torstai 4. tammikuuta 2024

Mitä luit, mitä kuuntelit?

Blogiystävät ovat tehneet valtavan hienoja postauksia vuonna 2023 lukemistaan ja kuuntelemistaan kirjoista. Niitä on ollut kiva lukea - kiitos kaikille yhteisesti.

Minulla on nyt vaan ihan tylsä lista, mutta kysyn silti: 

Löytyykö sinulta samoja kirjoja tai samoja kirjailijoita.

Olen listaan tummentanut ne kirjat, jotka ovat jollain tavalla tehneet vaikutuksen.


Anneli Kanto: Rottien pyhimys - Kirja kertoo kuvitteellisen tarinan Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinäkuvien maalareista ajalla, jolloin Suomi oli osa Ruotsia ja katolinen. Mielenkiintoinen ja jännittävä kirja. Hämeenlinnan teatteri esittää kirjasta tehtyä näytelmää ja arvatkaa vaan, kuka on menossa sitä katsomaan.

Joel Haahtelan kirjoista olen aina pitänyt. Luin/kuuntelin trilogian kaksi osaa. Aiemmin olin lukenut tai kuunnellut Hengittämisen taito. 

Tommi Kinnunen on realististen tarinoiden kertoja. Suosittelen tätä tämän vuotista ja myös edellistä Ei kertonut katuvansa -kirjaa.

Lucinda Riley - pitkään yritin välttää Seitsemän sisarta -sarjaa, koska tiesin jääväni koukkuun, jos aloitan. Koukussa ollaan ja toinen osa odottaa kuuntelua. Ruotsinkielisessä versiossa oli mielestäni paha tyylivirhe. Puhutaan 1900-luvun alun brasilialaisesta luokkayhteiskunnasta ja kääntäjä on kääntänyt palvelijat sinuttelemaan esimiehiään! Senor se-ja-se, otatko kahvia? Ei näin ja jatkossa katson, että en ota kyseisen kääntäjän kääntämiä versioita. Englannin kielessä ei ole sinä ja te -pronomineja erikseen, mutta kyllä tuollainen olisi pitänyt huomata, vai eivätkö ruotsalaiset osaa enää teititellä?




10 kommenttia:

  1. Lucinda Riley on ainoa yhteinen, sillä meillä on erilainen kirjamaku. :) Luin koko sarjan Seitsemästä sisaruksesta. Aloitin kirjalistauksen vasta viime vuonna, joten ne kaikki eivät näy viime vuoden listallani.
    Juuri äsken sain tämän vuoden ekan kirjan luettua. Toivon ehtiväni lukea loput neljä lainaamaani kirjaa ensi viikkoon mennessä. (Ja toivon, etten niitä 14:ää kirjaa palauttaessani ota yhtään uutta lainaan...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet kyllä nopea lukija, minä taas aika hidas. Äänikirjoja kuuntelen käsitöiden ohella. Kuulun kahteen eri lukupiiriin, joten osa yllä mainituista kirjoista ei siten ole omia valintojani.

      Poista
  2. No samaa ajattelisin, että tokkopa palvelijat sentään sinuttelivat esimiehiään tuolloin. Minä kun en kirjoja lue, lista ei voi mitenkään olla samanlainen, mutta Lucinda Rileyn Seitsemän sisarusta kyllä pysähdytti jossakin. Eli joudun varmaan kuuntelemaan, kun en jaksa lukea. Ja pari päivää sitten aloitin elämäni ensimmäisen ääninirjan kuuntelun; Kristiina Vuoren…mikähän se nyt oli….jokin Liekehtivä tai Liekki😅t. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äänikirjat ovat kivoja, kun samalla voi tehdä käsitöitä. Seitsemän sisarta löytyy varmaan kaikista äänikirjapalveluista.

      Poista
  3. Pari-kolme lukemaani kirjaa ja useampi kirjailija, mutta kaikki kanssasi yhteneväiset sijoittuvat minulla vuoteen 2022 tai jo aiempiin aikoihin (esim. Jari Tervo: Layla). Tommi Kinnusen kirjoista olen pitänyt, ne olen lukenut kaikki. Alex Schulmanin kirjat olen lukenut, pari löytyy omasta hyllystä.
    Äänikirjoja olen kuunnellut vain muutaman. Toistaiseksi en ole oikein päässyt niiden makuun, kun tykkään kovasti fyysisestä kirjasta. Tähän saakka olen käyttänyt ilmaista Ellibsiä, jossa on aika suppea valikoima ja nekin vähän aina varattuja. Nyt harkitsen jonkun äänikirjasovelluksen hankkimista, jotta voisin yhdistää käsityöt ja kirjat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kuuntelen äänikirjoja samalla kun neulon; en juuri muulloin. Välillä kuuntelu jää vähemmälle ja kuuntelen neulepodcasteja, mutta nyt ovat äänikirjat taas alkaneet innostamaan.

      Poista
  4. Minä olen ollut nyt tammikuussa ihan vaan tomanttisien hömppäkirjojen kuluttajana. Sellaisten, jotka päättyvät aina hyvin (enkulinkäsityöt)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun tarina päättyy hyvin, siitä saa toivoa ja iloa itselleenkin. Eläköön hömppäkirjat.

      Poista
  5. Minulla tuo Rottien pyhimys takkuaa pahasti. Yritän kyllä sitkeästi kahlata eteenpäin, mutta yhtään ei innosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjallisuus on siitä jännää, että siitä saa jokainen olla omaa mieltään. Onneksi valinnanvaraa riittää, eikä mitään ole pakko lukea, jos se tuntuu tervan juonnilta.

      Poista