Kauan se kesti ...

... mutta lopulta valmistui. Kuvan peitto nimittäin. 

Aloitin peiton palojen virkkaamisen Pinterestin mallista innostuneena 14.9.2024. Valmistui lopulta 19.9.2025. Palat kyllä valmistuivat aika ripeään tahtiin, mutta siihen se sitten jämähti. Nyt sain palat yhdistettyä ja virkattua vielä vähän reunustakin. 

Malli: Ei tietoa, idea matkittu Pinterestistä

Koukku: 3 mm

Langat: Nalle, värit 010 luonnonvalkoinen ja 650 vahakas

Koko: 57 x 77 cm 

Paino: 330 g

Viimeisiä kerroksia virkatessa totesin, että käsi kipeytyy aika lailla. Virkkaaminen on niin yksipuolista. Neuloessa kumpikin käsi on mukana ja saa aika pitkään tehdä, ennen kuin käsissä alkaa mitään tuntumaan. 

Peiton keskeneräisyys on vaivannut ja ollut mielessä. Nyt voin tyytyväisenä todeta, että bingosta kuittaan  kohdan: Jotain isompaa.

 

Intiaanikesä ja sukat

Hetken meillä olikin intiaanikesä, eli Wikipedian mukaan lämmin jakso, joka tulee syyskylmien alettua. 

Nyt emme kuitenkaan puhu säästä, vaan Maarit O Designin järjestämästä syksyisestä yhteisneulonnasta Instagramissa ja blogissa Sweets & Socks (https://lankakerablogi.blogspot.com/).

Malli: Intiaanikesä

Suunnittelija: Maarit O Design

Koko: 34

Lanka: Nako Pure Sock Plus, väri 569 luumu

Puikot: 3,5 mm

Silmukat: 40 ja 42

Ohje löytyy yllä mainitusta blogista ja siinä on myös aikuisten koko. 

Erityisesti pidin resorista, joka poikkeaa tavallisimmasta 2o 2n. Myös venytettäessä resori aukeaa oikein nätisti. Palmikot olivat kivoja, mutta reikäneule ei minun kömpelöillä käsilläni onnistu kovin tasaisesti. Ehkä pitää kiristää lankaa enemmän kyseisessä kohdassa, niin asettuisi paremmin. Tätä pitää vielä harjoitella. 

Yhteisneulonnan ansiosta saan bingoon merkinnän kohtaan: Palmikoita. 

Kiitos vielä Maarit, kun järjestit tällaisen nopean ja  syksyisen yhteisneulonnan. 

Pehmeä - Kristiina K:n syyskuun haaste

Pehmeä kuin...., pehmeä kuin......, pehmeä kuin pumpuli.

Syyskuun Kristiina K:n haaste KLIK on siis kuvata jotain pehmeää. Ihania pehmeitä kuvia on näkynytkin; on valoa, kukkia, kissoja, pilviä ja vaikka mitä. Tässä minun panostukseni tämän syyskuun haasteeseen.

Ihanaa syksyä juuri sinulle. 

Jotain Anelmalle

Viime vuoden vauvaneuleista oli jäänyt Hjertegarnin Armonia-lankaa sen verran, että arvelin sen riittävän uuteen myssy-/tossu -settiin, tai ainakin myssy-/lapaset -settiin. Jossain mielenhäiriössä valitsin ohuemmat puikot kuin aiemmin. Toisessa mielenhäiriössä valitsin vääränlaista lankaa kontrastiväriksi. En tiedä, mikä vaivasi. 

Kaksi ratkaisevaa virhettä: 

1) Ohuempien puikkojen takia myssystä tuli niin pieni, että se hädin tuskin mahtuu Anelmalle. Anelma on keskimääräisen vastasyntyneen kokoinen.

2) Valitsin toiseksi väriksi luonnonvalkoista Regiaa. Mutta sehän ei ole merinovillaa - ei siis voi antaa elävälle vauvalle. Anelmaa myssy ei kutita, joten hän saa sen pitää. Merinoa olisi ollut saatavilla, en vaan tuolloin muistanut tuotakaan ajatella.

Ohje: Martat/Tarja Rantanen. Marttojen Suomi 100 -ohje.
Puikot: 2,5 mm, solmimisnauhat 2,25 mm
Langat: Hjertegarn Armonia, 437 siniharmaa ja Regia, 1992 luonnonvalkoinen
Paino valmiina: 18 g.

Teen nyt vielä loppulangasta tossut. Niissä ei Regia haitanne; tossut eivät tule ihoa vasten niin kuin myssy. 

Lisää sukkia Huvikumpuun

Kolmas ja viimeinen panostus teemasukkalaatikkoon otsikolla Nöttösistä töppöset. Tällä kertaa kyytiä saivat Nalle-lankojen jämät. Niitä tosin riittää vielä, mutta hetken saavat nyt levätä.

Malli/ohje: Perusmalli, ei ohjetta

Koko: 37-38

Puikot: 3 mm

Silmukat:  52 + 4 = 56 s.

Nalle-langat: 347 saniainen, 160 farkku, 285 sahrami, 068 metsäsieni, 539 azalea

Paino valmiina: 74 g

Kuvaa katsellessani jokin häiritsi. Mikä? Sitten huomasin muihin sukkakuviin verrattuna, että jostain syystä kuvaan sukat aina toisin päin; siis varpaat vasemmalle päin, mutta näissä varpaat sojottavat oikealle. Oletteko huomannut samaa? Johtuuko tämä oikea-/vasenkätisyydestä, vai mistä? Minua häiritsee kohta sen verran, että menen ja kuvaan uudelleen. Ensin kuitenkin katson kuvaa ikään kuin siedätyshoitona.

Sukat osallistuvat kahden muun jämälankaparin kanssa Instagramin haasteeseen #teemasukkalaatikkovalmis. Haasteessa on tarkoitus kuvata kolme sukkaparia, joilla on jokin yhdistävä tekijä.  

Onko teillä banaanikärpäsiä?

Aika ajoin keittiössämme lentelee pienenpieniä kärpäsiä. Tulevat varmaan hedelmien tms. mukana, koska ulkona niitä ei taida esiintyä.

Joskus jostain olen oppinut oivan tavan pyydystää banaanikärpäset pois lentelemästä. Tätä tapaa voin suositella - toimii!

Ota pieni kukkamaljakko, tai muu lasi. Hyvä on, jos lasi ei ole kovin kapea, vaan mieluummin pyöreän mallinen, kuten kuvassa. Tarvitset myös suppilon eli tratin. Kaada maljakon pohjalle tilkka punaviiniä. Huomaa, että nesteen pinnan ja tratin suun väliin pitää jäädä tilaa.

Näin muodostuu eräänlainen katiska. Banaanikärpäset tulevat tuoksun mukana maljakkoon, mutta eivät löydä sieltä ulos. 

Banaanikärpäskatiskasta olen kuullut muitakin versioita. Punaviinin voi korvata esim. tuoremehulla. Mehu tosin alkaa aika nopeasti homehtua huoneenlämmössä. Nesteeksi on myös ehdotettu tiskiaineen, etikan ja hunajan sekoitusta. Näitä en ole kokeillut. Meillä punaviini on toiminut. 

Onko sinulla jokin muu tapa metsästää banaanikärpäsiä? Kerro ihmeessä. Kärpäset eivät ole kivoja; voivat lentää vaikka suuhun syödessä. 

Yllättäviä tapauksia

Postista tuli viesti, että olisi paketti noudettavissa. Melkein pelästyin: mitähän olen mennyt tilaamaan, en ollenkaan muista, onkohan se kirja, lehti, lankaa? Ei aavistusta. 

