Vihdoinkin sormikkaat

Päivän Pirkka-Niksi: 

(Hyllystä löytyi 90-luvun kokoelma Pirkka-niksejä (Niksien kirja 1993). Koska blogini on käsityöaiheinen, kerään tähän fiksuja käsityöniksejä meidän kaikkien iloksi)

Mittaa neulepuikkosi ja vedä siihen esim. kymmenen sentin välein merkit vedenkestävällä tussilla. Säästyt mittanauhan etsiskelyltä. (12/79)

Pitkään on ollut ajatuksissa sormikkaat. Niin pitkään, että merkitsin jo viime vuoden bingoon tavoitteeksi sormikkaat. Idea jäi tuolloin toteutumatta ja siirtyi tälle vuodelle. 

Adelia Fibersin adventtikalenterista se vihdoin nytkähti liikkeelle ja taas te, hyvät blogiystäväni olitte mukana rohkaisemassa. Pyysin ideoita miten käyttäisin kyseisen langan. Päädyin sitten yhdistämään annetun langan harmaaseen fingering-lankaan ja tässä sitä nyt ollaan.

    

Ohje: Kopioitu blogista KLIK

Koko: minä
Puikot: 3,25 mm
Silmukat: 40 s
Paino valmiina: 
Langat: 
- Adelia Fibres, Merino Sock, väri: Kuuran kosketus
- Kremke Soul Wool Edelweiss, väri 423 light grey

                

Näissä yllä olevissa kuvissa väri todentuu parhaiten lähelle oikeaa. 

Yllä mainittu blogi on viimeksi päivitetty vuonna 2018, mutta löytyy edelleen. Ohje on nimeltään Neulotut sormikkaat naiselle ja on kirjoitettu 7 veljestä paksuisille langoille. Minulla tässä käytössä kaksi fingering-vahvuista lankaa yhtä aikaa.

Jos innostuit harkitsemaan sormikkaita itsellesi 7V-paksuisesta langasta, voin suositella ohjetta. Huomaa kuitenkin, että ohjeessa on kaikki sormet - paitsi peukalo - tehty samalla silmukkamäärällä (13 s). Tämä onnistuu, jos kätesi on soma ja siro ja sormesi ovat ohuet prinsessan sormet. Jos kätesi kuitenkin on muhkurainen noita-akkakäsi, niin kuin minulla ja sinulla on vielä samanlaiset paksut sormet, ota tämä huomioon ja sovita. 

Ohje ehdotti 13 silmukkaa kaikkiin neljään sormeen. Tämä riitti varsin hyvin pikkusormeni kohdalla. Nimettömän tein 15 silmukalla, keski- ja etusormen 16 silmukalla ja peukalon 19 silmukalla.  

Tarkoitus oli saada takkiin sopivat sormikkaat. Kuvassa tausta syö väriä, joka on oikeasti paljon enemmän siniharmaa. Maastoutuu siis paremmin, kuin mitä kuva antaa ymmärtää.  

Sormikkailla osallistun yhteisneulontoihin: #oookal26 (= Olemassa olevat ohjeet) ja #varastolangatneuleiksi. Bingo kuittaantuu kohtaan "Sormikkaat".

Oma versio - Sukkalaatikko 2026 helmikuu

Maaliin päästiin, vaikka vähän omin airoin. Instagramin #sukkalaatikko2026, jota pitää Johanna Wallius haastaa nyt helmikuussa ohjeella nimeltään Vinhat. Tämä radikaali nuori ei ohjeita kumarra, vaan piti päästä muokkaamaan. Ehkä olisi kannattanut kumartaa; olisi päässyt helpommalla.

Malli: Vinhat (tässä mukailtuna)

Suunnittelija: Jonna Kapela

Julkaistu: Raverly - maksuton

Koko: 38/39

Paino valmiina: 71 g

Puikot: 3 ja 3,5 mm

Silmukat: 56 s

Langat: Nalle

- väri 061 pellava

- väri 523 puolukka

- väri 519 haave

Alkuperäisessä ohjeessa oli punaruutuisen kirjoneuleen lisäksi siniruutuista ja näiden kirjoneuleosioiden välissä oli kerroksia nurjilla silmukoilla, jolloin muodostuu eräänlainen makkara, vähän kuin vauvojen junasukissa. Jätin makkaran tekemättä ja sen sijaan tein samaa kirjoneuletta, mutta pellavan ja vaaleanpunaisen langan yhdistelmänä. 

