Sydänsäärystimet

Tämä projekti on ollut pitkä. Aloitin nimittäin jo syyskuussa, mutta sitten puski muuta eteen ja projekti jäi kesken. Nyt se on valmis.

Malli: Sydänsäärystimet

Suunnittelija: Elina Uotinen

Julkaistu: Käsityön ABC 34 - Syksyn sukat ja villapaidat -lehti

Puikot: 3 mm

Silmukat: resori 76, sitten + 8 s

Langat: Nalle, värit 635 kola ja 519 haave

Paino valmiina: 95 g, josta ruskean osuus n. 60 g

Mitat: pituus 28 cm, leveys 14 cm

Nyt kun kirjoitin nuo silmukkamäärät tulin ajatelleeksi, olisiko pitänyt kaventaa loppupään resorissa samaan määrään kuin aloituksessa. Vai saako alareuna olla vähän leveämpi, se kun tulee käytössä kengän päälle? 

Silmukkamäärät olen itse säätänyt. Ohje on Kaupunkilanka Kivijalka -langalle, joka on paksumpaa (100 g / 200 m) ja ohjeessa oli koko ajan käytössä 60 silmukkaa, eli ei lisäyksiä tai kavennuksia.

Tiedätte, miten olen takkuillut kirjoneuleen kanssa. Nyt ensimmäistä kertaa oli tunne, että löydän oikean otteen langoista ja niiden pitäminen tasaisessa kireys-/löysyysasennossa onnistuu. Voiko olla, että epätoivoinen takkuiluni alkaa vihdoinkin tuottaa tulosta? Nyt pitää vaan harjoitella lisää.

Kysymys teille, jotka olette taitavia kirjoneulojia: Kummalla on helpompi neuloa kirjoneuletta, paksummalla vai ohuemmalla langalla? Tositaitajalle ei tietenkään ole väliä, mutta miten on aloittelijalle?

Bingo kuittaantuu kohtaan: Säärystimet.

Joulun iloista odotusta monin kerroin

Voi että olen iloinen! Ajatelkaa, että voitin arvonnassa Lankafarmin joulukalenterin. En ollut uskonut silmiäni, kun asia ilmeni. Harvoin voitan mitään, vaikka usein osallistun. 

Kalenteri on näin kauniissa laatikossa. Tästä jää ihana ja käytännöllinen muisto jatkokäyttöön.

Tässä kalenterin sisältö ja bonuksena vielä projektipussi, jonka Lankafarmin Kaisu on käsittääkseni itse ommellut. 

Eikä siinä vielä kaikki. Olin itse tilannut itselleni Misanjan adventtikalenterin ja kaunis paketti on tässä. Avattavaa on siis joka adventille, kussakin 100 g vyyhti lankaa ja vielä yllätykset pikkulaatikoissa. 

Eikä siinäkään vielä kaikki: Osallistun Raverlyn Lankalaatikon jämälankajoulukalenterivaihtoon ja tässä on minulle joka päivälle pussi eli luukku. Sisältönä on ohjeen mukaan 5 grammaa fingering-vahvuista lankaa ja sitten vielä aatolle erillinen aattolahja. Pussit tulevat neljältä eri osallistujalta; varmaan tulee aika erilaisia nöttösiä. En malta odottaa.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Vanhat kunnon paperikalenterit pitää avata joka päivä. Tänä vuonna puuttuu partiolaisten kalenteri, kun ei ole osunut yhtään myyjää kohdalle. Nämä viisi kalenteria riittävät aivan hyvin. Avattavana on Dermosil, Punainen Risti, Sydänliitto, seurakunnan kalenteri ja vielä Suomen Lähetysseuran kalenteri. 

Lisäksi seuraan tietysti neulepodcastaajien joulukalenteria Youtubesta. Otin kuvan suoraan ruudulta, niin siihen tuli tuo punainen viiva - ei kuulu asiaan. 

Kaikkien näiden tulevien lankojen myötä luulen, että itselleni asettamat langantulorajoitukset paukkuvat - mutta paukkukoon. Minä olen näistä iloinen. Välillä ihmettelen, että lähtikö vähän lapasesta tämä kalenterivillitys. 

 

Kuukauden väri : neon

Repolainen blogissaan  KLIK kysyi, mitä väriä läheltäsi löytyy ja marraskuun väriksi määräytyy nyt neon. Kiva valinta, kun muuten voi maisema olla aika harmaa näihin aikoihin. 

Onkohan meillä kotona mitään neonväristä? Korostuskynät tulee mieleen, ei juuri muuta:

Noista vihreä taitaa olla jo vähän kuivahtanut, mutta himmeää neonia sekin antaa.

Toisena tulee mieleen huomioliivit. Katsoin äskettäin Youtube-videon, jossa amerikkalainen mies listasi kymmenen asiaa, joita hän on ihmetellyt Suomessa. Yksi niistä oli todellakin huomioliivit (eikö niitä ole jenkeissä?).

Huomioliivejä ja muitakin huomioasuja näkee paljon tuolla kaupungilla. Niiden kuvaaminen voisi tosin aiheuttaa muutamankin kysymyksen:

Kuvaan parijonossa vaeltavaa päiväkotiryhmää.