Vaan yllätys, yllätys. Olifantti lähetti palkinnon osallistumisestani heinäkuiseen kirjankansi-, alkuteksti-, hahmontunnistuskisaan. Kisa oli mielenkiintoinen ja aika haastava. Kisan voitti aivan ylivoimaisesti Pöllö, joka tunnisti 16 kirjan alkulausetta ja 19 kansikuvaa. Toinen oli Saukkis, joka tunnisti 5 alkulausetta ja 3 kansikuvaa. Minulla oli kunnia olla kolmas, kun tunnistin 4 alkulausetta ja 2 kansikuvaa. Satuhahmojen tunnistamisesta ei jaettu pisteitä. 

Kiitos vielä tuhannesti Olifantille. Kivan kisan olit tehnyt.

Tämä kaikki sieltä kuoriutui:

Kortti, kirja, karkkia ja lankaa. Jari Tervolta olen lukenut aiemmin vain yhden kirjan (Layla). Tämäkin aukko sivistyksessä tulee nyt paikattua. Takakannen mukaan kyseessä on (vankila)karkaus- ja rakkausromaani. Mustaa huumoria luvataan. Ei huono.

Karkki kelpaa aina.

Lanka on Misanjan luonnonvalkoista ihanan pehmeää, ohutta merinoa 75% ja nylon 25% ja arvaapa Olifantti mitä: minulla on samaista lankaa, jäljellä 13 grammaa, joten tämä on oikein tervetullut lisäys.

Samalla posti-/kauppareissulla mukaan tarttui:

My home living -langasta ei ole aiempaa kokemusta. Onko sinulla? Peukku ylös vai peukku alas? En vaan voinut vastustaa 150 gramman keriä ja aika kivat värit. Sen verran ymmärsin, että tämä on K-ketjun oma lanka 75% villaa ja 25% polyamidia, 100 g = 200 m. Sukkalankaa siis. Katsoin heidän sivuiltaan, miten ovat lankojen värit nimenneet ja voihan mielikuvituksettomuus: värit ovat nimeltään punainen ja keskisininen. Olisivat nyt laittaneet vaikka kanerva ja farkku.

Tällainen päivä tänään. Ihan kiva. 

 

Peppi saattaisi tykätä

Kaikki on vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun - tällä kertaa värit. Nämä sukat jalassa voin laittaa tiukat saparot ja esittää Pitkätossun Peppiä. Jämien jämien jämät on tämän sukkaparin teema. Kyseessä on pari nro 2 Instagramin #teemasukkalaatikko2025 -haasteeseen. Seuraavaksi on vuorossa Nalle-lankojen jämät ja on tuolla 7-veikankin jämät odottamassa.

Sukat tulevat omaan kotikäyttöön ja kuittaan täten Bingo 1:n kohdan "Jotain itselle".

Alimmaisena on lista käytetyistä langoista. Peppi tuskin pitäisi Excel-taulukkoa langoistaan, mutta tämä listanörtti kirjaa langanpätkätkin. 

Koko: 37-38

Puikot: 3 mm

Silmukat: 52 -> 56 s.

Paino valmiina: 74 g 

Langat:

- Pallas, värit: 28 viininpunainen, 30 kettu, 16 pinkki, 8 violetti, 24 vihreä.

- Maija, värit: 238 turkoosi, 236 oranssi, 218 sinapinkeltainen

- Nalle, väri: 160 farkku, 285 sahrami, 742 syreeni, 539 azalea

- Rotvalli, väri: 30 keltainen

 

Päärynävartaloinen käsityökori

Kesän helteiset päivät ovat siirtäneet villaiset neuleet odottamaan. Vähemmän käsien hikoilua aiheuttavat kalalanka ja puuvillalanka. Onneksi on ne!

Minulla on ennestään yksi kässäkori, teollinen, jostain muovilangasta tai -narusta vähemmän laadukkaasti tehty, mutta toimii. Tästä innostuneena keksin, että minä myös.

 

Lankamaailmasta hain vanerisen korinpohjan (halkaisija 15 cm) ja suihkutin sen vihreäksi. -Ai miksi vihreäksi? -No, se oli ainoa spraymaali, mitä kotoa löytyi. Olisiko jonkun jouluaskartelun jäämistöä, varmaan hyvin kauan sitten, mutta eivät näköjään vanhene. 

