tiistai 31. maaliskuuta 2026

Oliko pakko?



Onnistuin -rokotuksista huolimatta- saamaan itselleni ilmeisesti A-influensan. Kuume nousi ja yskä oli kova. Pari vuorokautta meni sohvalla maaten ja välillä nukkuen. Kun sitten kuume laski lähelle normaalia teki mieli tehdä jotain konkreettista.



Junasukat ovat olleet pitkään keskeneräisinä. Varret oli kumpaankin valmiina, teräosien kimppuun siis. Kädet tärisivät vielä kuumeen jäljiltä ja silmukoita tipahteli. Välillä purin ja jatkoin ja niin sain lopulta taisteltua sukat valmiiksi.

Oliko pakko? - No ei tietenkään. Eikä olisi edes kannattanut. En muutenkaan saa sileää jälkeä ohuella langalla ja nyt on jälki vielä haparoivampaa kuin tavallisesti. En tiedä kehtaako noita mihinkään keräykseen edes laittaa laittaa. Seuraavana päivänä sitten ilmeni, että ei todellakaan olisi kannattanut. Olo huononi ja kuume nousi uudestaan. 


Malli: Junasukat
Suunnittelija: tuntematon
Silmukoita: 40 s
Puikot: 2,5 mm
Lanka: Helmi Baby Wool
Paino: 24 g

Seurakunnassamme taitavammat tekevät näitä junasukkia ja niitä annetaan kaikille kastettaville vauvoille. 

Mistä nimi junasukat? Varmaan moni tietää, mutta kopioin kuitenkin tähän alle junasukkien tarinan. 

Junasukkien tarina

Tarinan kertojan, Terttu Latvalan äiti oppi sukkaohjeen junassa. Hän oli talvisodan aikaan matkalla Vaasasta Kauhajoelle pommituksia pakoon vauvansa eli Tertun ja tämän Tuula-siskon kanssa. Yhtäkkiä juna joutui pysähdyksiin. Äitiä vastapäätä istui eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jonka tuli surku palelevaa vauvaa. Hän alkoi purkaa neuletakkiaan ja neuloa siitä sukkaa. Hän ehti saada yhden valmiiksi, toista varten hän keri lankaa lasten äidille mukaan jatkettavaksi. Nainen sanoi, ettei mallia saisi muuttaa, sillä pitkävartiset sukat pysyvät jalassa, vaikka lapsi potkisikin.

Kun äiti havaitsi ohjeen hyväksi, hän jatkoi sukkien neulomista koko ikänsä ja opetti ohjeen myös tyttärelleen. Hän arvosti käsityönopettajan ystävällisyyttä niin, että halusi myös kertoa, miten oli ohjeen saanut. 

perjantai 20. maaliskuuta 2026

Langanjämistä mosaiikkia


Instagramin #stashistasukiksi26 maaliskuun haaste on pätkävärjätyt raidat tai mosaiikki. Valitsin mosaiikin ja siihen upotettavat langanjämät.


Adelia Fibersin kuuran kosketus ja Edelweissin vaalea harmaa loppuivat kokonaan. Pääväriä Nallen farkkua jäi vielä samoin kuin Lankafarmin harmaata. 



Lankojen loppuminen ja uuden aloittaminen näkyy harmillisesti sukissa eri kohdissa. En arvannut, että ero olisi noin näkyvä; olisin vähän säätänyt. 



Malli: Ei ohjetta, pintaneule mosaiikiineuletta
Koko: 38
Puikot: 3 ja 3,25 mm
Silmukat: 50 -> 54 s.
Paino valmiina: 76 g
Langat: 
- Nalle, väri: 160 farkku
- Kremke Soul Wool Edelweiss Classic, väri: light grey
- Adelia Fibers, väri: Kuuran kosketus
- Lankafarmin SuperSukka, väri: hiiri

Näillä sukilla osallistun seuraaviin haasteisiin: #stashistasukiksi26 ja #jämälangoistaeroonKAL



perjantai 13. maaliskuuta 2026

Saako tässäkin kuussa mokailla? - Maaliskuun lapasboksi 2026


Helmikuussa oli virallinen lupa mokailla. Minulla taisi jäädä rooli päälle, kun hölmöily jatkuu vaan.

Aiheena tietysti Maarit O:n lapasboksihaaste blogissa Sweets and Socks KLIK. Maaliskuun teemana on "valo, pastellivärit ja aurinko". Varastossa on vähemmän pastellin värisiä lankoja. Halusin kuitenkin noudattaa annettua ohjetta.


Ohje on 7 veljestä paksuisille langoille ja siitä löytyi pohjaväri. Kuviovärit otin joulukalenterimineistä kaksinkertaisena ja sieltä löytyikin hempeitä pastelleja. Tässä kohtaa minulta jäi huomaamatta, että langan paksuus ei ole sama, puikon paksuudesta puhumattakaan.


