Toukokuun touhuja - Repolaisen toukokuun haaste

Toukokuu on heitellyt meille vaikka minkälaista säätä, eikä aina tiedä onko kylmä vai lämmin. Toukokuun töitä pitää kuitenkin tehdä ja siitä tässä:

Pienellä 25 m2 pihallamme on kuvan kahden istuttava pöydällinen systeemi. Katsoin googlesta, miksi kyseistä rakennelmaa sanotaan, mutta kauhistuin, kun tuli esim. puutarhapenkki teepöydällä. Ensinnäkin tuo ei ole hyvää kieltä ja toiseksi miksi tee, eikä vaikka kahvi.

Jos keksit rakennelmalle hyvän kauniin kielen mukaisen nimen, niin kerro.

Tämä tuoli-pöytä-tuoli-systeemi on koko talven ulkona - katoksen alla, mutta ulkona kuitenkin. Keväällä se on aika surullinen näky: pinnalla koko talven pölyt ja linnunkakat. 

Töihin siis. Aseena kädenlämpöinen vesi, rätti ja harja. Kuten kuvasta näkyy, oli aika vilpoinen päivä. 

Tässä hän on, vielä märkänä. Aina parin vuoden välein ostan pienen purkin Valtti Coloria ja käsittelen pinnan, mutta en ole varma onko nyt joka toinen vuosi vain ei. 

Vauhtiin päästyäni pesin myös talven lyhdyt. Nyt ne pääsevät kellariin odottamaan ensi syksyä. 

Ihan kuvauksen vuoksi laitoin tuoli-pöytä-tuoli-yhdistelmään istuintyynyt paikoilleen. Vielä on liian kylmä istua ulkona ja muutenkin haluan odottaa istuintyynyjen kanssa, että pahin siitepölyaika on ohi. Sitä paitsi projekti on vielä kesken: kuten kuvasta näkyy, linnunkakkaa on maassakin. Sitä on tosi hankala saada tiilien päältä harjattua pois, mutta yritetään, kunhan vähän lämpenee. 

Kasseja Almalle - Osa 2 - korjausta

Kiitos taas ihanat ystäväni, kun aina jaksatte kannustaa minua.💕💕

Edellisessä postauksessa totesin, että olin ommellut kassin kahvat väärin päin. Nyt korjasin:

En ratkonut kahvoja irti; ne olivat nimittäin erittäin tiukasti ommeltu ja tuettu paikoilleen useammalla tavalla.

Leikkasin pohjan auki. Käänsin tekeleen niin, että kahvat tulivat oikealle puolelle ja ompelin pohjan kiinni. Kassi lyheni vähän; ei kuitenkaan liikaa ja nyt ovat entiset sivusaumat keskellä. Kahvojen etäisyys toisistaan on vähän liian iso, mutta saa kelvata. Tästä tulee minulle kirjastokassi. 

Loppu siis hyvin ja lupaan oppia tästä jotain. 

Kasseja Almalle

Kassi-Alma nosti pitkästä aikaa päätään, eli iski kassi-innostus. Edellisen kassi-innostuksen aikana kiertelin kirpputoreja ja varsinkinkin hyväksi koettuja Kierrätyskeskuksen, Fidan ja Pelastusarmeijan myymälöitä etsimässä lähinnä sisustustyynyjen päällisiä. Ne ovat usein tavallista puuvillakangasta jäykempää tai paksumpaa tekoa ja soveltuvat siten kassikäyttöön erinomaisesti.

Alkuverryttelynä syntyi pieni kassi. Tämä kangas on peruspuuvillakangasta, ei siis kovin paksua, mutta kevyeksi pikkukassiksi sopiva retrokuosinen kangas. Tässä hän on edestä...

... ja takaa. Käyn muun muassa sellaisessa jumpassa, jossa välillä vaihdetaan sukat jalkaan. Kassiin mahtuu juuri hyvin vaihtosukat, vesipullo ja pieni pyyhe. Käyttöön siis tulee. 

Sitten varsinaiseen projektiin. Finlaysonin kangas on edellisessä elämässään ollut jonkun sohvatyynyn päällisenä, tai oikeastaan kahden tyynyn. Näistä kahdesta kankaasta ryhdyn siis ompelemaan kassia.

Kassi edestä...

... ja takaa. Tässä voi nähdä pienen värieron eri puolien välillä. Toinen on tyynynä vielä ollessaan saanut vähän enemmän aurinkoa ja haalistunut hieman.

Tässä he ovat molemmat. HUOMAATKO MOKAN?

Isommassa kassissa olen ommellut kahvat väärin. Kummankin kahvan pitäisi olla samalla puolella kassia. Nyt kun kassin ottaa olalleen keskelle asettuu reunasauma. Voi ei!! Ja niin huolellisesti yritin tehdä! 

Hiukka harmittaa. Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen ompelemani kassi, ja kuitenkin haksahdan aivan aloittelijan mokaan. Pienemmässä kassissa kahvat ovat oikeilla puolilla. 

Jos kassi-innostus vielä jatkuu suunnittelen testaavani vuorellisen kassin ompelua ja kenties vielä vetoketjullisen sisätaskun tekoa. Mutta nyt ripottelen hetken aikaa tuhkaa päälleni . 

Bingoon tulee merkintä kohtaan: Laukku tai kassi.

Sukat makkaralla - Sukkalaatikko 2026 - Maaliskuu

Oli kerran pikkutyttö nimeltänsä Malla.

Pikku Mallan sukat oli aina makkaralla.

Hah hah haa, katsokaa, Mallan kahta makkaraa,

naureskeli veli.

Malla meni kangaskauppaan, sukkanauhat osti.

Niillä pikku Malla sukat aivan ylös nosti.

Hah hah haa, katsokaa, sirosääri prinsessaa,

ihmetteli veli. 

(Miksi sitä muistaa ulkoa tällaisia, mutta Pähkinäsaaren rauhasta muistaa juuri ja juuri vuosiluvun.)

Kun Johanna Walliuksen luotsaaman Sukkalaatikko 2026 maaliskuun haaste julkaistiin, päätin jättää kyseisen kuun väliin. En silloin heti innostunut mallista. Asia jäi kuitenkin vaivaamaan ja päätin sen sitten kuitenkin toteuttaa.

Malli: Alpi-sukat

Suunnittelija: Riikka Pirnes

Julkaistu: Raverly

Koko: 40-42

Puikot: 3,5 mm

Silmukat: 48 s.

Paino: 129 g.

Langat: 

- My home living, väri 928 punainen

- Gjestal Janne, väri 496 mintunvihreä

- Gjestal Janne, väri 455 ruskea

-  7 veljestä, väri 742 syreeni

Värillisten raitojen  on tarkoituskin olla rutussa. Kuvassa sukat ovat plokkereilla kuivumassa, joten rutut on vedetty suoriksi.

Kun tähän kerran ryhdyin, päätin noudattaa ohjetta, enkä tehdä omaa versiota. Try it - you might like it! sanotaan jossain mainoksessa. Suuntaan siis epämukavuusalueelle. 

Opinko jotain? Otanko käyttöön uusia/erilaisia tapoja? - En. Sain vahvistusta omille tavoilleni: en edelleenkään fanita ranskalaista kantapäätä ja sukan kärjessä suosin nauhakavennusta. Sädekavennuksen jätän lasten lapasiin. Kun lapasen kärjessä on sädekavennus, lapasen voi pukea kumpaan käteen vaan, mikä on hyvä asia, kun on pienistä lapsista kyse.  

 

Repolaisen siivin jotain kotiin

Repolaisen kuukausihaasteena huhtikuussa on "Huhtikuun hurjuuksia". Samalla bingoni odottaa merkintää kohtaan "Jotain kotiin". Saisinko nämä kaksi asiaa kohtaamaan?

Tällainen HURRJAN vanha alumiininen vati oli aikoinaan lapsuudenperheeni kesäpaikassa ja on sieltä kulkeutunut minulle. Vati toimi tuolloin aina leipäkorina. 

 

Kirpputorilta bongasin kerran aivan samanlaisen vadin, mutta on ilmeisesti käyttämätön, koska vati on siisti ja kiiltää. Kuvasta ei ehkä välity ero näiden kahden välillä, mutta se on huomattava.

Selvää on, että vadit ovat samalta aikakaudelta ja uskoakseni tehty painamalla alumiinilevy kuvan mukaiseen muottiin ja sitten taiteltu vielä reunat.  

Onko sinulla tietoa tällaisten vatien alkuperästä tai oletko itse nähnyt samanlaisia? Olisi kiva tietää.

