sunnuntai 17. syyskuuta 2023

Viikko vuokramökillä

Vuokramökkiviikko Etelä-Savossa on takana. Miehelle kyse oli kalastusviikosta, minulle käsityöviikosta. Kalaa tuli, sitä syötiin ja harjoiteltiin taas kerran hauen fileointia ruodottomaksi Youtube-videon avulla.  Kyllä se melkein onnistui; paljon tosin jäi hyvän näköistä lihaa kiinni selkärankaan. Useammin pitäisi harjoitella, että oppisi.


Marjat oli joku varmaan käynyt keräämässä, kun näkyi vain yksittäisiä kappaleita. Sieniä oli tosi paljon. Bongailin niitä kännykän tunnistusohjelman avulla. Löytyi myrkyllisiä, mutta myös ruokasieniä. Ainoa osaamani sieniruoka on kanttarellikastike. Muita en ole opetellut, vaikka kyllä sietäisi. Kanttarelleja en nähnyt yhtään. Muita sitäkin enemmän.


 

Otin mukaan kaikki kuusi keskeneräistä käsityötä. Kolme niistä sain valmiiksi ja neljättä hyvän matkaa edistettyä. Viidenteen en ehtinyt tällä reissulla tarttua, kuudes sai purkutuomion - siinä en tykkää väristä, eikä malli enää nappaa. 

 

Ensimmäinen valmistunut on pipo Katia Azteca -langasta. Tämän oli tarkoitus mennä asunnottomien keräykseen, mutta ei nyt mene. Pipo on niin löperönlötkönlöysä, että hyvä jos pysyy päässä, ainakin venyy ja paukkuu. Kunhan joskus innostun, niin puran tämän ja teen uudelleen lisäämällä jonkun tiukemman, ohuen langan mukaan, joka pitää pipon kuosissaan paremmin. 

Onko ehdotuksia? Mikä lanka minun kannattaisi ottaa tuollaisen lötkön langan kaveriksi, että saan siitä tiukemman tuloksen. Katia Azteca on paksua lankaa, käytin 5 mm puikkoja. 

Neulehaasteen kohta 29. Neulo uudenlaisesta langasta täyttyy. 



Toinen valmistunut on Käärijä-säärystimet vanhusten keräykseen. Siellä toivottiin joskus isoja kokoja ja nämä ovat valmiina 42 cm pitkät ja painavat valmiina 192 grammaa. Otin kuvan vähän ennen valmistumista, kun oli kaunis päivä, ja ennuste lupasi runsasta sadetta seuraavaksi. Kuvassa väri on kauniimpi kuin luonnossa. On oikeasti paljon haaleampi. Lanka on 7V Nummi, väri 948 Kelo ja resoreissa ja keskiosassa 7V väri 053 marjapuuro. Silmukoita on 60 ja puikot 3,5 mm. 
 

Viimeinen valmistunut on oma versioni sukkakisan (Supersock World Championship) ohjeesta nimeltään Shenanifriends Socks (löytyy Raverlystä). Ohjeen varsi ja terä ovat samat kuin minun versiossani, mutta resori, kantapää ja kärki tehdään kahdella värillä pystyraitaa. Yritin, mutta en saanut hyvää jälkeä varsinkaan kantapäästä ja purin pois. Olin siis jo tehnyt koko pitkän varren, kun todellakin päätin siinä vaiheessa purkaa resorin. Jos kuka on joskus yrittänyt purkaa neulosta väärin päin tietää, että se ei aivan hetkessä onnistu.

Tässä sitä nyt sitten ollaan vähän erilaisten sukkien kanssa. Nämä menevät ehkä lahjaksi, koko on nimittäin 39-40 eli minulle liian suuri. Lankoina ovat Alize Superwash, värit 139 avocado ja 92 ruskea. Silmukoita 64, puikot 2,5 varressa ja terässä 2,25. Paino valmiina 78 grammaa.