    - Niin, olihan rouvalla lupa kuvata näitä lapsia?

Kuvaan rakennustyöläisiä.

    - Teollisuusvakoiluako mummo täällä harrastaa? Kamera pois ja heti.

Kuvaan vartijoita, järjestyksenvalvojia, poliiseja.

    - Milläs asialla rouva liikkuu? Täällä ei saa kuvata.

Päädyin helpompaan ratkaisuun. Puoliso nouti ystävällisesti autosta sinne kuuluvan huomioliivin. Liivi on vähän ryppyinen, koska se on ollut tiukassa paketissa. Onneksi sitä ei ole vielä koskaan tarvinnut.

 

Lapasboksi 11/2024 - marraskuu - värikkäät (?) lapaset

Sweets & Socks -blogin ja Instagramin Lapasboksi2024-haaste pyysi marraskuussa tekemään värikkäät lapaset. Kysymysmerkki tuli otsikkoon, kun mietin, voiko noin tummapohjaisia nimittää värikkäiksi - en tiedä. Tällaiset niistä kuitenkin tuli.

Malli: Play-lapaset

Suunnittelija: Maarit O Designs

Puikot: 3,5 mm

Silmukat: Resorissa 50 s, kuvio-osassa 48 s, peukalo 16 s.

Paino valmiina: 78 g.

Langat: 7-veljestä

Värit: 044 grafiitti

742 syreeni

948 kelo (Nummi)

366 nokkonen

066 tiili (Duo)

288 tähkä

500 vappu

590 välke

Ohje löytyy Raverlystä ja Lankajengistä ja lapasten kuvaus löytyy Sweets and Socks -blogista: KLIK. Ohjeen kuvissa näkyvät lapaset kahdella värillä, joko tumma pohja ja vaaleammat kuviot tai päinvastoin. Ohje on oikein hyvä ja selkeä. 

Lapaset ovat osa minun kirjoneuleharjoitteluani. Tasaista ei vielä tule, mutta harjoittelu jatkuu, periksi en anna.

Viimeinen, eli pikkujoulukalenterin kahdeskymmenesneljäs luukku aukeaa

Tänne asti on tultu ja viimeistä luukkua avataan. Ihanasti olette olleet mukana.

Kisasarjoja on siis kolme. Ensimmäinen on tietäjien sarja ja siinä on selkeä kärki: Johdossa on Tytti 23 pistettä ja toisena ja kolmantena ovat Ruusuperhonen ja Sini. 

Hauskan nimen sarjasta olen ollut erityisen iloinen; niin lennokkaita nimiehdotuksia on tullut. Tästä lisää huomisen jälkeen. 

Mutta ennen sitä, viimeinen luukku aukeaa nyt:

Kiitos vastauksista. Olisin itsekin keksinyt tälle nimen: "Tuijotuskisa ja miten se tehdään". Mutta se ei ollut se, vaan:

Rock-muusikko Michael Monroe kirjoitti tämän tositapahtumiin perustuvan kertomuksen korona-aikana. Tarina kertoo hänestä itsestään ja hänen lempipupustaan, jonka korvien pilkuissa piili mahtavia voimia. Suloinen tarina. 

        - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kiitos teille ihanat, kun olette olleet mukana tällä matkalla. Kommentteja tuli yhteensä 209 ja on tullut aika julistaa tulokset:

Tietäjien sarjan kolmen kärki pysyi tiiviisti mukana koko ajan ja he ovat: Sini (23), Tytti (24) ja Ruusuperhonen (23).

"Mikä kirjan nimi voisi tai mikä sen pitäisi olla" -sarja oli mitä riemastuttavin. Sain hymyillä monta kertaa - kiitos niistä hymyistä. En kuitenkaan halua arvottaa näitä mihinkään paremmuusjärjestykseen. Olen myös höpissyt arpomisesta, mutta siitä ajatuksesta luovun nyt ja haluan mieluummin nostaa esiin ne, jotka sekä hauskassa sarjassa, että muiden kommenttien sarjassa olivat ahkerammin mukana. He ovat: Purulaari (24), Sartsa (23), Irkku (20), Olifantti (15) ja Between (15).

Yllämainitut, lähettäkää nimenne ja osoitteenne sähköpostiin: puikoillanikin at gmail piste com. Varmuudeksi voi laittaa vielä puhelinnumeron, jos palkinto on paksumpi kuin 3 cm. 

Hyvää marraskuun loppua ja alkaa joulukuuta teille kaikille, hyvät ystäväni. 

Suomen kädentaidot 15. - 17.11.2024

Tampereelta on kotiuduttu ja kuvat katsottu. Tässä raportti messuilta, mutta alkuun Tampere-aiheinen tietokilpailukysymys: Haloo siis Tampereen tuntijat, mistä alla oleva kuva on otettu? Kaikki oikein vastaavat saavat luvan sanoa itselleen ääneen: "Minä olen Tampereen tuntija".

Lauantainen aamu valkeni tuulisena ja sateisena. Bussin pitäisi lähteä rautatieaseman vierestä.

