Rottien pyhimys -kirjan (Anneli Kanto 2021) innoittamana halusin tietysti nähdä Hattulan Pyhän Ristin keskiaikaisen kirkon, joka toimii tuon kirjan tapahtumapaikkana. Vielä on suunnitelmissa syksyn mittaan hakeutua Hämeenlinnan teatteriin katsomaan kirjan tapahtumista dramatisoitua näytelmää.
Niin kuin kuvista näkyy, päivä oli pilvinen ja sateinen. Paluumatkalla satoi oikein kunnolla.
Hattulan Pyhän Ristin kirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla Suomen ollessa katolinen ja osa Ruotsia. Sisäseinien kalkkimaalaukset on tehty 1500-luvun alkupuolella. Kuvien tekijöistä ei ole tietoa; kuvia ei ole signeerattu. Rottien pyhimys -tarina on fiktiota. Kirja ei kerro pyhimyksistä, vaan päähenkilöt ovat kirkon kuvien maalareita. Ympäristö, maalaukset ja kirjassa mainitut ajan tunnetut historialliset henkilöt ovat oikeita.
Alla muutama kuva seinä- ja kattomaalauksista. Puhelimen kameralla ei hämärässä kirkossa saa mitään mestariteoksia. Kannattaa mennä katsomaan omin silmin.
Seiniä kiertävät raamatun tapahtumat Aatamin ja Eevan luomisesta ja syntiinlankeemuksesta alkaen. Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta on useampi kuva. Lisäksi on kuvattu erillisiä tapahtumia, pyhimyskertomuksia ja Pyhän Ristin legendaa. Maailman loppu ja viimeinen tuomio kuvataan valtavan pedon kitana.
Rottien pyhimys -kirjan nimen innoittajana ollut rottien pyhimys Kakukylla näkyy alla, vihreäpukuinen naishahmo ikkunasyvennyksessä. Juonta voin sen verran raottaa, että kyseisen pyhimyksen tarinalla on kytkös kirjan tarinaan.
Oppaana oli asiaan hyvin perehtynyt Vilppu Vuori. Kierroksen lopuksi hän lauloi ja soitti meille itse rakentamiaan neljää keskiaikaisen mallin mukaista instrumenttia. Kuvassa hän soittaa puista "huilua". Hyvin yksinkertaisen näköinen soitin, mutta aivan uskomattoman kaunis ääni siitä lähti.
Muita soittimia olivat kuvassa näkyvät kaksi erilaista jousisoitinta, esseharppa ja jouhikko sekä vielä säkkipilli.
Kaikki kirkon kuvat eivät ole uskonnollisia. Heti sisäänkäynnin yläpuolella kuvataan vanhaa niskalenkkileikkiä.
Kirkon lähellä on pop-up kahvila - suosittelen. Kahvin lisäksi maistuivat Brita-torttu ja vohveli. Parkkipaikan luona on kotiseutupuoti, jossa myydään paikallisten neulojien ja muiden taiteilijoiden töitä. Ostin oikein kauniin käsin maalatun kortin.
Olipa monipuolinen ja mielenkiintoinen kohde, vielä kun se liittyi lukemaasi kirjaan. Soitinten tekeminen taitaa olla melkoinen taidonnäytös, kun ne vielä saa soimaan haluamallaan tavalla, kuten hän ilmeisesti myös sai. Vanhat soittimet soivat oman aikakautensa ympäristössä taianomaisesti, luulisin.
VastaaPoistaTäytyypä laittaa ylös tuo kirja, jos tulisi kuunneltua. Minulla on kuuntelussa Hirvisaaren Lappeenranta -sarja (jonka olen joskus jo lukenut).
Aloituksia näkyy sinulla olevan jokaisessa värisävyssä ;) Odotellaan lopputulemia.
Vilppu Vuoresta ja soitinten rakentamisesta löytyy googlaamalla ainakin haastattelu. Varsinkin huilu soi todella kauniisti. Ehkä siihen vaikutti, niin kuin sanoit, kirkon akustiikka. Upea elämys oli.
PoistaPitöisikin käydä Hattulan kirkossa uudestaan josku. olen nimittäin joskus 60-luvun alussa käynyt siellä jollain kesäretkellä.
VastaaPoistaKäy ihmeessä ja mene opastuksen aikaan, niin kuulet myös noita erikoisia soittimia.
PoistaKiitos kun huomaisit kirjoitusvirheen Folkkia ja villa festareiden päivässä, sehän on siis Heinäkuussa. Tuonne kirkkoon oli sellainen järjestetty päiväretki mutta kun on ollut jo menoa sinne ja tänne niin jätin tämän väliin. Luetun kirjan takia kiinnosti. Noh, jonain toisena kesänä sitten tuonne. Jouhikkoa kuulinkin F&V festareilla.
VastaaPoistaEi kestä kiittää; olisihan se kivaa, jos jotain hauskaa olisi helmikuussakin. Kesään tuppaa tulemaan monta menoa, niin kuin totesit. Kirkko on paikallaan jo hetken seissyt, niin tuskin se sieltä mihinkään häviää. Mielenkiintoinen paikka oli ja kirjan lukeneena siihen sai omanlaisensa kosketuksen.
PoistaRottien pyhimys odottaa tuolla hyllyssä lukuvuoroa. Kiitos vinkistä.
VastaaPoistaEi kestä kiittää. Nyt aloin miettimään, mitä tuo oikeastaan tarkoittaa. Olisiko parempi sanoa: ole hyvä. Toivottavasti tykkäät kirjasta.
PoistaVanhat kivikirkot on vaikuttavia nähtävyyksiä. Hattulassa olen joskus käynyt, mutta muistaakseni Hattulan kirkossa en ole vieraillut. Harmillisesti viime aikoina on ollut paljon sateisia päiviä ja sellainen osui sinunkin matkapäiväksesi.
VastaaPoistaEi se sade oikeastaan haitannut. Ainakin ilma oli raikas, eikä ollenkaan tukala.
PoistaTällaiset vanhat keskiaikaiset rakennukset ja paikat ovat kyllä mielenkiintoisia ja vielä paremmin saa käsityksen oppaan ollessa hyvä, niinkuin teillä oli. 1400-luvulta, onhan se huikeaa ajatella! T. Irkku
VastaaPoistaNäin on. Montakohan nykyrakennusta on vielä olemassa 700-800 vuoden kuluttua?
PoistaOn kuin aika olisi pysähtynyt tuossa kirkossa. Todella kaunis kirkko ulkoa ja ihanat maalaukset
VastaaPoistaTuntuu ihmeelliseltä ajatella, että kirkko on seissyt paikoillaan 1400-luvulta alkaen.
Poista