Ratkaisusta riemastuneena neuloin eteenpäin. Mutta kylläpä tuo luonnonvalkoinen pompsahtaa erilleen neuleen pinnalla. En välittänyt vaan annoin mennä. Jossain vaiheessa tajusin, että olisi pitänyt vaihtaa luonnonvalkoinen sport- tai DK-vahvuiseen ja puikot ohuempiin. Mikä nyt eteen? Puranko ja aloitan alusta? - En pura. En todellakaan pura. Olkoon.


Tarinan opetus (lähinnä itselleni): Jos vaihdat lankaa ohuemmaksi/paksummaksi, huomio vaihto koko työn ja myös puikkojen osalta!


Vielä kutkutti ajatus yrittää samanpaksuisilla langoilla. Malli on hyvää kirjoneuleharjoitusta, jota minun on syytä tasaisin väliajoin harrastaa. 


Tässä he ovat - veljekset kuin ilvekset, vai miten se meni. Ohje oli oikein mieleinen - kiitos siitä! Ehkä teen vielä kolmannenkin parin.
          
Tekniset tiedot 

Malli: Valohippuja
Suunnittelija: Heidi Jokinen / NordicKitty Design
Julkaistu: https://lankajengi.fi/
Koko: aikuinen
Silmukat: 44 -> 48, peukalo 20 s.
Puikot: Vasen: 3,25 / 3,5 mm. Oikea: 3,5 / 4,0 mm
Paino: Vasen: 75 g. Oikea: 74 g.
Langat vasen: 7 veljestä, väri 170 laivasto ja Janne, väri 496 mintunvihreä
Langat oikea: 
- 7 veljestä, väri 010 luonnonvalkoinen 
- Nako Pure Sock Plus, väri 2378 luonnonvalkoinen
- vaaleanpunainen ja lila: Lankafarmin joulukalenteriminejä
- vaaleanvihreä: Luohittaren luolan Käreitär, väri Salonki 

maanantai 2. maaliskuuta 2026

Sitaatti tai mietelause - Kristiina K:n maaliskuun haaste

Kristiina K pyytää kuukausihaasteessaan mietelausetta tai sitaattia KLIK. Hyvä haaste, mutta aiheuttaa melkoisen runsauden pulan - minkä valitsisin, kun niitä on niin monta. 

Joitain olen kerännyt vihkoon ja joitain myös tuohon yläpalkista löytyvään listaukseen otsikolla: Ajatuksia. Selailin muistiinkirjoittamiani lauseita ja olo oli entistä epävarmempi. Tämän alla olevan nyt kuitenkin valitsin, koska se tuli ensimmäisenä mieleeni. 

                      

Vuoden 2012 Finlandia-voittaja Ulla-Lena Lundberg on Kökarilla Ahvenanmaalla syntynyt suomen-ruotsalainen kirjailija. Finlandia tuli hänen teoksestaan Is/Jää ja hänet on palkittu useilla muillakin kirjallisuuspalkinnoilla. Ulla-Lena Lundbergin upea kirja Jää tai Is alkaa näillä sanoilla:

Jos on nähnyt kuinka maisema muuttuu, kun näköpiiriin tulee vene, ei mitenkään voi ajatella, ettei yksittäisen ihmisen elämällä ole merkitystä.

Den som sett förändringen i ett landskap när en båt kommer in i synfältet kan aldrig hålla med om att ett enskilt människoliv saknar betydelse. 

torstai 26. helmikuuta 2026

Vihdoinkin sormikkaat

Päivän Pirkka-Niksi: 

(Hyllystä löytyi 90-luvun kokoelma Pirkka-niksejä (Niksien kirja 1993). Koska blogini on käsityöaiheinen, kerään tähän fiksuja käsityöniksejä meidän kaikkien iloksi)

Mittaa neulepuikkosi ja vedä siihen esim. kymmenen sentin välein merkit vedenkestävällä tussilla. Säästyt mittanauhan etsiskelyltä. (12/79)


Pitkään on ollut ajatuksissa sormikkaat. Niin pitkään, että merkitsin jo viime vuoden bingoon tavoitteeksi sormikkaat. Idea jäi tuolloin toteutumatta ja siirtyi tälle vuodelle. 

Adelia Fibersin adventtikalenterista se vihdoin nytkähti liikkeelle ja taas te, hyvät blogiystäväni olitte mukana rohkaisemassa. Pyysin ideoita miten käyttäisin kyseisen langan. Päädyin sitten yhdistämään annetun langan harmaaseen fingering-lankaan ja tässä sitä nyt ollaan.


Ohje: Kopioitu blogista KLIK

Koko: minä
Puikot: 3,25 mm
Silmukat: 40 s
Paino valmiina: 
Langat: 
- Adelia Fibres, Merino Sock, väri: Kuuran kosketus
- Kremke Soul Wool Edelweiss, väri 423 light grey


Näissä yllä olevissa kuvissa väri todentuu parhaiten lähelle oikeaa. 