Lähdin sitten virkkaamaan. Monta kertaa piti kokeilla koukun kokoa, lankoja yksin-, kaksin, kolmin- ja lopulta nelinkertaisena. Kaksi säiettä kalalankaa ja kaksi säiettä puuvillalankaa. Näistä arvelin tulevan riittävän tukevan. 

  

Kuvan langat siis kaksinkertaisina ja valkoisiin raitoihin kalalangan parina sekalaisia valkoisia puuvillalankoja, myös kaksinkertaisina. Koukku oli lopulta 5 mm. Valmiin korin halkaisija on 17 cm ja korkeus 16 cm.

Korilla on ns. päärynävartalo, eli leveä alaosa. En tiedä miksi; silmukoita en lisännyt, enkä kaventanut. 

Tässä hän on lopulta in action. Ei hullumpi sanoisin. Ehkä uskallan toistekin - jos vain tietäisin miten saan korille aikaan tasaisemman kropan. 

Bingo edellä syto-myssyilemään

Viime vuoden bingosta sain perintönä tämän vuoden bingoon Syto-myssy ruudun. Vaikka bingoilu ei sinänsä ole niin vakavaa, että väkisin pitäisi vääntää, oli helteisinä kesäpäivinä oikein miellyttävää käsitellä puuvillalankaa. Siispä syto-myssy työn alle.

Malli: Unelma-myssy
Julkaistu: Kirjava lankakerä -blogissa: KLIK
Koko: M
Puikot: 2,75 -> 3 mm
Silmukat:  116 -> 126 s
Langat: Schachenmayr Catania, värit 192 Weinrot ja 256 Himbeer
Paino: 56 g.

Kuva toistaa värin oranssimpana kuin mitä se oikeasti on, eli lähempänä vadelmaa (saksaksi Himbeer) tai vispipuuroa. 

Syto-myssyt on tarkoitettu sytostaattihoitoja saaville, joiden hiukset ovat mahdollisesti lähteneet tai ainakin harvenneet. Myssy ei tietenkään saa kutittaa ollenkaan, joten puuvillalanka sopii tähän tarkoitukseen. 

Kumpikin bingo täydentyy: Bingo 1 kohtaan "Syto-myssy" ja Bingo 2 kohtaan "Säästetty ohje".

Minulla ei tällä hetkellä ole tiedossa mitään keräystä, mihin voisin myssyä lähettää. Jos sinulla on jonkin keräyspaikan osoite, niin kerrothan vaikka sähköpostitse: puikoillanikin@gmail.com. Tämän yksilön lisäksi näitä on ainakin pari lisää.

EDIT: Kyselin tuossa mahdollisten keräysten tietoja ja Maarit ystävällisesti vinkkasi minulle Facebook-ryhmän. Helposti löytyi ja liityin ryhmään. Kiitos Maarit vinkistä! 

Tunnettuja ihmisiä - Kristiina K:n elokuun haaste

- Johan myrkyn lykkäs', ajattelin, kun luin Kristiina K:n tämän kuun haasteen KLIK. - Ei minulla ole, harmittelin ja mietin jo jonkun patsaan kuvaamista. Onhan noita suurmiehiä kiveen ikuistettuina, naisia ei niinkään.

Kunnes muistin: onhan minulla ja vielä aika tuorekin. Olin alkukesästä Tennispalatsissa lasten kanssa elokuvissa. Ollessamme poistumassa paikalta näimme sisäänkäynnin luonna isoja valonheittimiä, ammattimaisen näköisiä kameroita, paljon hienosti pukeutuneita ihmisiä ja punaisen maton, jota pitkin julkimot tepastelivat sisään. Kamerat räpsyivät ja tunnelma oli käsin kosketeltava. Mistä siis oli kysymys?

Kuvahan siitä piti minunkin ottaa. Edessä oli monta selkää, jotka rajasin ja häivytin kuvasta ja jätin vain päähenkilön. Urheilu- ja formulatoimittaja Mervi Kallio siinä on haastateltavana.

