tiistai 23. huhtikuuta 2024

Lapasboksi 2024 -haaste: huhtikuu

Huhtikuun lapasboksihaaste (Maarit O, Sweets & Socks -blogissa ja Instagramissa) pyytää neulomaan lapaset kotimaisen suunnittelijan ohjeella. Kiva juttu, ainoa ongelma on runsauden pula. Näillä leveysasteilla lapasille on käyttöä ja mielenkiintoisia ohjeita on saatavilla yllin kyllin. 

Silti menin (taas) yli siitä aidan matalimmasta kohdasta ja tartuin aika helppoon malliin:



Malli: Oranssit lapaset (Lankava)
Suunnittelija: Anneli Salo
Lanka: Novita Duo, väri 066 tiili
Puikot: 3,5 mm
Aloitussilmukat: 43 s.
Paino valmiina: 66 g.

Lapaset on kuvattu omalla pihalla, taustalla jatkuvasti satavaa takatalven lunta. 

Tein aivan ohjeen mukaan ja voin todeta, että intialainen peukalo tulee ohjeen mukaan neulottaessa liian lähelle kämmenselkää ja peukalosta tuli myös aika kapea. Muuten istuvuus on hyvä. Kiva yksityiskohta on ainaoikeinneule reunuksessa. Ensimmäinen kerros neulotaan nurin ja siitä muodostuu paremman näköinen reuna, kuin jos aloitettaisiin oikealla kerroksella.   

Nappaan tästä bingomerkinnän kohtaan: Lapaset keräykseen. 




lauantai 20. huhtikuuta 2024

Vihdoinkin jotain valmista

Käsityörintamalla on ollut rauhallista, vaikka kulisseissa on koko ajan ollut jotain tekeillä. 

Lienee tuttua tilanne, kun joku työ vaan töksähtää paikoilleen, eikä nappaa, ei sitten millään. On muka jotain tähdellisempää. Näin kävi kuvan vauvan siksak-myssyjen kanssa. Odottivat saumojen yhdistämistä ja solmimisnauhoja aivan luvattoman kauan.



Malli: Marttojen ohje itsenäisyyspäiväksi 2017, ohje sinivalkoisena
Langat: Drops Baby Merino, värit: 27 vanha roosa ja 41 luumu
Puikot: 3 mm
Aloitussilmukat: vasen 30 s., oikea 36 s.
Paino valmiina: vasen 18 g., oikea 22 g.


Lopulta otin itseäni siitä tunnetusta niskasta kiinni ja annoin ymmärtää, että mitään muuta käsityötä ei saa tehdä ennen kuin myssyissä on nauhat. Lopulta toteutuivat, eikä edes kestänyt kovin kauaa. Omituinen on ihmisen mieli välillä. 

Myssyt kuuluvat aiemmin valmistuneisiin setteihin junasukkia ja lapasia. Kuten nekin, toinen on vähän pienemmälle ja toinen vähän isommalle vauvalle. 




lauantai 13. huhtikuuta 2024

Mitä sinistä on elämässäsi - Repolaisen blogin haaste

Sinistä on vaikka miten paljon, se kun sattuu olemaan ehdoton ykkönen monen lempivärin joukossa. Nyt ei mennä merta edemmäs kalaan, vaan sinistä löytyy aivan läheltä. Ensimmäinen sininen on tässä aivan tietokoneen vieressä.


Kuvassa on tämän vuoden Bujo, eli Bullet Journal, eli kässäpäiväkirja. Viime vuonna oli samanlainen, toki erilaisella kannella. Olen varmaan edellisessä elämässäni ollut kirjanpitäjä tms. tarkan kirjaamisen ihminen, kun yksi käsityön tuomasta nautinnosta on tarkasti kirjata bujoon, perustietojen lisäksi esim. langan menekki grammoina ja metreinä, väri ja sen numero ja värierän numero. Vielä teippaan mukaan kuvan tehdystä työstä ja pätkän käytettyä lankaa. Höppänää, mutta kivaa. 

Muistikirja on ostettu p:llä alkavasta marketista ja se on siitä kiva, että kansi on tasku ja siihen voi pujottaa minkälaisen tekstin/kuvan kuin vain haluaa. Lisäksi muistikirja on jaettu neljään osaan muovisilla välilehdillä. Sehän sopii: olen jakanut vuosineljänneksittäin. Kuvassa ei näy, mutta takakanteen on niitattu kuminauha. Jos bujo tulee liian täyteen, kuminauhan voi kääntää pitämään etukantta kiinni. 


Toinen sininen on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Kuvan olen itse ottanut ja pidän sitä puhelimeni taustakuvana. - Ai että mitä tuo esittää. - Kun olin vielä töissä, nautin suunnattomasti valoilmiöstä, jota kutsutaan siniseksi hetkeksi. Tiedätte sen hetken kun lumi näyttää siniseltä aikaisin aamulla. Saatoin lähteä jopa aikaisemmin töihin tavoittaakseni tuon hetken.

Kuvassa on jalkakäytävällä olevaa lunta. Kun tarkkaan katsoo näkee, että lumessa näkyy kengän jälkiä. Yhden/jonkun/erään talviaamun sininen hetki.  


keskiviikko 10. huhtikuuta 2024

Huh-huhtikuu ja kolme kuva siitä

Vain kolme kuvaa, Kristiina K:n haaste on ehtinyt huhtikuuhun. Tällaisia terveisiä tästä lähiympäristöstäni. Huom. kuvat on otettu vähän aikaisemmin. Enää ei ole lunta:

Nämä edesmenneet pyörät olivat tuossa lähijunan aseman luona otsikolla Heikossa Hapessa.


 

Niinikään lähellä asemaa Sitratorilla on tämä Huomiota Herättävä Hökötys. Oikeasti kyseessä on taideteos nimeltään Unelma, jonka on tehnyt kuvataiteilija Oona Tikanoja. Ideana on ollut kuumailmapallo ja teos kuvastaa ihmisten halua ymmärtää luonnon mysteerejä ja tavoitella fyysisiä ja filosofisia korkeuksia. 



Kolmas H-asia on kaupunginosamme Kannelmäen kirkon alttaritaulu. Tässä yhteydessä se saa otsikokseen Hengellistä. Lasimaalauksen on tehnyt Hilkka Toivola ja sen nimi on Elämän puu. Alttaritaulu muodostaa kirkon takaseinän.

  

Kuvissa vielä samainen kirkko ulkoa lumen aikaan. Kirkko on valmistunut vuonna 1968 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen.