Vähän mietin onko tämä liian hölmö juttu postattavaksi, mutta postaanpa kuitenkin.
Kun trikoopaita kulahtaa tilaan, jonka jälkeen sitä ei halua enää käyttää julkisesti se siirtyy elinkaarensa seuraavaan vaiheeseen, eli käytetään-vain-kotona-kastiin. Koska tähän kastiin on aina uuttakin tunkua, siirtyy paita seuraavaksi alempaan kastiin, nimittäin: siivous-remontointi-maalaus-kastiin.
Lopulta ollaan tilanteessa että elinkaaren kalkkiviivat häämöttävät lopullisesti.
Silloin paidoista saksitaan etukappale ja takakappale. Kuvassa näkyvät ylijäävät ruodot pakataan ja viedään tekstiilijätekeräyslaatikkoon.
Maailmankaikkeudessa on nyt kaksi paitaa vähemmän ja neljä siivousrättiä enemmän.
Puuvillatrikoo on mitä parhainta siivousrättiraaka-ainetta. Trikoo on joustavaa, pehmeää ja imukykyistä. Kevätsiivous voi siis alkaa. Kun reunat on suljettu siksakilla, rättejä voi pestä pesukoneessa. Rättejä on tosin ennestäänkin ja mies on joskus todennut, että onneksi hommattiin hieno ompelukone, niin voidaan ommella siivousrättejä.



Minulla menee vanhat vaatteet ihan samaa elinkaarta myöten kuin sinullakin. Loppusijoitus on autotallissa ukon öljyisten käsien pyyhkeenä 😀😀😀
VastaaPoistaSinulla on mitä parhain loppusijoituspaikka hyville tekstiileille.
Poista