Arvasiko kukaan? Kyseessä oli Formula 1 -elokuvan Suomen ensi-ilta 25.6.2025. Pääosaa esittää Brad Pitt. Häntä en nähnyt vierailijoiden joukossa. Muita linssiluteita sen sijaan riitti. 

 

 

Virkkasin

Pinterestin algoritmi on paiskonut eteeni virkattuja pieniä laukkuja jo pidemmän aikaa. Rauhoittuukohan se, kun nyt matkin sieltä yhden usein toistuneen mallin.

 

Malli: Pinterestistä matkittu

Lanka: Kalalankaa, ehkä 12 säikeistä
Koukku: 3,5 mm
Lankaa kului: 100 g.
Laukun mitat:   20 x 23 cm 

Halusin lopputulokseen vähän väriä, kun pelkkä luonannonvärinen on vähän pliisu. Napista se lähti ja nyt on vuorikin pinkkiä kangasta. Pinkin hihnan tilasin kotimaisesta nettikaupasta.

Näin hellepäivinä tulee mieleen, että kalalankaa kestää virkata vaikka helteellä. Villalankaneuleita olisi kyllä odottamassa, mutta niihin ei nyt kykene tarttua.  

Bingo saa merkinnän kohtaan. "Jotain virkattua".

Kalalankaa riittää vielä. Hyvät ystävät, onko ehdotuksia? Sängynpeittoa en ala virkkaamaan. 

Potta päässä

Ehkä myös järki jäässä, kun ryhdyn tällaisiin omituisiin hankkeisiin. Ei vaan; oli lanka, jonka halusin saada pois pyörimästä. Etsin kyseisen langan juoksevuuteen ja määrään sopivaa ohjetta. Tähän päädyin, tällaisin lopputuloksin. 

On aika hassu tai vähintäänkin omituinen. Jonkinlainen baskerin ja pipon yhdistelmä. 

Tekele on yksi keskeneräisistä, jonka nyt sain pois päiväjärjestyksestä. 

Malli: Lokki - (esittääkö tämä lokin pesää?)

Suunnittelija: Niin Hakkarainen
Julkaistu: Pipo on pääasia -kirja
Lanka: Ragsokgarn, väri 58 tumman harmaa
Puikot: 4,5 > 5,0 mm
Silmukat: 70 > 104 > 108 s.
Paino: 82 g.

Tämän potan, anteeksi pipon/myssyn loppusijoituspaikka on varmaankin syksyn Lahjoita lämpöä -keräys. Ehkä tämä pään löytää - itse en käytä pipoja tai myssyjä: kampaus kärsii.

Pipo/myssy osallistuu Instagramin #neulekirjakal2025-yhteisneulontaan. 

Bingo saa merkinnän kohtaan: Myssy

Pitkään se kesti:

Tämän työn valmistuminen nimittäin. Aloitin 31.7.2024. Olisihan se ollut tyylikästä lopettaa 31.7.2025, mutta en halunnut olla niin tyylikäs. Nyt on kova tarve saada keskeneräiset kuosiin.

Kevään ajan on Instagramissa ollut menossa "WIPit valmiiksi" -haaste (WIP = work in progress), eli keskeneräiset valmiiksi tai purkuun. En osallistunut haasteeseen, mutta nyt olen tehnyt itselleni aivan oman WIPit valmiiksi -projektin. Tästä se lähtee ja toivottavasti voin pian kertoa lisää.

Jossain vaiheessa olen ostanut KässäKirpusta mustaa puuvillalankaa. Lanka on varmaan todella vanhaa, vai mitä mieltä olette etiketin ulkonäön perusteella? Teksti lupaa langan olevan "Puuvillaa - pehmeää ja kiiltävää". Langan juoksevuus on 50 g = 93 m, aavistuksen paksumpaa siis kuin Novitan 7 veljestä. 

