Sukkalanka-KAL

Yllytyshulluna tai muuten vaan innostuneena saattaa pitkään marinoituneita sukkalankoja hyötykäyttöön lähdin mukaan sukkalankayhteisneulontaan. Kuva alle kokosin tietoa mistä tässä on kysymys, jos kiinnostaa lähteä mukaan.

Kirjoitin (tulostin) lapuille niiden lankojen nimet, jotka toivottavasti tästä jalostuisivat sukiksi. Laput laitan kirjekuoreen ja sieltä sitten nostelen yksi kerrallaan lappuja. Katsotaan, mitä tästä tulee. Alla on kuva lapuista. Näyttääkö paljolta? Kaikki ovat jämälankoja. Yksikään lapuilla olevista langoista ei ole kokonainen kerä.

Pipotusta-podcastin Johanna on aloittanut sukkalankahaasteen. Tietoa löytyy seuraavista paikoista:

1) Youtube Pipotusta-podcastissa

2) Raverlyssä Johanna on avannut Pipotus-ryhmässä ketjun Sukkalankakal

3) Instagramissa Pipotus, ja siellä aihetunnisteella sukkalankakal

* Kerää haluamasi määrä sukkalankoja varastostasi. Laita jokaisesta langasta vyöte tai nimi lapulle ja laita ne pussiin, purkkiin tms. tai kerää valitsemasi langat esim. kassiin. 

* Nosta pussista/purkista/kassista yksi lappu/lanka kerrallaan ja aloita siitä sukat. Voi olla aikuiselle tai lapselle, ohjeesta tai omasta päästä.

* Postaa instagramissa aihetunnisteella sukkalankakal ja tägää (tämän kun muistaisi miten se tehdään) Pipotus. Jos osallistut Raverlyssä, ota kuva sukista ja liitä se yllä mainittuun ketjuun.

* Yhteisneulonnan aikataulu on 7.5. - 31.10.2024 ja sen päätteeksi Johanna arpoo Raverlystä sukkaohjeen.

Punaista näkyvissä ja häivähdys harmaata

Näetkö punaista? Jos et vielä, niin tässä tulee. Postaus on vastaus Repolaisen (https://repolainenreissaa.blogspot.com/) haasteeseen, jossa kuukauden väri on punainen. Ensin tuntui vaikealta väriltä, mutta sitten käänsin katseen tietokoneen ruudulta n. 30 astetta vasemmalle ja sieltä löytyi punainen sohva.

Kuvan sohva sijaitsee työhuoneessani ja on vuodesohva, jossa nukkuvat lapset yökylässä ollessaan. Samassa huoneessa on myös punaiset verhot ja tapetissa punaisia raitoja.

Kuvassa näyttää enemmän joulutontunpunaiselta, mutta se ei ole totta. Väri on lähempänä viininpunaista. 

Viime päivinä on ollut projektina siivota vanhat kirjat kellarista. Kirjat ovat lapsuudenkodistani, enimmäkseen isäni kirjoja - ja niitä on paljon. Kirjat käsittelevät toista maailmansotaa, presidenttejä, politiikkaa ynnä muita tuon ajan maailman tapahtumia. Sota- ja politiikka-aiheiset olen laittanut annetaan-menetelmällä Toriin ja niihin on ollutkin kiinnostuneita. Klassikkoja ja muuta kaunokirjallisuutta vien vähitellen kirjaston vaihtohyllyyn ja osa menee sitten ihan vaan roskiin.

Mutta punaisesta puheenollen samasta paikasta löytyi kolmen punaisen kirjan setti. Gunnar Mattsonin 1960-luvulla kirjoittamat Lapitip, Prinsessa ja Asunto Oy Eeden. Näistä Lapitip on hellyttävä tarina yksinhuoltajaisästä, jolla on 5-vuotias lapsi ja vauva. Isän ja 5-vuotiaan keskustelut ovat samaan aikaan hauskoja ja vakavia. Prinsessa on tositarina kirjailijan vaimon taistelusta syöpää vastaan. Asunto Oy Eeden kertoo varakkaiden ihmisten turhautumisesta. Nämä vien kirjaston vaihtohyllyyn.

Vielä se häivähdys harmaata. 

Malli: Meilahti

Suunnittelija: Leeni Hoimela, kirjassa Urban knit

Lanka 1: Freija Yarn, merino single, väri Platinum

Lanka 2:  Concept by Katia, väri 3 light grey, mohair

Puikot: 3,5 mm

Aloitussilmukat: 96 s.

Paino valmiina:  55g. 

Taas lapaset

Kuvan lapaspari valmistui jo viime viikolla, mutta unohdin kuvata. Tarkoituksena oli saada Novitan Duo -lanka loppumaan, mutta jäihän sitä vielä. Jotkut langat eivät vaan ota loppuakseen vaikka mitä tekisi. 

Malli: Peruslapanen kiilapeukalolla - Novitan lapaslehti 2014

Koko: nainen

Langat: 7 veljestä, väri 099 musta ja Novita Duo, väri 065 tiili

Puikot: 3,5 mm

Aloitussilmukat: 44 s.

Paino valmiina: 74 g.

Bingo kuittaantuu kohtaan: Ohje lehdestä.

 

Lapasboksi 2024 -haaste: huhtikuu

Huhtikuun lapasboksihaaste (Maarit O, Sweets & Socks -blogissa ja Instagramissa) pyytää neulomaan lapaset kotimaisen suunnittelijan ohjeella. Kiva juttu, ainoa ongelma on runsauden pula. Näillä leveysasteilla lapasille on käyttöä ja mielenkiintoisia ohjeita on saatavilla yllin kyllin. 

Silti menin (taas) yli siitä aidan matalimmasta kohdasta ja tartuin aika helppoon malliin:

Malli: Oranssit lapaset (Lankava)

Suunnittelija: Anneli Salo

Lanka: Novita Duo, väri 066 tiili

Puikot: 3,5 mm

Aloitussilmukat: 43 s.

Paino valmiina: 66 g.

Lapaset on kuvattu omalla pihalla, taustalla jatkuvasti satavaa takatalven lunta. 

Tein aivan ohjeen mukaan ja voin todeta, että intialainen peukalo tulee ohjeen mukaan neulottaessa liian lähelle kämmenselkää ja peukalosta tuli myös aika kapea. Muuten istuvuus on hyvä. Kiva yksityiskohta on ainaoikeinneule reunuksessa. Ensimmäinen kerros neulotaan nurin ja siitä muodostuu paremman näköinen reuna, kuin jos aloitettaisiin oikealla kerroksella.   

Nappaan tästä bingomerkinnän kohtaan: Lapaset keräykseen. 

Vihdoinkin jotain valmista

Käsityörintamalla on ollut rauhallista, vaikka kulisseissa on koko ajan ollut jotain tekeillä. 

Lienee tuttua tilanne, kun joku työ vaan töksähtää paikoilleen, eikä nappaa, ei sitten millään. On muka jotain tähdellisempää. Näin kävi kuvan vauvan siksak-myssyjen kanssa. Odottivat saumojen yhdistämistä ja solmimisnauhoja aivan luvattoman kauan.

Malli: Marttojen ohje itsenäisyyspäiväksi 2017, ohje sinivalkoisena

Langat: Drops Baby Merino, värit: 27 vanha roosa ja 41 luumu

Puikot: 3 mm

Aloitussilmukat: vasen 30 s., oikea 36 s.

Paino valmiina: vasen 18 g., oikea 22 g.

Lopulta otin itseäni siitä tunnetusta niskasta kiinni ja annoin ymmärtää, että mitään muuta käsityötä ei saa tehdä ennen kuin myssyissä on nauhat. Lopulta toteutuivat, eikä edes kestänyt kovin kauaa. Omituinen on ihmisen mieli välillä. 

Myssyt kuuluvat aiemmin valmistuneisiin setteihin junasukkia ja lapasia. Kuten nekin, toinen on vähän pienemmälle ja toinen vähän isommalle vauvalle. 

Mitä sinistä on elämässäsi - Repolaisen blogin haaste

Sinistä on vaikka miten paljon, se kun sattuu olemaan ehdoton ykkönen monen lempivärin joukossa. Nyt ei mennä merta edemmäs kalaan, vaan sinistä löytyy aivan läheltä. Ensimmäinen sininen on tässä aivan tietokoneen vieressä.

Kuvassa on tämän vuoden Bujo, eli Bullet Journal, eli kässäpäiväkirja. Viime vuonna oli samanlainen, toki erilaisella kannella. Olen varmaan edellisessä elämässäni ollut kirjanpitäjä tms. tarkan kirjaamisen ihminen, kun yksi käsityön tuomasta nautinnosta on tarkasti kirjata bujoon, perustietojen lisäksi esim. langan menekki grammoina ja metreinä, väri ja sen numero ja värierän numero. Vielä teippaan mukaan kuvan tehdystä työstä ja pätkän käytettyä lankaa. Höppänää, mutta kivaa. 

Muistikirja on ostettu p:llä alkavasta marketista ja se on siitä kiva, että kansi on tasku ja siihen voi pujottaa minkälaisen tekstin/kuvan kuin vain haluaa. Lisäksi muistikirja on jaettu neljään osaan muovisilla välilehdillä. Sehän sopii: olen jakanut vuosineljänneksittäin. Kuvassa ei näy, mutta takakanteen on niitattu kuminauha. Jos bujo tulee liian täyteen, kuminauhan voi kääntää pitämään etukantta kiinni. 

Toinen sininen on yhtä lähellä kuin lähin puhelin. Kuvan olen itse ottanut ja pidän sitä puhelimeni taustakuvana. - Ai että mitä tuo esittää. - Kun olin vielä töissä, nautin suunnattomasti valoilmiöstä, jota kutsutaan siniseksi hetkeksi. Tiedätte sen hetken kun lumi näyttää siniseltä aikaisin aamulla. Saatoin lähteä jopa aikaisemmin töihin tavoittaakseni tuon hetken.

Kuvassa on jalkakäytävällä olevaa lunta. Kun tarkkaan katsoo näkee, että lumessa näkyy kengän jälkiä. Yhden/jonkun/erään talviaamun sininen hetki.  

Huh-huhtikuu ja kolme kuva siitä

Vain kolme kuvaa, Kristiina K:n haaste on ehtinyt huhtikuuhun. Tällaisia terveisiä tästä lähiympäristöstäni. Huom. kuvat on otettu vähän aikaisemmin. Enää ei ole lunta:

Nämä edesmenneet pyörät olivat tuossa lähijunan aseman luona otsikolla Heikossa Hapessa.

 

Niinikään lähellä asemaa Sitratorilla on tämä Huomiota Herättävä Hökötys. Oikeasti kyseessä on taideteos nimeltään Unelma, jonka on tehnyt kuvataiteilija Oona Tikanoja. Ideana on ollut kuumailmapallo ja teos kuvastaa ihmisten halua ymmärtää luonnon mysteerejä ja tavoitella fyysisiä ja filosofisia korkeuksia. 

Kolmas H-asia on kaupunginosamme Kannelmäen kirkon alttaritaulu. Tässä yhteydessä se saa otsikokseen Hengellistä. Lasimaalauksen on tehnyt Hilkka Toivola ja sen nimi on Elämän puu. Alttaritaulu muodostaa kirkon takaseinän.

  

Kuvissa vielä samainen kirkko ulkoa lumen aikaan. Kirkko on valmistunut vuonna 1968 ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Marjatta ja Martti Jaatinen.