Aiemmin pyysin teiltä, hyvät ystävät neuvoja ranskalaisen kantapään kanssa. Päädyin neuvoistanne kaventamaan aluksi vähän reippaammin, eli joka kerroksella ja sitten vasta joka toisella. Seurauksena on pieni pykälä tuossa heti kantapään jälkeen, mutta ei sitä jalassa enää huomaa.

Ei hullumpi malli. Näin kirjoneulenoviisina työ etenee tosi hitaasti ja siihen meinaa hermostua. Olen kuitenkin päättänyt jatkaa harjoittelua. Ehkä se vielä joskus sitten on sujuvampaa.

          

Siinä sukat roikkuvat plokkereilla kuivumassa. Näillä sukilla kuittaan bingosta kohdan "Kotimainen suunnittelija". Sukilla osallistun seuraaviin yhteisneulontoihin: #sukkalaatikko2026 ja #varastolangatneuleiksi 

Kysymys ranskalaisesta kantapäästä

Nyt on ongelma. Joskus harvoin olen tehnyt ranskalaisen kantapään; yleensä teen sen peruslappusysteemin, onko se sitten hollantilainen. On kai.

Ongelma on, että silmukoita tulee aivan hervoton määrä. Onko tämä o.k.?

Olen lukenut ohjetta ja toistakin ohjetta ja katsonut yhden videoa. 

Kantapäälapun kerroksia tehdän sama määrä kuin puikoilla on silmukoita. Minulla nyt 28. (silmukoita yhteensä 54, eli 14/puikko). Näistä kerroksista poimitaan sitten n. 14 s. Lisäksi on kantapään käännöksestä muodostuneet silmukat.

Kiilakavennukset tehdään tässä mallissa pohjaan, mutta sama ongelma olisi, jos ne tehtäisiin sivuun: silmukoita on valtava määrä. Jos edes kavennettaisiin joka kerroksella niin ymmärtäisin, mutta ohje kehottaa kaventamaan joka toisella kerroksella. 

Olenko tehnyt jotain kummallista tai ymmärtänyt jotain aivan väärin?

Huh, selvisin! - Helmikuun lapasboksi

Mutta ennen kuin mennään asiaan, haluan kiittää teitä kaikkia hyvät blogiystäväni. Aina jaksatte sankoin joukoin kannustaa minua, kun nämä käsityökokeiluni menevät enemmän tai vähemmän metsään. Pieleen tai sinne päin menevät yritykset harmittavat, vaikka yritän olla niitä ainakaan kovin raskaasti ottamatta. Teidän ansiostanne olen edelleeen valmiina iskemään pääni seinään. Kiitos siis teille ihanat blogiystäväni. 💕💕

Malli: Kamut - kirjoneulelapaset
Suunnittelija: Irene Pöytäsaari
Koko: isompikätisten naisten
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Paino valmiina: 92 g
Silmukat: 54 s
Langat:
- Nako Pure Sock Plus, väri 10639 vaaleanpunainen
- 7 veljestä, väri 500 vappu
- 7 veljestä, väri 268 auringonkukka

Mutta olipa haaste! Mallineule ei sinänsä ollut vaikea, mutta että peukalo kolmen langan kirjoneuleena! Salaa itseltänikin toivoin, että pinkki lanka olisi loppunut sopivasti, jotta olisin voinut neuloa peukalon yksivärisenä, vaan kun ei.

Neuloja ja neulesuunnittelija Irene Pöytäsaari, eli ystävämme Irkku, blogissa Sairaasti sukkaa KLIK on suunnitellut Kamut-nimisen lapasmallin Maarit O:n Sweets & Socks -blogissa ja Instagramissa julkaistavaan lapasboksihaasteeseen KLIK helmikuun lapasiksi. 

Irkun lapaset ja sukat ovat taidokkaita luomuksia ja hän suoltaa niitä pikajunavauhtia. Hienoa, että hän on osannut kirjoittaa meille kirjoneuletumpeloille karvalakkiversion, eli oikein aloittelijaystävällisen mallin (no, peukalo oli vähän näperrystä). Pisin langanjuoksu on kolme silmukkaa. Kiitos, Irkku.