Omasta kirjahyllystä löytyy kauan sitten ostamani kirja. Olen kirjaa hyödyntänyt ennenkin ja tällä kertaa poimin ohjeen nro 81 Granny Bag. Kirjaa näkyy olevan saatavissa Amazonista ja osa sen ohjeista löytyy Raverlystä. 

Malli: Granny Bag

Suunnittelija: ei löydy henkilön nimeä
Julkaistu: 100 Purses to Knit and Crochet
Koukku: 4 mm
Langat: 
- Karstadt Ag Baumwolle, väri 02 musta
- Perfect Cotton, väri 099 musta
- sekalaisia joulukalenteriminejä

Jonkin verran poikkesin ohjeesta: Palat olisi pitänyt virkata isoäidinneliöistä; minun neliöni ovat pylväsneliöitä. Lisäksi ompelin laukkuun vuorin.

Jos vielä ryhdyn tähän ohjeeseen, valitsen vähän kevyemmän langan. Nyt koko hökötys kiristysnauhoineen ja vuorineen päivineen painaa 175 g.

Bingo 1 saa merkinnän kohtaan "Keskeneräinen valmiiksi" ja bingo 2 kohtaan "Ohje kirjasta".

Laukku osallistuu #neulekirjakal2025 yhteisneulontaan Instagramissa. 

So long, Marianne...

... lauloi Leonard Cohen entiselle rakastetulleen. Tämän voi vapaasti suomentaa: Heippa vaan, Maija-langat! Maija-jämistä siis oli tarkoitus päästä eroon.

Ei mitään ohjetta. Omaan jalkaan sopivat ja kotikäyttöön.

Koko: 38

Puikot: 3 mm
Silmukat: 56
Paino valmiina: 74 g
Langat:
Maijat:  218 sinapinkeltainen, 238 turkoosi, 209 joulunpunainen, 200 luonnonvalkoinen, 236 oranssi, 281 vaalean ruskea.
Nallet: 523 puolukka, 010 luonnonvalkoinen

Sinapinkeltaista ja turkoosia jäi ehkä raidan tai parin verran. Punainen ja luonnonvalkoinen loppuivat ja apuja piti ottaa vastaavista väreistä Nalle-lankaa. 

Jämälankoja on tarkoitus tuhota vielä kahden parin verran. Tämä pari on ensimmäinen jämälankapari #teemasukkalaatikko2025 -yhteisneulontaan. 

Bingo täydentyy kohtaan: Jämät käyttöön.

Oudoinko käsityö ikinä?

Tarina alkaa n. puoli vuotta sitten....

... kun voitan Olifantin joulukalenterista palkinnon. Lanka on suomalaisen Knokkon Textiles Company Oy:n valmistuttamaa ja sisältää 25% nokkosta, 25% hamppulankaa ja 50% puuvillaa. Lanka on hyvin ohutta: 1700 metriä/100 grammaa. Vyyhdillä on lankaa 10 grammaa, eli 170 metriä.

Mitähän tästä keksisi?

Kunnes...

ilmestyy viimeisin Taito-lehti, jossa on jopa kolme juttua nokkosista.

Sanna Kuoppamäki-Luomansuu on nokkos- ja hampputekstiilejä kehittäneen Knokkon-yrityksen perustaja. Hän on perehtynyt nokkosista saataviin kuituihin ja tavoitteena on palauttaa Suomelle se nokkosen käsittelyn suurmaan asema, joka sillä oli Ruotsin vallan aikana. Sanna Kuoppamäki-Luomansuu kertoo, että Suomessa kasvanut nokkoslajike on kaikkein parhaimpia kuitukasveja. Se on sopeutunut karuun maaperään ja olosuhteisiin, mikä tekee kuidusta todella hienon. 

Kädessäni on siis jotain aivan uutta, mutta jotain niin vanhaa. 

Tekstiilisuunnittelija Minttu Wikberg on myös innostunut nokkosista. Hän pitää artikkelissa päiväkirjaa maaliskuulta elokuuhun kertoen nokkoskokeiluistaan.

