Itsenäisyyspäivänä mökkitielle

Hauskasti kävi, että nämä sukat valmistuivat juuri itsenäisyyspäiväksi. Maassa on lunta, joten sain kuvan aivan päivän teeman mukaisin värein. 

 Jotain muutakin sinivalkoista piti saada kuvaan; lasinen joutsenkoriste saa nyt toimittaa sitä virkaa.

Lumessa näkyvät varpaanjäljet ovat pikkupihassamme päivystävän mustarastaan jättämiä. Hän se löytää lumenkin alta nokittavaa.

Sukkien malli on aiemmasta Sukkaboksista Niina Laitisen ohje nimeltään Mökkitie. Lankana on Nalle, väri 160 farkku. Puikot 3 mm ja valmis pari painaa 84 grammaa.

Malli on muuten kiva, mutta etenkin varressa on paljon takareunasta poimittavia oikeita silmukoita ja ainakin minun kömpelöillä käsilläni se hidastaa neulomista sen verran, että päätös kypsyi: never again. 

Muuten pidän tuosta etupuolelle syntyvästä kuviosta. Neuloin tällä mallilla aiemmin miesten sukat boksin mukana tulleella 068 metsäsieni -värisellä Nallella. Nämä siniset sukat menevät joulupukin pakettiin.

Terveisiä Tukholmasta

Pitkästä aikaan hankkiuduttiin Tukholman risteilylle. Silja Symphonyllä katsottiin kaikki esitykset mennen tullen. Perusbändin ja trubaduurin lisäksi oli yhtenä erikoisuutena Tribute-show, joka oli menomatkalla Tribute to Queen ja paluumatkalla Tribute to Abba - tästä pisteet järjestäjille; en jaksa katsoa samaa ohjelmaa molemmilla matkoilla.

Tribute-iltoihin piti oikein varata pöytä etukäteen. Queen-ohjelmassa oli enemmän muuta musiikkia kuin Queeniä. Oli tanssia ja laulua - ihan katsottava. Paremmin onnistui kuitenkin toisen illan Tribute to Abba. Kaikki esitetyt kappaleet olivat Abbaa ja Abban musiikki sopii ehkä paremmin tanssiryhmän tanssittavaksi. Melkein hyvin olivat kappaleet valinneet, mutta esimerkiksi The Winner Takes It All olisi kannattanut korvata jollain helpommalla, vaikka Waterloo tai Fernando olisivat onnistuneet paremmin. Agnetha Fältskogin äänialalle tehtyä voimabiisiä ei kuka tahansa pysty laulamaan niin, ettei se kuulosta huutamiselta.    

Kiva yllätys ja vähän poikkeava risteilyohjelma oli Il Divo -kvartetilta innoituksensa saanut Il Quattro -kvartetti. Aivan ihania klassikoita espanjaksi, italiaksi ja englanniksi laulettuna - ja jälleen kumpanakin iltana eri ohjelma. Tästä tykkäsin. 

Jos olette matkustaneet Tukholmaan Tallink-Siljan laivoilla, ette ole voineet välttyä näkemästä muovista tehtyä taideteosta Värtahamnen-terminaalin seinällä.

Taideteoksen on tehnyt ruotsalainen taiteilija Matthias van Arkel. Materiaali on silikonikumia ja se on suuri, koko seinän peittävä. Yllä oleva kuva on vai pieni lähikuva teoksesta. 

No mitä sitten Tukholmassa. Kävin vain ostoksilla ja mies jäi Cityterminalen-asemalle odottamaan. Jos olisin ollut fiksumpi olisin selvittänyt etukäteen, että Skansenilla olisi ollut joulumarkkinat. Sinne näkyi suuntaavan suuri määrä ihmisiä. Harmin paikka. Olen ensi kerralla fiksumpi.

Halusin käydä Hemköp-kaupassa, joista yksi sijaitsee Åhléns-tavaratalon pohjakerroksessa. Sieltä käyn aina ostamassa maailman parasta näkkileivän ja suolakeksin välimuotoa. Katso kuvaa, suosittelen:

Åhléns on myyty uudelle omistajalle ja siellä oli alennusmyynti. Kiersin koko kaupan, mutta ainoa ostos leipien lisäksi oli lopulta kaksi pakettia joulukortteja.

Joen tarina - osa 12 - joulukuu

Joen tarina päättyy tähän, mutta joki jatkaa elämäänsä kuten ennenkin, luonnon kiertokulun mukaan. 

Jos olisin kuvannut muutama päivä sitten, olisi lunta ollut enemmän. Muutama lämpimämpi päivä verottaa lumikerrosta välittömästi. Kuvan vasemmalla puolella näkyi jonkun ensimmäisen innokkaan jälkeen jääneet suksien ja sauvojen jäljet.

Ensi viikolla pitäisi taas pakastaa ja silloin joki jäätyy. Voimakkaimmin virtaava kohta jää toki avoimeksi kovallakin pakkasella. 

Joki kiittää seurasta kuluneen vuoden aikana. Hyvää loppuvuotta kaikille. 

