Taas sai herra, rouva tai neiti tekoäly olla apuna: piti kelata kirjoitetaanko pitkästä aikaa vai pitkästä aikaan - olen näissä oikeinkirjoitusasioissa surkean avuton. Opin, ja yritän muistaa vastakin, että pitkästä aikaa on oikein ja tuo toinen sitten väärin - tiesittekö? Minä en. Olisin veikannut päin vastoin (jaa, onko tuo yhdyssana? No, herra/rouva/neiti kertoo, että voi olla erikseen tai yhteen, siis päinvastoin)-
Hitaasti mutta varmasti valmistui kuvan palapeli. En edes muista milloin olen tuon aloittanut ja välillä on pitkiäkin taukoja, mutta nyt se on valmis.
Käytän alustana palapelimattoa, joka näkyykin tuossa taustalla harmaana. Minulla ei ole tilaa, jonne jättäisin pelin avoimena odottamaan, vaan käärin keskeneräisen palapelin maton sisään ja avaan, kun taas ryhdyn kokoamaan.
Tässä palapelissä on 1000 palaa. Kuvauksen jälkeen purin sen ja pakkasin muovipussiin ja takaisin laatikkoonsa. En säästä näitä, enkä tee uudelleen, vaan pistän kiertoon, joko kirpputorille tai lahjoitan samaa harrastaville.
Palapelien kokoaminen on rentouttavaa, mutta myös koukuttavaa, tulee se vanha kunnon hapankorppusyndrooma: vielä yksi ja vielä yksi ja......

Olet ollut viitseliäs, mutta mikä ettei, ymmärrän oikein hyvin palapeli-innostuksen. Minä ratkon ilta illan jälkeen sudokuja
VastaaPoistaSudokut ovat kivoja. Yleensä saan vain sen kaikista helpoimman ratkaistua. Pitäisi varmaan treenata.
Poista