maanantai 29. elokuuta 2022

Ensimmäinen islantilaisvillapaitani

Melkein laitoin otsikkoon: ... ja viimeinen. Olen kovin taitamaton kirjoneuloja. Langat eivät pysy sormella, vaan niitä joutuu koko ajan säätämään uudestaan asentoonsa, varsinkin kun lankoja on enemmän kuin kaksi. Mämmikoura siis tässä suhteessa.

Täällä nettiyhteisössä olen ihaillut muiden kuvia, selaillut kirjoja ja lehtiä ja todennut, että kauniita ovat. Itse olen kuitenkin sen verran lämminverinen (vai onko se kylmä-?), että haen vaatteiltani mieluummin viileyttä kuin lämpöä. En omista yhtään villapaitaa ja pään yli vedettävä umpinainen moninkertainen villavaate ahdistaa jo ajatuksenakin. Edestä avoin villatakki saattaisi tulla kysymykseen, mutta ei sekään saisi olla liian kuuma. Silti on tehnyt mieli ryhtyä johonkin tällaiseen.

Tämä teos pelasti minut tästä ahdistuksesta. Kirjassa on nimittäin ohje Dísa - neulepaita nukelle. Ohje on selkeästi kirjoitettu, joten uskallan olettaa, että kirjan muutkin ohjeet ovat sitä. Kirjassa ei ole vain paitoja, vaan myös hattuja, pipoja, lapasia ja säärystimiä. 

Ei muuta kuin Anelma kehiin ja vaatevarastoaan kartuttamaan. 

Ohjeessa neuvottiin ompelemaan ompelukoneella niskaan halkio helpottamaan pukemista. Meidän neitimme kädet eivät taivu, joten päätin avata koko selän. Ohjeen mukaan olisi pitänyt virkkaamalla reunustaa avattu halkio. Testasin, mutta tuli tosi ruma. Ompelin selkään vinokaitaleen. Jotenkin onnistuin saamaan toisesta puolesta pidemmän kuin toisesta - jee. Napitusta en vielä keksinyt. Ehkä laitan jonkinlaiset koukut, tai käy se noinkin. Pysyy päällä pitämättäkin.



Saukkishan sen keksi: tätä voi pitää etuperinkin:




Lankana on 7-veljestä, värit 099 noki, 692 kahvipapu, 009 nutria ja 011 valkoinen. Puikot 3,5 ja 4,5 mm. Tekele painaa valmiina 53 grammaa.

Bingoon tulee kuittaus kohtaan: Ohje neulekirjasta.





 

22 kommenttia:

  1. Ylätekstiä lukiessani odotin jännityksellä, että minkä paidan olet neulonut, yllätys oli melkoinen, kun esiin liukui nuken paita. Mutta ei sillä, etteikö nukenpaita kaunis olisi ja tulee varmasti nukella pidetyksi, jos et itse ole lämpöisen ystävä :)

    VastaaPoista
  2. Jos tuo on symmetrinen, niin Anelma voi pitää sitä avopaidan lisäksi villatakkina. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea, kiitos! Katso uusi kuva.

      Poista
    2. Komea on kumminkin päin. Monikäyttöisyys on nukenvaatteessakin plussaa.

      Poista
    3. Toimii todella kumminkin päin. Jos innostun, niin puran tuon liian pitkän kaitaleen ja ompelen sen uudestaan.

      Poista
  3. Wau, miten hieno keksintö tehdä nukelle islantilaispusero/-villatakki! Anelmakin näyttää pitävän siitä. Minäkään en muuten innostu tekemään kirjoneuletta monella värillä, kärsivällisyyteni ei riitä siihen. Kahdella värillä kyllä sujuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tyydytti minun islantilaisneuletarpeeni ainakin toistaiseksi. Anelma tykkäsi ja pusero/takki sopi hänelle kuin valettu. Kirjoneuletta minun pitää vielä harjoitella, niin kahdella kuin useammallakin värillä.