Varsinaiset pesukarhun poikaset

Jonkun vanhan oppikirjan nimi oli Övning ger färdighet. Ärsyttävä nimi, mutta niin totta. Toinen pesukarhuyritys onnistui jo paljon paremmin, kun kaikki sudenkuopat oli jo pohjia myöten koluttu.

 

Suurin ulkonäköön vaikuttava seikka on silmien sijoittelu. Harjoituksessa ovat liian kaukana. Nyt ovat enemmän ohjeen mukaisessa paikassa. Ohje on Satun Tuulia -blogin Satun. 

Lankana on tällä kertaa Nalle, värit 043 kivi ja 099 noki. Valkoinen on Muumitalo, väri 007 valkoinen. Puikot 3 mm ja aloitussilmukoita 44. Mitat: varsi 12,5 cm ja koko pohja 14,5 cm eli lienee kokoa 22. Meidän kohta 1-vuotiaallemme aavistuksen isot.

Valmis pari painaa 44 grammaa. 

Pesukarhun poikaset -harjoitus

Satu blogista Satun Tuulia lähetti minulle ystävällisesti ohjeen suunnittelemaansa malliin Pesukarhun poikaset. Kiitos vielä siitä!

Tällaiset tuli ensimmäisestä versiosta:

Ohjeeseen kuului vielä korvat, mutta ne jäävät nyt odottamaan. Tämä oli samalla kokeilu, miten toimivat 2,75 mm puikot. Liian kireää tulee, neule ei jousta. Puikoilla on nyt toinen versio Pesukarhun poikasista, nyt Nalle-langasta ja 3 mm puikoilla.

Tässä kokeilussa on käytetty Novitan Muumitalo -lankaa, värit 401 harmaa ja 007 valkoinen. Musta on Teeteen Pallasta, väri 6.

Nämä kaverit saivat kuin saivatkin sitten korvat. Ulkonäkö muuttui mielestäni lähemmäs hiirtä, mutta tämä olikin harjoitus.

Sukkien paino on 46 grammaa, josta harmaan osuus n. 42 grammaa. 

Joen tarina - osa 11 - marraskuu

Luonto valmistautuu talveen. Joen vesimäärä vaihtelee sen mukaan onko satanut vai ei. Kuivalta näyttää; koko vuoden on satanut todella vähän.

Mutta missä ovat kaikki vesilinnut? Ne eivät tunnu oikein pitävän tästä kivirakennelmasta. Sorsat saattavat istuskella kivillä joskus, kun vesi on oikein matalalla.

Sorsat pitävät enemmän vain muutaman kymmenen metsin päässä olevasta joen kohdasta. Ehkä siitä löytyy enemmän syötävää.

 

Vielä ehtii

Vielä viime viikon pidimme eräänlaista koronakaranteenia, eli enimmäkseen kotoilua, mikä taas tarkoittaa enemmän neulonta-aikaa. Näin sain viimeiset Lankavan pakettiin menevät neuleet valmiiksi. Seuraavaksi paketoin ne postiin ja sen jälkeen keskityn joulupukkiasioihin - onhan se on jo korkea aika!

Nämä pienet lapaset eivät luonnossa ole näin punaiset, vaan lähempänä viininpunaista. Lanka on 7V Välke, väri 591 karpalo. Langassa kulkee värikäs polyesterisäie, joka tekee pientä välkettä (ei näy kuvassa) ja ajattelin, että joku pikkutyttö saattaa pitää glitteristä lapasessa. Malli on tässäkin blogissa kyläilevän Maarit O Design ja löytyy Lankajengin tai Raverlyn sivuilta nimellä Amanda-lapaset. Koko on noin 7-vuotiaan ja valmis pari painaa 42 grammaa.

Toisen lapasparin kohdalla valo onkin taittunut lähemmäs oikeaa. Samaa 7V Välke lankaa on käytetty ja karpalon lisäksi mukana on 506 vanamo. Selkämyksen ohje löytyy täältä. Koko on 4-6 -vuotiaan ja lapaspari painaa 40 grammaa.

Jonain päivänä inspiroi jämäkerien käyttö. Käytetyt langat ovat Socki Stonewash, väri B121 Olive Jade ja 7-veikat 523 puolukka, 366 nokkonen, 288 tähkä, 644 pihlaja ja 260 hiekka. Muuten kiva projekti, mutta langanpätkien päättelyyn meni enemmän aikaa kuin itse neulomiseen. Koko on 30-32 ja valmis pari painaa 61 grammaa.

Viimeisenä valmistui perussukkapari kokoa 34. Lanka on viimeisimmästä sukkaboksista tullutta 7 veikka Nummi-sarjaa, väri 948 Kelo. Nummi-sarjan tavoitteena lienee ollut tweed-vaikutelma ja langan sisään on sinne tänne kudottu erivärisiä hippuja. Kelo-nimeä ihmettelen. Varsinkin kun saman sarjan oikeaa keloa väriltään muistuttava lanka on nimeltään Moreeni. Kalpea marjapuuro voisi tälle olla osuvampi nimi, ei kyllä taitaisi olla kovin myyvä.  Valmis pari painaa 76 grammaa.