Oliko pakko?

Onnistuin -rokotuksista huolimatta- saamaan itselleni ilmeisesti A-influensan. Kuume nousi ja yskä oli kova. Pari vuorokautta meni sohvalla maaten ja välillä nukkuen. Kun sitten kuume laski lähelle normaalia teki mieli tehdä jotain konkreettista.

Junasukat ovat olleet pitkään keskeneräisinä. Varret oli kumpaankin valmiina, teräosien kimppuun siis. Kädet tärisivät vielä kuumeen jäljiltä ja silmukoita tipahteli. Välillä purin ja jatkoin ja niin sain lopulta taisteltua sukat valmiiksi.

Oliko pakko? - No ei tietenkään. Eikä olisi edes kannattanut. En muutenkaan saa sileää jälkeä ohuella langalla ja nyt on jälki vielä haparoivampaa kuin tavallisesti. En tiedä kehtaako noita mihinkään keräykseen edes laittaa laittaa. Seuraavana päivänä sitten ilmeni, että ei todellakaan olisi kannattanut. Olo huononi ja kuume nousi uudestaan. 

Malli: Junasukat
Suunnittelija: tuntematon
Silmukoita: 40 s
Puikot: 2,5 mm
Lanka: Helmi Baby Wool
Paino: 24 g

Seurakunnassamme taitavammat tekevät näitä junasukkia ja niitä annetaan kaikille kastettaville vauvoille. 

Mistä nimi junasukat? Varmaan moni tietää, mutta kopioin kuitenkin tähän alle junasukkien tarinan. 

Junasukkien tarina

Tarinan kertojan, Terttu Latvalan äiti oppi sukkaohjeen junassa. Hän oli talvisodan aikaan matkalla Vaasasta Kauhajoelle pommituksia pakoon vauvansa eli Tertun ja tämän Tuula-siskon kanssa. Yhtäkkiä juna joutui pysähdyksiin. Äitiä vastapäätä istui eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jonka tuli surku palelevaa vauvaa. Hän alkoi purkaa neuletakkiaan ja neuloa siitä sukkaa. Hän ehti saada yhden valmiiksi, toista varten hän keri lankaa lasten äidille mukaan jatkettavaksi. Nainen sanoi, ettei mallia saisi muuttaa, sillä pitkävartiset sukat pysyvät jalassa, vaikka lapsi potkisikin.

Kun äiti havaitsi ohjeen hyväksi, hän jatkoi sukkien neulomista koko ikänsä ja opetti ohjeen myös tyttärelleen. Hän arvosti käsityönopettajan ystävällisyyttä niin, että halusi myös kertoa, miten oli ohjeen saanut. 

Langanjämistä mosaiikkia

Instagramin #stashistasukiksi26 maaliskuun haaste on pätkävärjätyt raidat tai mosaiikki. Valitsin mosaiikin ja siihen upotettavat langanjämät.

Adelia Fibersin kuuran kosketus ja Edelweissin vaalea harmaa loppuivat kokonaan. Pääväriä Nallen farkkua jäi vielä samoin kuin Lankafarmin harmaata. 

Lankojen loppuminen ja uuden aloittaminen näkyy harmillisesti sukissa eri kohdissa. En arvannut, että ero olisi noin näkyvä; olisin vähän säätänyt. 

Malli: Ei ohjetta, pintaneule mosaiikiineuletta
Koko: 38
Puikot: 3 ja 3,25 mm
Silmukat: 50 -> 54 s.
Paino valmiina: 76 g
Langat: 
- Nalle, väri: 160 farkku
- Kremke Soul Wool Edelweiss Classic, väri: light grey
- Adelia Fibers, väri: Kuuran kosketus
- Lankafarmin SuperSukka, väri: hiiri

Näillä sukilla osallistun seuraaviin haasteisiin: #stashistasukiksi26 ja #jämälangoistaeroonKAL

Saako tässäkin kuussa mokailla? - Maaliskuun lapasboksi 2026

Helmikuussa oli virallinen lupa mokailla. Minulla taisi jäädä rooli päälle, kun hölmöily jatkuu vaan.