Olen pitänyt vadissa esimerkiksi hedelmiä, mutta tuntuu vähän karulta laittaa alumiinia vasten jotain syötävää, joten jotain liinaa pitäisi saada. 

Kaapista löytyy Kreikan tuliaisina saatu keittiöpyyhe. Tämä liina saa nyt uuden elämäntehtävän.

Ensin mietin pitsireunusta, mutta kotoa löytyykin sinistä vinonauhaa. Tätä siis ompelemaan. En ole kovin näppärä ompelija, joten kieli keskellä suuta mennään.

 

Vinonauha on kiinnitetty yhdeltä puolelta. Nyt pitäisi ommella vielä toinen puoli. En uskalla ommella sitä koneella, koska aivan varmasti en saisi nätisti, joten silitän työn hyvin, jotta vinonauha asettuu kohdalleen, kiinnitän klipsit ja ompelen toisen puolen käsin. 

Valmis. Liitoskohdasta tuli vähän paksu, mutta saa kelvata. 

Ja sitten tositoimiin. Uskon, että liina vähän rentoutuu käytössä. Nyt on vielä vähän jäykkä, kun silitinkin niin voimallisesti. 

Tässä siis panokseni Repolaisen kuukausihaasteeseen ja samalla saan bingoon merkinnän kohtaan "Jotain kotiin". 

Sukkahaasteet jatkuvat - Sukkalaatikko 2026 - Huhtikuu

Johanna Walliuksen luotsaama Sukkalaatikko-haaste Instagramissa jatkuu ja huhtikuun ohjeena tarjottiin ohuella langalla neulottavia sukkia. Minulla/meillä ei ole käyttöä ohuille sukille, niin päädyin omaan versioon ohjetta mukaillen.

En siis ottanut alkuperäisestä ohjeesta muuta kuin idean raitojen asettelusta, joten en oikeastaan tiedä voinko edes sanoa käyttäneeni ohjetta. 

Ohje: Retki-sukat (mukaillen)
Suunnittelija: Inka Järvikangas
Julkaistu: Raverly
Koko: 43-44
Silmukat: 48 -> 52 s.
Puikot: 3,5 mm
Langat: Gjestal Janne, värit 455 ruskea ja 496 mintunvihreä
Paino: 114 g

Paksusta langasta ja paksuilla puikoilla sukat valmistuvat nopeasti. Oikein kiva tuo raidoituksen asettelu. 

Sukat osallistuvat instagram-haasteeseen #sukkalaatikko2026-

Pitsiä, pitsiä

 

Kokoelmakirja Pirkka-nikseistä (Niksien maailma - Pirkan 1000 parasta niksiä) löytyi omasta kirjahyllystä. Olen tänne blogiin kerännyt niksit, jotka liittyvät langoilla tehtäviin käsitöihin. Niksejä riittää eri elämän alueilta, mutta tällä kertaa sarja päättyy tähän viimeiseen lankakäsityöaiheiseen niksiin. 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

Sitten sukka-asiaa:

Instagramin #stashistasukiksi26 -haaste kutsui huhtikuussa neulomaan sukkia joko "leveää raitaa" tai "pitsineuletta". Päädyin pitsiin.

Ohjeesta poiketen en tehnyt varsiosan selkäpuolelle palmikkokuviota. Jälkeenpäin harmitti - olisi kannattanut. 

Omasta hyllystä löytyi Niina Laitisen kirja Villasukkien uusi vuosi, ja sieltä ohje Jäämeret. Ohje on ohuemmalle langalle, joten silmukkamääriä piti säätää. Yritin tehdä koon 40 sukat, mutta jotenkin vaan kävi, että lopulta valmistuivat 38/39 koon sukat. En näköjään pääse tuosta koosta eroon. 

Malli: Jäämeret

Suunnittelija: Niina Laitinen

Julkaistu: Villasukkien uusi vuosi (2020)

Puikot: 3 mm

Silmukat: 52 -> 56 s

Lanka: Nalle, väri 298 messinki

Paino valmiina: 74 g

Bingo kiittää: Saan kuitattua kohdan "Oman hyllyn kirjasta". Maaliskuun lopussa sain toisenkin bingokuittauksen, nimittäin: "Kuukausi ostamatta lankaa". Jee!!

Näillä sukilla osallistun kahteen Instagram-haasteeseen: #stashistasukiksi26 ja #oookal26 (Olemassa Olevat Ohjeet).