Huivi, huivi ja liina

Melko yhtä aikaa valmistuivat alla esiteltävät kaksi huivia ja pieni liina. 

Ensin pisimpään työn alla ollut pitsihuivi. Malli on Novitan ikivanha, eli Talvi 2008 -lehdessä ollut, nyt arkistomalli nimeltään Pitsineulehuivi. Lankana on Drops Baby Merino, pyöröpuikko 80 cm, 4 mm. Valmiin huivin koko on 40 x 110 cm ja paino on 158 grammaa.

              

Pitsineulehuivin ansiosta saan kuitata bingoon kohdan "Novitan ohje" ja Neulehaasteesta kohdat: 18. Neulo pitsiä ja 27. Neulo kaaviosta. 

Toisen huivin ohje on Raverlystä. Suunnittelija on Helen Stewart ja mallin nimi on Tulle Shawl. Innostuin tästä mallista, kun näin Tulle Shawlin Raitalammas-blogissa; kiitos sinne vinkistä. Ohjeen lanka oli fingering-paksuista, minun lankani oli aivan erilainen ja vähän yritinkin muokata ohjetta lankani mukaiseksi.

        

Käytössä oli Novitan Elegia, väri 861 kinuski, puikko 4 mm pyörö. Valmiin huivin koko on 45 x 195 cm ja paino on 156 grammaa. Huivi on vähän liian pitkä tai siis leveä. Lisäsin ohjeen mukaisesti jokaisella oikealla kerroksella kumpaankin päähän kolme silmukkaa, eli yhteensä kuusi. Nyt huomaan, että kaksi (yht. neljä) olisi riittänyt.

Tulle Shawl antaa minulle bingoon merkinnän kohtaan "Ohje Raverlystä" ja Neulehaasteeseen kohdan 26. Neulo erikielisellä ohjeella. 

Vielä viimeisenä kylpyhuoneen sisustusta, eli pieni liina saippuakupin alle. Lankana on Maija, väri 239 kirkas oranssi, koukku nro 4. Valmis liina painaa 13 grammaa ja sen halkaisija on 15 cm.  Malli on omasta päästä, joten voin kuitata Neulehaasteen kohdan 30. Neulo jotain omasta päästä.

Miten pyöröpuikon jäykkä kaapeli kesytetään

Meitä hemmotellaan nykyään niin ihanilla pyöröpuikoilla (ChiaoGoo, Addi, Zing jne). Kaapeli ei kierry, vaan palautuu kauniin suoraksi, vaikka olisi ollut miten kierteellä kotelossaan. Nuo ihanuudet ovat sen verran hintavia, että en ole ainakaan vielä kaikkia pyöröpuikkojani korvannut uusilla, ainoastaan ne eniten käytetyt.  

Katsoin juuri kemiönsaarelaisen lankakaupan Garnhärvan viimeisimmän Youtube podcastin. Siinä kaupanpitäjät Tone ja Sara kertoivat muun kässäjuttelun ohessa, miten ennenvanhaisen pyöröpuikon kaapelin saa suoristettua. No eihän sitä usko, ennen kuin kokeilee.

Tässä lähtötilanne. Kyseessä on vuosikymmeniä vanha, Pony-merkkinen, 80 cm, 4 mm pyöröpuikko, joka kaiken lisäksi on äskettäin ollut huivityössä mukana, mutta sitkeästi vaan vetää itsensä kippuraan. 

Puikko kylpyhuoneen lavuaariin ja 1,5 litraa vettä kiehumaan vedenkeittimeen.

Aluksi pelotti koko juttu. Jätin tulpan auki ja kaadoin kiehuvan veden varovasti puikon päälle. Vesi valui tietysti heti pois. Kun huomasin, että suurempaa muutosta ei tapahdu, suljin tulpan ja laitoin uuden satsin vettä kiehumaan. Nyt annoin puikon levätä kuumassa vedessä ehkä minuutin ja ongin sen sitten haarukalla ylös.

Sama puikko kuvattuna liotuksen jälkeen samalla matolla. Jippii, onnistui!

Tarina ei kerro kuinka pysyvä tämä muutos on, mutta väliäkö sillä: prosessin voi suorittaa uudelleen, kun seuraavan kerran ottaa puikon käyttöön. Eihän tämä sama ole kuin ne ihanat punaiset pehmeät kaapelit, mutta varmaan liotusta voi jatkaa vähän pidempään, etenkin kun on näin vanha puikko kyseessä.

Minulle tämä oli aivan uutta. Miten on, onko tämä teille muille aivan tuttu juttu jo ennestään?

Testisukat

Tästä lähtee käyntiin empiiristieteellinen sukkatesti. Tencel-vahvikkeen, eli modaalikuidun kestävyydestä sukkakäytössä on kuulunut kokemuksia, että ei olisi riittävä. Sukkaboksissa tuli Novitan Woolly Wood -lankaa (70% modaali, 30% villa) ja lähden tätä nyt sitten testaamaan.

Koska halusin päästä pian liikkeelle ja testaamaan, jätin pitsineuleen toiseen kertaan ja sutaisin pikapikaa lyhytvartiset perussukat. Aloitin joustimen 52 silmukalla ja 3,5 mm puikoilla, mutta kun tuntui tulevan kovin löysää, vaihdoin teräosassa puikkoihin 3,25 mm. Woolly Wood sijoittuu juoksevuudeltaan Nallen ja 7-veikan väliin, eli 100 grammassa on 225 metriä lankaa. 