Aiheena tietysti Maarit O:n lapasboksihaaste blogissa Sweets and Socks KLIK. Maaliskuun teemana on "valo, pastellivärit ja aurinko". Varastossa on vähemmän pastellin värisiä lankoja. Halusin kuitenkin noudattaa annettua ohjetta.

Ohje on 7 veljestä paksuisille langoille ja siitä löytyi pohjaväri. Kuviovärit otin joulukalenterimineistä kaksinkertaisena ja sieltä löytyikin hempeitä pastelleja. Tässä kohtaa minulta jäi huomaamatta, että langan paksuus ei ole sama, puikon paksuudesta puhumattakaan.

Ratkaisusta riemastuneena neuloin eteenpäin. Mutta kylläpä tuo luonnonvalkoinen pompsahtaa erilleen neuleen pinnalla. En välittänyt vaan annoin mennä. Jossain vaiheessa tajusin, että olisi pitänyt vaihtaa luonnonvalkoinen sport- tai DK-vahvuiseen ja puikot ohuempiin. Mikä nyt eteen? Puranko ja aloitan alusta? - En pura. En todellakaan pura. Olkoon.

Tarinan opetus (lähinnä itselleni): Jos vaihdat lankaa ohuemmaksi/paksummaksi, huomio vaihto koko työn ja myös puikkojen osalta!

Vielä kutkutti ajatus yrittää samanpaksuisilla langoilla. Malli on hyvää kirjoneuleharjoitusta, jota minun on syytä tasaisin väliajoin harrastaa. 

Tässä he ovat - veljekset kuin ilvekset, vai miten se meni. Ohje oli oikein mieleinen - kiitos siitä! Ehkä teen vielä kolmannenkin parin.

          

Tekniset tiedot 

Malli: Valohippuja
Suunnittelija: Heidi Jokinen / NordicKitty Design
Julkaistu: https://lankajengi.fi/
Koko: aikuinen
Silmukat: 44 -> 48, peukalo 20 s.
Puikot: Vasen: 3,25 / 3,5 mm. Oikea: 3,5 / 4,0 mm
Paino: Vasen: 75 g. Oikea: 74 g.
Langat vasen: 7 veljestä, väri 170 laivasto ja Janne, väri 496 mintunvihreä
Langat oikea: 
- 7 veljestä, väri 010 luonnonvalkoinen 
- Nako Pure Sock Plus, väri 2378 luonnonvalkoinen
- vaaleanpunainen ja lila: Lankafarmin joulukalenteriminejä
- vaaleanvihreä: Luohittaren luolan Käreitär, väri Salonki 

Sitaatti tai mietelause - Kristiina K:n maaliskuun haaste

Kristiina K pyytää kuukausihaasteessaan mietelausetta tai sitaattia KLIK. Hyvä haaste, mutta aiheuttaa melkoisen runsauden pulan - minkä valitsisin, kun niitä on niin monta. 

Joitain olen kerännyt vihkoon ja joitain myös tuohon yläpalkista löytyvään listaukseen otsikolla: Ajatuksia. Selailin muistiinkirjoittamiani lauseita ja olo oli entistä epävarmempi. Tämän alla olevan nyt kuitenkin valitsin, koska se tuli ensimmäisenä mieleeni. 

                      

Vuoden 2012 Finlandia-voittaja Ulla-Lena Lundberg on Kökarilla Ahvenanmaalla syntynyt suomen-ruotsalainen kirjailija. Finlandia tuli hänen teoksestaan Is/Jää ja hänet on palkittu useilla muillakin kirjallisuuspalkinnoilla. Ulla-Lena Lundbergin upea kirja Jää tai Is alkaa näillä sanoilla:

Jos on nähnyt kuinka maisema muuttuu, kun näköpiiriin tulee vene, ei mitenkään voi ajatella, ettei yksittäisen ihmisen elämällä ole merkitystä.

Den som sett förändringen i ett landskap när en båt kommer in i synfältet kan aldrig hålla med om att ett enskilt människoliv saknar betydelse.