Lehdessä on vielä Minttu Wikbergin seikkaperäinen ohje, miten nokkoslangasta voi punoa avaimenperän. 

Sitten löytyy jotain minulle...

... pussukka saippualle. Miten olen tähän saakka pärjännyt palasaippuoitteni kanssa ilman saippuapussukkaa? Sitä kysyn itseltäni. - Aika hyvin, vastaan. En tiennyt tarvitsevani. 

Tätä lähden nyt kuitenkin tekemään. Emma Kylmälän ohjeen lanka on jotain aivan muuta, joten etenen vain kuvan perusteella. Jaan 10 gramman lankani kolmeen osaan ja lähden virkkaamaan kolminkertaisella langalla 4 mm:n puikolla. Tulee tiukkaa ja vaihdan 5 mm koukkuun. Lankahan ei jousta ollenkaan; ei siis ole kovin mukavaa virkattavaa. Koukkua saa tunkea silmukkaan oikein tosissaan.

 

    

Vasemmalla pussukka tyhjänä. Oikealla saippua sisällä käyttötarkoitusta esittelemässä.

Ei minulla muuta nokkosista paitsi että bingoon tulee ruksi kohtaan "Jotain kotiin".

Kysymys teille, hyvät blogiystäväni: Onko käyttökokemusta saippuapussukasta? Minkälaisia? Onko elämää ilman pussukkaa? Onko pussukka turhake vai aivan ehdoton apuväline?

 

Kirkko - Kristiina K:n heinäkuun haaste

Kristiina K pyytää tämän kuun haasteessa KLIK kuvaamaan kirkon. Haasteeseen olisi ollut aidan matalin kohta ja oikopolku, kun olen täällä blogissa esitellyt nykyistä lähikirkkoani kaksikin kertaa: Maaliskuun haasteessa "Erikoinen rakennus" KLIK ja viime vuoden Kolme kuvaa kuukaudessa, huhtikuun haasteessa KLIK.

Tällä kertaa ajattelin ajatella isommin ja esitellä varsin tunnetun helsinkiläisen kirkon, eli Tuomiokirkon. Asuin 20 ensimmäistä elinvuottani kantakaupungissa ja kuuluin Tuomiokirkon seurakuntaan. Minut on kyseisessä kirkossa kastettu ja olen siellä päässyt ripille ja muutenkin kirkko on monella tavalla tuttu paikka. Suuntaan siis aurinkoisena kesäpäivänä keskustaan ja olen hetken aikaa turisti.

Isomman kuvan saa kuvaa klikkaamalla. 

  

 

Pitäisi olla drooni, että saisi matkailumainoksista tutun kuvan. Sammakkoperspektiivistä kirkko näyttää tältä.

Nikolainkirkko rakennettiin vuosina 1830-1852. Alkuperäinen suunnittelija on Carl Ludvig Engel ja myöhempi suunnittelija Ernst Lohrmann. Uusklassinen tyylisuunta oli osa Helsingin empirekeskustan asemakaavaa, joka on Johan Albrecht Ehrenströmin käsialaa. Kirkko nimettiin keisari Nikolai I:n ja Pyhän Nikolauksen mukaan Nikolainkirkoksi. Suomen itsenäistyttyä 1917 nimi muutettiin Suurkirkoksi ja vuonna 1959 Tuomiokirkoksi. (Wikipedia)

Kuvista ehkä erottuu kirkon päätykolmioiden päällä olevat sinkkipatsaat. Niitä on kaikkiaan 12 ja ne kuvaavat kahtatoista apostolia.

Osuin paikalle kesäisen urkukonsertin (ke & pe) aikaan, ja sain hetken istua tutussa penkissä ja kuunnella musiikkia. 

  

Edessä alttari ja vasemmalla saarnatuoli ja oikealla Mikael Agricolan patsas. 

 

Urut ja penkkirivit ovineen

Yksi kattokruunuista

 

 

Näkymät portaiden yläpäästä. Vasemmalla keltainen rakennus on valtioneuvoston linna ja oikealla keltainen rakennus on yliopiston päärakennus. 