Neulomiskokemus oli miellyttävä. Lanka asettuu hyvin ja tasaisesti. Sen pinta on vähän kiiltävää ja kaapelimaisesti kudottuna lanka ei pölyä samoin kuin perus-Nalle tai 7V.

Sukkien koko on 37-38, koko pohjan pituus on 24 cm. Valmis pari painaa 66 grammaa.

Raportoin testin etenemisestä käytön jälkeen.

Tässä vielä alla varma kevään merkki: valkoposkihanhet levähtämässä pienellä uimakierroksella. Yritin kuvata lintuja edestä päin, mutta ennen kuin sain kameran esiin, ne ehtivät kääntää selkänsä.

Tämä pariskunta antoi kuvata itseään vähän lähempää:

   

 

Stay Soft -huivi

Vähän piti peruuttaa, kun olin lähteä aivan harhateille reunimmaisen osion sijoituksessa. Nyt huivi on kuitenkin valmis - tai oikeastaan vielä pesua vailla. 

Aluksi yritin tunkea oranssia osuutta aivan väärälle puolelle huivia. Nyt se on omalla paikallaan. 

Stay Soft -huivi on Veera Välimäen suunnittelema ja on alun perin julkaistu Suuri Käsityö -lehdessä 10/2019. Ohje löytyy myös Raverlystä sekä Pikana puikoilta -kokoomajulkaisusta. 

Beige lanka on Hedgehog Stock Yarn, väri Silence. Muut kaksi ovat Black Elephant -lankaa väreissä Blossom Honey ja Cinnamon. Käytin pyöröpuikkoa 3,5 mm ja huivin mitat ovat 48 cm x 185 cm.

Valmis huivi painaa 237 grammaa ja bingoon kilahtaa merkintä kohtaan Huivi. Myös Neulehaaste saa kuittauksen kohtaan 47. Neulo väristä, jota vierastat. Ruskea ja oranssi vielä menisivät minullekin, mutta jos beigeä pukisin, häviäisin varmaan tapettiin. Huivi onkin menossa lahjaksi henkilölle, jonka lempivärejä kyseiset ovat. 

Sukkamestarin boksi nro 2

 Ensin kuva boksista. Älä siis lue eteenpäin, jos boksisi on vasta matkalla ja haluat säilyttää yllätyksen.

Ja sitten sisältö. Neljä kappaletta nahkaisia "Neulottu rakkaudella" -merkkejä, kolme kerää Earth Collection, Woolly Wood -lankaa, värissä 356 malakiitti (Vanuttunut villasukka kertoo blogissaan, mitä malakiitti tarkoittaa) ja vielä Merja Ojanperän ohje nimeltään Pitsilehti. Ohjeessa on kaksi varren pituutta ja kolme erilaista joustinvaihtoehtoa. 300 grammasta pitäisi tulla joko kahdet pitkävartiset tai yhdet pitkävartiset ja kahdet lyhytvartiset pitsineulesukat.

Saatekortti kertoo, että Woolly Wood on modaali-merinovillalankaa, joka on "hengittävä, kosteutta siirtävä ja biohajoava lanka, jonka kaapelikierteen ansiosta pitsit ja palmikot tulevat kauniisti esiin". 

Vyötteen mukaan vahvike on Tencel Modal Fibres. Olen ymmärtänyt, että Tencel ei olisi sukissa kestävää. Ajattelinkin nyt tehdä tieteellisen kokeen: Neulon näistä itselleni vaikka sitten lyhytvartiset sukat ja testaan kuinka käy. Olen lukenut, että laminaattilattia kuluttaisi sukkia enemmän kuin muunlainen lattia, joten Tencel joutuu kunnolla koetukselle, sillä meillä on nimenomaan laminaattilattiat.

Perästä kuuluu, jahka ensin saan ne sukat tehtyä.  

Alpo-kissa

Risto Räppääjä -elokuvista tuttu Alpo-kissa nyt  tällaisena versiona. Lapsenlapsi toivoi Alpo-kissaa itselleen, joten netistä löydetyn kuvan mallin mukaan virkkaamaan.

Vinkkiä hain kuvan lisäksi kirjastosta. Veikeät virkatut eläimet -kirjassa olikin hyviä vinkkejä kissan kokoamiseen.

Mutta kunnia sille, kelle kunnia kuuluu. Sormi meni nimittäin suuhun kokoamisen suhteen ja piti pyytää apua. Päätä virkattiin puolet  ja sitten piti aloittaa täyttäminen. Seurakunnan työtupatuttuni, joka on virkannut täytettäviä pehmoja ennenkin, tuli ystävällisesti apuun, virkkasi pään loppuun,  täytti ja kokosi kissan osat yhteen. Omaa ansiota on siis puolet päästä ja muiden ruumiinosien virkkaus.

Lankana Svarta Fåret Tilda, 50% puuvilla, 50% akryyli, väri beige 36 grammaa ja Scheepjes 100 % Bamboo Soft, väri Smooth Cocoa, 14 grammaa.

Alpo on 30 cm pitkä.