Ohjeen mukaiset värit valikoituivat mukaan, koska ne löytyivät omasta takaa. Ohje on kirjoitettu Drops Karisma -langalle, minulla käytössä 7 veljestä ja Nako. Maarit O mainitsikin, että 7V-langalla saattaa tulla kokoa suuremmat, ja niin tulikin. Niin ne langat vaan ovat erilaisia, vaikka kaikilla näillä langoilla on sama juoksevuus. Ehkä olisin osunut oikeampaan Nalle-langalla tai ainakin olisi tullut pienemmät lapaset.

Kuvissa lapaset roikkuvat plokkereissa ja kyllä, siellä on muovipussit sisällä. Plokkerit ovat vaneria ja muovipussi helpottaa käyttöä, eikä vaneri ime itseensä kosteutta. 

Lapasilla pääsen kuittaamaan bingosta kohdan "Kirjoneule". Yhteisneulonnoista kuitti lähtee Maarit O:n #lapasboksi2026 :n lisäksi myös @knitsbyjonna #varastolangatneuleiksi.

Kuukauden moka - Kristiina K:n helmikuun haaste

"Voi Mika, mikä moka!" otsikoi iltapäivälehti taannoin, viitaten silloisen formulakuski M. Häkkisen tekemisiin. Tarina ei kerro, mitä Mika mokasi, enkä edes tiedä tietäväni. Lause jäi kuitenkin elämään.

Kristiina K haastaa meidät kertomaan oman mokamme KLIK. Mikä se voisi olla? Käsityön saralla niitä riittää. Voisin tehdä koosteen vuoden 2025 mokista kuukausittain eritellen. Mutta miksi lähteä niin kauas kalaan, kun mokia löytyy heti helmikuun alkupäiviltä. Nämä olkoon nyt minun helmikuun viralliset mokani. Ehkä/varmaan niitä vielä tulee, mutta pidetään nämä:

Pintaneule: Körttisukat
Suunnittelija: Marja-Liisa Hast-Hautala
Julkaistu: Lankava.fi
Toteutettu tekniikka: Varpaista varteen, jälkijättöinen (sanahirviö?) kantapää

Puikot: 3,5 mm
Silmukat: 48 s
Langat: 
- Socki Stonewash, väri B116 Granite
- 7 veljestä, väri 099 musta (terässä)
- Drops Merino Extra Fine, väri 02 musta (varressa)

Moka nro 1

Lähdin innoissani neulomaan sukkaa varpaista varteen. Innoissaini, koska tämä on minulle vähän vieras tekniikka. Mallineule oli tuttu ennestään ja jatkoin sitä reippaasti eteenpäin. Melko pian huomasin, että mallineuletta ei pitänyt tehdä sukan pohjaan ja siellä sitä nyt oli. Tuossa vaiheessa olisin vielä voinut purkaa, mutta ajattelin, että olkoon tämä nyt minun helmikuun mokani. Kuvioneule siis pohjassa, minne se ei kuulu.

Moka nro 2

Varpaista varteen -tekniikassa haastavaa on saada kantapää oikeaan kohtaan. Käytetyn langan juoksevuudelle suunnatuissa ohjeissa määritellään kantapään sijoitus näin: "kun sukan terää on 5 cm vähemmän kuin haluttu pituus". Olisi kannattanut uskoa, vaan kun ei. Mallasin neulosta käytössä olleeseen sukkaan ja lähdin sen mukaan merkitsemään kantapään paikkaa. En ottanut huomioon, että sukka kasvaa kokoa aika lailla, kun se kastellaan ja plokataan. Ei tullut minulle sopivat 37/38-sukat, vaan lähinnä 39/40-sukat. Todellinen moka

Harjoiteltavaa: Päättely silmukoimalla vaatii vielä harjoitusta samoin kuin joustava päättely sukan varren suulla. 

Mokatarinan positiivinen puoli nro 1 on, että sain kulutettua jämälankoja. Granite loppui kokonaan ja Dropsin mustaa jäi vain vähän. 

Positiivinen puoli nro 2 on, että saan bingoon kuitattua kohdan "Varpaista varteen". 

Sukilla pääsen osallistumaan haasteisiin: #jämälangoistaeroonKAL ja #varastolangatneuleiksi ja #oookal26 (olemassa olevat ohjeet) sekä vielä #stashistasukiksi, jossa helmikuun haaste on Körttisukat