Sweets & Socks -blogin Maarit julkaisee Lapasboksi-haastetta KLIK. Tiesin heti, mihin tartun, kun syyskuun teema julkaistiin:
Kotonamme on vanha seinäkello. Olen asunut kellon kanssa samassa huushollissa, muutamaa nuoruuden harha-askelta lukuun ottamatta, koko ikäni. Kellon voi vetää myös lyömään. Se lyö täydet tunnit kyseisellä tuntimäärällä ja julistaa vielä puolet tunnit yhdellä lyönnillä. Lapsuudenkodissani kello oli aina vedetty lyömään. Löikö se myös yöllä, sitä en muista, mutta välitän tässä pahoittelut silloisille naapureille, jos näin oli.
Lapsuudenkodissani kello oli olohuoneessa. Nykyisessä kodissani se on ollut eteisessä ja siitä on aina ollut hyvä katsoa, milloin pitää lähteä, jos mielii johonkin määrättyyn bussiin tai junaan.
Kellon tarkkaa ikää en tiedä, mutta kuulemani mukaan se on ollut jo isoäidillämme, joten ajoittuu jonnekin 1900-luvun alkuun tai mahdollisesti jopa aikaisempaan. Jos joku kelloasiantuntija tietää, niin kertokaa ihmeessä.
Tänä kesänä 2024 se sitten tapahtui: kello ei enää suostunut vedettäväksi. Vieteri oli ilmeisesti tullut tiensä päähän. Kello sai siirtyä uudelle kunniapaikalle vierashuoneeseen näyttämään ikuista keskipäivää tai vuorokauden vaihdetta. Eteisen paraatipaikalle hommattiin perusclasohlson, että jatkossakin ehditään bussiin tai junaan.
Mistä sitten se inspiraatio? Halusin tehdä hyvin palvelleelle perheenjäsenelle kunniaa neulomalla samanväriset lapaset ja huomatkaa tuo kellon yläosa: sehän on kuin lapasen kärkikavennukset.
Malli: EnsilumiSuunnittelija: Veera JussilaKoko: pienin koko, varmaan n. 1 vuotiaanPuikot: 3 mmSilmukat: resorissa 36 s, sitten 32 s.Lanka: Sierra AndinaPaino valmiina: 24 g
Upea kello ja hyvä että säilytät aarteen näyttämässä vaikka keskipäivää.
VastaaPoistaIhanat lapaset. Minä meinasin uskaltaa yrittää sormikkaita. Ostin lyhyet neulepuikotkin, mutta hirvittää osaanko.
Kiitos. Varmasti onnistuu sinulta sormikkaiden teko. Ohjeesta kannattaa katsoa silmukkamäärät kuhunkin sormeen ja sovittaa välillä, jos ovat tulossa itselle. Hyvä, että sinulla on lyhyet puikot. Pitkien kanssa voisi olla hankalampaa.
PoistaNo nyt on hienosti inspiroiduttu sekä värin että muodon suhteen.
VastaaPoistaKiitos. Kello ja sen väri tulivat todella heti mieleen, kun julkaisit haasteen.
PoistaKauniit lapaset. Hyvä idea peukalon paikasta, lapaset sopii nyt kumpaankin käteen yhtä hyvin. Tosi pitkään on kellosi toiminutkin ja nytkin se on oikeassa ajassa kaksi kertaa vuorokaudessa.
VastaaPoistaKiitos. Jos joskus voitan lotossa, niin korjautan kellon näyttämään aivan joka tunnin.
PoistaNeulomisen inspiraatiot löytyvät monista paikoista.
VastaaPoistaPiti oikein kävellä läppärin kanssa eteiseen vertailemaan kelloasi meidän kelloon ;D Ei ollut ihan samanlainen, vaikka hyvin paljon onkin. Sinulla on koristeellisemmat lasitukset, meidän kellossa koristeellisempi yläosan kaari. En tiedä tämän kellon alkuperää. Se on mieheni isän peruja.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää kellon alkuperä. Siitä ei ole ikinä ollut muuta puhetta kuin kerran kun enoni oli meillä käymässä ja hän sanoi: Tuossahan on meidän äidin kello. Siitä päättelen, että se on ollut isoäidillämme.
PoistaIhana kello kertomus. Meillä on myös aika samanlainen seinäkello
VastaaPoistamiehen lapsuuskodista. Se ei enää kävele eikä lyö, avain on kadonnut.
Kun olin vielä nuorikko kello toimi ja löi lyöntinä yölläkin..ja minua häiritsi.
Sait idean lapasiinkin kellosta, minulta ei onnistu mutta teidän taitajien luomuksia ihailen!!
Kellon tikitys on myös ollut sen verran äänekästä, että muutaman kerran on kello pitänyt pysäyttää yöksi, kun tikitys on häirinnyt yökyläläisiä.
PoistaHieno kellotarina ja hienoa myös, että kello väsyttyään aikaa näyttämään sai sijan kodissanne.Minä olen joskus vastaavanlaisen tunnit ja puolet tunnit pimputtavan kellon takia valvonut paljon.
VastaaPoistaTaas uusi lapasmalli. Voi tuntua kädessäkin hyvältä.
Kiitos. Kello oli kieltämättä aika kovaääninen tikityksineenkin. Kun se on ollut mukana kodin äänimaailmassa aina, ei sitä enää huomaa.
PoistaSamaa mieltä, että lapasmalli on kiva ja käytännöllinen.
Voi miten kiva tarina! Ja komeat tuli lapasista. Pitäiskin varmaan tehdä tyttärentyttärelle tuolla systeemillä lapaset, olisi aina oikeassa kädessä. Tosin hän ei vielä osaa pukea lapasia itse, mutta varmaan jo kohta, kun on niin touhukas tapaus.
VastaaPoistaKiitos, kiitos. Tee vaan. Ohje löytyy muistaakseni Käsityökekkereiden sivulta. Lapsi on ylpeä itsestään, kun pukeminen onnistuu ja tämä peukalomalli tukee sitä onnistumista.
PoistaKaunis ajannäyttäjä. Ja hyvin on lapaset samaa muotoa.
VastaaPoistaKiitos, kiitos.
PoistaIhanat kellolapaset ja niin on yhdennäköisyyttä!🥳🥳Minulla on sellainen muistikuva, että tädilläni olisi ollut tuollainen seinäkello myös; näitä muistoja mitä jää lapsuudesta mieleen. Ikää en tosiaan tiedä, mutta varmastikin 1900-luvun alkupuolelta tuo sinun kellosi voisi olla. Isä teki aikoinaan itse meille sellaisen ison könninkellon ja sitä olen miettinyt, mihin sen laittaa, kun isästä aika jättää🤦♀️
VastaaPoistaKiitos, kiitos. Itsekin yllätyin kuinka paljon yhtäläisyyttä lapasiin tuli.
PoistaToivottavasti löydätte könninkellolle arvoisansa paikan, kun se aika koittaa. Se on huomattavasti kookkaampi mööpeli kuin minun seinäkelloni.