sinänsä kiva ja istuu hyvin. Kiva vaihtoehto perinteiselle siksak-myssylle. 

Monta olisi-sanaa tässä tekstissä. Otan taas kerran tästäkin opikseni.

Kehtaako tämän laittaa bingoon kohtaan "Myssy tai pipo"? -Jospa laitan puolikkaan merkinnän?

Valmiin pipon paino on 24 grammaa.