Joulukuun 13. päivän uutisissa näette miten Lucia-neito astelee nämä portaat alas. Kunnioitettava suoritus; portaat ovat aika jyrkät, mutta onneksi Lucia-neito on vielä nuori ja hänellä on terveet polvet.

Portaiden alla on Senaatintori. En lähtenyt lähempää kuvaamaan patsasmuodostelmaa torin keskellä, mutta siinä ylimpänä seisoo Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II pitämässä puhetta säätyvaltiopäivillä vuonna 1863.

Kuvassa vasemmalla keltainen rakennus valkoisine pylväineen on vanha raatihuone ja nykyään osa kaupungintalokorttelia. 

Kirkon pääsisäänkäynti ei ole Senaatintorin puolella, vaan Unioninkadun puolella - presidenttien hautajaisista tuttu paikka. Keltainen rakennus kuvassa on Kansalliskirjasto. Nykyään turistibussit pysäköivät sen eteen.

Tämän kuvan myötä jätin (muut) turistit ja suuntasin kotiin päin. Parhaimmillaan laskin seitsemän turistibussia tuossa rivissä. Kirkot kiinnostavat minuakin ulkomailla. Tällä kertaa tuntui vähän hassulta heilua puhelimen kameran kanssa "omassa" kirkossani. Mutta mitäpä sitä ei haasteen eteen tekisi. 

Kolmas pitsineuleyritelmä

Heinäkuun kynnyksellä valmistui kolmas pitsineulesukkapari. Tällä pääsen osallistumaan muutamaankin yhteisneulontaan.

Malli: Ulpukat
Suunnittelija: Niina Laitinen
Julkaistu: Suuri käsityö -lehti, nro 6-7/2025
Koko: 37
Lanka: Gjestal Maija, väri 218 sinapinkeltainen
Puikot: 3 mm
Silmukat: 55 s.
Paino valmiina: 68 g

Aika pienet tuli. En taas muistanut, että Niina L:n ohjeisiin saa lisätä silmukoita, jotta saa sopivat. Ohje oli lisäksi ohuemmalle langalle, eli vielä pienemmät olisi tullut jos olisin ottanut ohjeen langan.

Erityistä ohjeessa on ristiin neulottu kantapää, jossa lankaa pidetään joka toisella silmukalla työn edessä. Syntyy vähän eri näköinen ruudukko kuin jos pitää lankaa työn takana. 

Sukat osallistuvat kahden aikaisempien pitsineulesukkien kanssa #teemasukkalaatikko -yhteisneulontaan ja yksinään heinäkuun #neulekirjakal -yhteisneulontaan, koska ohje on lehdestä.

 

Varrettomat kesäsukat

Yllä olevalla nimellä löytyy ohje Käsityön ABC -lehdestä, numero 37. 

Malli: Varrettomat kesäsukat

Suunnittelija: Hanne Piirainen

Julkaistu: Käsityön ABC 37 -lehti

Koko: 38

Langat: 

- teetee Pallas, väri 14 tumman sininen

- kärjessä nimetön saman sävyinen sininen

Silmukat: 56 s

Puikot: 3 mm

Paino valmiina: 62 g.

Sukat pääsevät mukaan useampaan yhteisneulontaan: #kesäsukatkal2025 ja #neulekirjakal2025, sekä #teemasukkalaatikko2025, teemalla "pitsineule", kunhan väännän vielä yhdet pitsineulesukat.

Kuittaanpa näillä vielä yhden bingoruudunkin: Naisten sukat. 

Näissä sukissa erikoisuutena on nilkan takana oleva korotusosa, joka tehdään lyhennetyillä kerroksilla. Voisin kuvitella, että sukat pysyvät esim. kengissä näin paremmin paikoillaan.

Ohjeen pitsineule toteutetaan 4 kerroksella ja on helppo oppia ulkoa. Pitsi tuntuu hyvältä kesäsukissa, joiden ei tarvitse olla kovin lämpimät.