Ei ollut vaikeaa arvata kummalta puolelta katua bussi lähtee. Naisihmisiä oli pitkä jono pysäkillä. Oli siellä muutama mieskin.

Kuin sillit tynnyrissä matkustimme bussilla numero 12 pääkallon paikalle.

Sain ohjelman, rannekkeen ja vähän myöhemmin vielä puikkomitan. 

Heti vaatesäilytyksen vieressä aukeni Joulukylä.

Tämän kiersin melko nopeasti, vaikka tarjolla olisi ollut erilaisia maistiaisia esim. tyrnimehua.

Siirryin kiertämään näyttelyhalleja, joita oli Joulukylän lisäksi kolme A, C ja E. 

Laineen osastolta löytyi Youtubesta tuttu hahmo.

Ostokseni eivät oikeastaan ole messuostoksia, koska olin tilannut ja maksanut ne etukäteen. Säästin postimaksun, kun tilasin langat noudettavaksi messuilta. Lankavan osastolta hain Álafosslopi-langat. Näistä on tulossa Baldur-lapaset Katja Makkosen (Lankajengi) ohjeella. 

Oululaisen Butik Frillan osastolta hain tilaamani Mini Merino -paketin. Pakettiin kuuluu Sulo Knit Designin Boogie-huivin ohje.

Heräteostoksilta en välttynyt, vaikka kaiken runsauden keskellä alkoi tuntua, että en tarvitse mitään. Moreeni-kirjapaino myi osastollaan käsityökirjoja.

Neulo takki -kirjan ostoa olen harkinnut jo aiemmin ja Japanilaiset neulekuviot tuli siinä vähän kylkiäisenä edullisen hintansa vuoksi (15 eur, Suomalainen kirjakauppa: 27,95).

Niina Laitinen Design -osastolla vaihdoin pari sanaa itse NL:n kanssa ja häneltä ostin ensi vuoden sukkakalenterin. 

Muuten katselin muutamaa työnäytöstä ja kuuntelin Molla Millsin haastattelun. Lankavan osastolla Strömsöstä tuttu Lee näytti miten kolmiopuikkoja käytetään. Sai itsekin kokeilla. Nämä ovat siis ne samaiset puikot, joita tuossa taannoin vähän arvostelin.

Menenkö uudestaan? Kyllä varmaan, mutta vain yhdeksi päiväksi; se riittää varsin hyvin. Kiva tapahtuma, mutta myös uuvuttava. Olisi ollut paljonkin mielenkiintoista, mutta kun tarjontaa on niin paljon, sitä jotenkin sokeutuu kaikelle runsaudelle. 

Vain kolme kuvaa - marraskuu

M niin kuin marraskuu ja teemaksi otin M niin kuin muistomerkit.

Ensimmäinen muistomerkki on kesäiseltä vuokramökkimatkaltamme Sysmään: 

Sysmän oma poika Olavi Virta (1915-1972) on saanut muistomerkkinsä Sysmän keskustaan. Muistomerkin nimi on "Hopeinen kuu", joka on yksi Virran tunnetuista kappaleista. Wikipedia tietää kappaleesta seuraavaa:

"Hopeinen kuu" on Olavi Virran vuonna 1960 levyttämä kappale. Sen on säveltänyt ja alkuperäiset sanat on kirjoittanut Gualtiero Malgoni. Suomenkielinen teksti on Reino Helismaan. Kappaleen alkuperäinen nimi on "Guarda che luna".

"Hopeinen kuu" mielletään usein tangoksi, mutta todellisuudessa se on pikemminkin hidas foxtrot. Kappaleesta julkaistiin uusi versio tammikuussa 2024. Virran laulu irrotettiin levytyksen säestyksestä tekoälyn avulla ja levytyksen säestys on uusi. 

Toinen muistomerkki on syksyiseltä Lapin matkaltamme mm. Kilpisjärvelle:

Laatan teksti: "Jalkaväkirykmentti 1 kävi toisen maailmansodan viimeisen taistelun Suomen kamaralla tällä raja-alueella 27.4.1945. Pohjan prikaatin kilta 1975."

Kivi laattoineen sijaitsee Kilpisjärvellä, Saana-tunturin juurella. 

Viimeinen saksalainen sotilas poistui Suomesta ja Lapin sota päättyi 27.4.1945. Tuona päivänä eversti Oinosen johtama osasto hiihti Kilpisjärven yli ja kohotti siniristilipun kolmen valtakunnan rajapyykille. Päivää juhlitaan kansallisena veteraanipäivänä. 

Kolmas muistomerkki on niin ikään Lapin matkaltamme, nyt Pelkosenniemeltä: 

Täällä on Pelkosenniemen oma poika Antti Hulkko (1962 -), eli Andy McCoy saanut näköispatsaan. Patsas on veistetty männystä ja sen on taiteillut McCoyn setä Matti Hulkko vuonna 2009.

En tosin ole varma voiko puhua muistomerkistä, kun henkilö on vielä elossa, mutta jos ei, niin onhan hän kuitenkin M niin kuin muusikko.