Yllä mainittu blogi on viimeksi päivitetty vuonna 2018, mutta löytyy edelleen. Ohje on nimeltään Neulotut sormikkaat naiselle ja on kirjoitettu 7 veljestä paksuisille langoille. Minulla tässä käytössä kaksi fingering-vahvuista lankaa yhtä aikaa.

Jos innostuit harkitsemaan sormikkaita itsellesi 7V-paksuisesta langasta, voin suositella ohjetta. Huomaa kuitenkin, että ohjeessa on kaikki sormet - paitsi peukalo - tehty samalla silmukkamäärällä (13 s). Tämä onnistuu, jos kätesi on soma ja siro ja sormesi ovat ohuet prinsessan sormet. Jos kätesi kuitenkin on muhkurainen noita-akkakäsi, niin kuin minulla ja sinulla on vielä samanlaiset paksut sormet, ota tämä huomioon ja sovita. 

Ohje ehdotti 13 silmukkaa kaikkiin neljään sormeen. Tämä riitti varsin hyvin pikkusormeni kohdalla. Nimettömän tein 15 silmukalla, keski- ja etusormen 16 silmukalla ja peukalon 19 silmukalla.  


Tarkoitus oli saada takkiin sopivat sormikkaat. Kuvassa tausta syö väriä, joka on oikeasti paljon enemmän siniharmaa. Maastoutuu siis paremmin, kuin mitä kuva antaa ymmärtää.  

Sormikkailla osallistun yhteisneulontoihin: #oookal26 (= Olemassa olevat ohjeet) ja #varastolangatneuleiksi. Bingo kuittaantuu kohtaan "Sormikkaat".


perjantai 20. helmikuuta 2026

Oma versio - Sukkalaatikko 2026 helmikuu

Maaliin päästiin, vaikka vähän omin airoin. Instagramin #sukkalaatikko2026, jota pitää Johanna Wallius haastaa nyt helmikuussa ohjeella nimeltään Vinhat. Tämä radikaali nuori ei ohjeita kumarra, vaan piti päästä muokkaamaan. Ehkä olisi kannattanut kumartaa; olisi päässyt helpommalla.


Malli: Vinhat (tässä mukailtuna)
Suunnittelija: Jonna Kapela
Julkaistu: Raverly - maksuton
Koko: 38/39
Paino valmiina: 71 g
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Silmukat: 56 s
Langat: Nalle
- väri 061 pellava
- väri 523 puolukka
- väri 519 haave

Alkuperäisessä ohjeessa oli punaruutuisen kirjoneuleen lisäksi siniruutuista ja näiden kirjoneuleosioiden välissä oli kerroksia nurjilla silmukoilla, jolloin muodostuu eräänlainen makkara, vähän kuin vauvojen junasukissa. Jätin makkaran tekemättä ja sen sijaan tein samaa kirjoneuletta, mutta pellavan ja vaaleanpunaisen langan yhdistelmänä. 

Aiemmin pyysin teiltä, hyvät ystävät neuvoja ranskalaisen kantapään kanssa. Päädyin neuvoistanne kaventamaan aluksi vähän reippaammin, eli joka kerroksella ja sitten vasta joka toisella. Seurauksena on pieni pykälä tuossa heti kantapään jälkeen, mutta ei sitä jalassa enää huomaa.


Ei hullumpi malli. Näin kirjoneulenoviisina työ etenee tosi hitaasti ja siihen meinaa hermostua. Olen kuitenkin päättänyt jatkaa harjoittelua. Ehkä se vielä joskus sitten on sujuvampaa.


          

Siinä sukat roikkuvat plokkereilla kuivumassa. Näillä sukilla kuittaan bingosta kohdan "Kotimainen suunnittelija". Sukilla osallistun seuraaviin yhteisneulontoihin: #sukkalaatikko2026 ja #varastolangatneuleiksi 

maanantai 16. helmikuuta 2026

Kysymys ranskalaisesta kantapäästä

Nyt on ongelma. Joskus harvoin olen tehnyt ranskalaisen kantapään; yleensä teen sen peruslappusysteemin, onko se sitten hollantilainen. On kai.


Ongelma on, että silmukoita tulee aivan hervoton määrä. Onko tämä o.k.?

Olen lukenut ohjetta ja toistakin ohjetta ja katsonut yhden videoa. 

Kantapäälapun kerroksia tehdän sama määrä kuin puikoilla on silmukoita. Minulla nyt 28. (silmukoita yhteensä 54, eli 14/puikko). Näistä kerroksista poimitaan sitten n. 14 s. Lisäksi on kantapään käännöksestä muodostuneet silmukat.

Kiilakavennukset tehdään tässä mallissa pohjaan, mutta sama ongelma olisi, jos ne tehtäisiin sivuun: silmukoita on valtava määrä. Jos edes kavennettaisiin joka kerroksella niin ymmärtäisin, mutta ohje kehottaa kaventamaan joka toisella kerroksella. 

Olenko tehnyt jotain kummallista tai ymmärtänyt jotain aivan väärin?