      Poista
  4. Hieno takki/paita! Itselle kaksi väriä on ok kirjoneuleessa, mutta kolme väriä liikaa. Siltikin asettelen niitä lankoja vähän väliä mutta jostain syystä päädyn välillä neulomaan kirjoneuletta. Onko sitten se koukuttavuus vai kyllästyminen palmikoihin, pitsiin ym. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan kirjoneuleissakin harjoitus tekee mestarin. Pitää siis vaan treenata edelleen, ehkä se siitä joskus paranee. Lankojen irtoaminen sormelta on minullekin ongelma.

      Poista
  5. Soma neuletakki! Neule venyy ompelussa, siksi vinokaitaleen kiinnitys on ollut haasteellista, mutta lopputulos on onnistunut. Itse en ole rohkaistunut neulepinta leikkaamaan, neulon mieluummin edestakaisin. Suosittelen harkitsemaan langanohjaimia kirjoneulontaan. Omistan itse sellaisen ja opettelen sen käyttöä neuloessani. Se auttaa pitämään lankojen kireyden kohdillaan. Kaupan on hopeisia, mutta ihan muovinenkin on käypä, kunhan löydät sopivan kokoisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiitos vinkistä. Olen langanohjaimia kyllä katsellut. Pitää harkita sellaisen hankintaa. Ehkä langat pysyisivät paremmin sormella.

      Poista
  6. Minua alkoi heti naurattamaan tuo päätelmä, että ensimmäinen ja viimeinen ;D Kaikki ei vaan aina nappaa. Minä en ole tehnyt yhtään islantilaisneuletta. Anelma näyttää kyllä tyytyväiseltä!
    Minulla on sama, että en tule pitäneeksi niitäkään vähiä neuleita, joita olen itselleni tehnyt. tuntuu turhauttavalta tehdä jotain niin suuritöistä ihan vaan huvikseen. Tuollaisia pieniä käyttäjiä löytyy varmasti enemmän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota neuloessa tulin monta kertaa ajatelleeksi, että onneksi en lähtenyt neulomaan mitään aikuisen kokoa. Tämä riitti varsin hyvin.

      Poista
  7. Minä kyllä ällistyin otsikosta, koska itse en uskalla edes ajatella moista projektia vaikka hankin kirjankin pelkkiä kaarrokeneuleita. Huutelee tuolla hyllyssä muiden seurassa. Siinä on kyllä jokunen villatakkikin. Sellainenhan voisi olla kätevä. Mutta sitten on vielä se kutinaongelma. Mutta onnittelut siis sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainen miniversio onnistui jopa minulta. Aikuisten kokoon en ryhtyisi. Ainakaan vielä.

      Poista
  8. Ai että tuohan oli kiva keksintö, että nukelle islantilaispaita!👍😅 Minä olen tehnyt aikoinani tasan yhden ja sitä olen pitänyt vain joskus jääkiekko-otteluissa, kun oma poika pelasi. Liian kuuma ja ahdistavahan se on muuten. T. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä. En tarvitse noin kuumaa vaatetta, mutta Anelmalle menee hyvin - ainakaan vielä ei ole valittanut.

      Poista
  9. Vau! No nyt on nukke saanut upean neuleen. Täällä toinen mämmikoura ihailee aikaansaannostasi. Ehkä minäkin voisin juuri ja juuri nuken kokoisen kirjoneulepuseron saada aikaiseksi. No, parempi kuitenkin vielä harkita jonkin aikaa, ei parane suin päin rynnätä haasteita selättämään, eihän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Tämä oli juuri oikean kokoinen haaste tässä vaiheessa.

      Poista
  10. Tulikin itse asiassa oikein suloinen pikkuinen neuletakki 🤍
    Minulla on täysin samanlaisia tuntemuksia ja ajatuksia paksujen villapaitojen ja oikeastaan neuletakkienkin kanssa. Siksipä en ole aikuisiällä villapaitoja neulonut - hyvä (teko)syy ;) Yhtään islantilaisneulettakaan en ole kokeillut (samasta syystä), vaikka toisten tekemiä olen kovasti ihaillutkin.
    Mukavia syksyisiä päiviä sinulle 🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva huomata, että en ole yksin näiden ajatusteni kanssa. Villapaidat ovat kauniita, mutta voi, niin kuumia.

      Poista

Kiitos kommentista. Vapautan sen illalla, aikaisintaan klo 20.