Ai miksi kuvassa on Muumi- ja Star Wars -laastaripaketteja. Seuraa suositus: Me puikkoilijat tiedämme miltä tuntuu, kun terävä puikko puhkoo reikiä etusormeen ja kun koukku, lanka tai puikko repii toistakin etusormea. Aikuisten laastarit ovat jäykkiä, tekevät sormista kömpelöt ja tunto häviää. Lisäksi ne jättävät tylsiä liimajälkiä. Lasten laastarit ovat pehmeitä ja joustavia. Tunto sormissa säilyy. Ne myös irtoavat helposti, eivätkä jätä mitään jälkiä. 

Aluksi ajattelin vain käyttää lapsilta jääneet laastarit pois, mutta aion ostaa näitä kyllä lisääkin, niin hyvin toimivat sormien suojana käsityötarkoitukseen.  


20 kommenttia:

  1. Tiedän niin tuon tunteen...sormenpää halki ja puikko osuu siihen...aawhh :(
    Näpsäkän näköiset nuo alimmat sukat!
    Säärystimissä on hyvä ollakin leveyttä, jos jalat on äärimmilleen turvonneet. nekin jalat toivovat lämpöä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ja se puikko osuu aina samaan pieneen koloon, jonka se aiemmin teki. Suosittelen joko Muumi- tai Star Wars -laastareita.

      Poista
  2. Nuo puikkovammat on kyllä pahoja. Aina välillä niitä itellekin tulee.

    Ei tule muuta mieleen pipoon kuin ohuemmat puikot? Jos sillä saisi tiukempaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohuemmat puikot on varmasti yksi vaihtoehto. Pidetään mielessä.

      Poista
  3. Ihana laastarivinkki... mun sormenpäät ihan hellänä, kun en ole aikoihin kutonut ja "nyt sitten taas". Ihana teema loma ja mikä "saalis" sekä kalastus&neulelomalle!! Huippua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laastarit ovat tosi pehmeitä, eivätkä näin ollen haittaa käsityötä.

      Poista
  4. Oho, hyvä vinkki tuo laastarijuttu. Ei mulla kyllä neuloessa oo ikinä sormet menny siihen kuntoon, että laastaria tarvittais, mutta muuten on jos jotain paperista tulleita haavoja. Pitääkin ostaa tuollaisia vastaisuuden varalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihme, että olet välttynyt. Kaikki puikot eivät tosin ole yhtä teräviä, joten aina ei ole tuota ongelmaa. Laastareita suosittelen silti.

      Poista
  5. Auts, tunnistan tuon että sormenpää menee rikki ja miten kipeästi sitten käykään kun puikko siihen osuu. Laastaria en silti ole kokeillut, kiitos vinkistä. Kudoin sukkia muistisairaiden asumisyksikköön, mutta sanoivatkin että sukkia on riittävästi mutta säärystimiä tarvittaisiin. Kudoin sitten sellaiset ihan kaks oikein, kaks nurin (hoitajan toiveesta) ja valepalmikolla, mutta pitääpä kokeilla käärijä-malliakin. Googlettamalla löysin polvenlämmittimet, joiden ohje ollut joulun kauneimmat käsityöt lehdessä 2013, mutta itse ohjetta en netistä onnistunut löytämään. t. Eija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja se puikko osuu aina samaan kohtaan. Laastari kehiin vaan!
      Olen myös ymmärtänyt, että säärystimiä kaivataan. Marjo neuloo -blogissa on ohje aikuisten junasukkiin, siitä kun jättää terän pois saadaan säärystimet. (https://marjoneuloo.blogspot.com/).
      Kävin katsomassa mainitsemaasi polvenlämmitintä. Huomaan ymmärtäneeni asian aivan väärin; olen ajatellut pieniä peittoja. Löysin Raverlystä maksuttoman ohjeen otsikolla Phil's Knee Warmer. Pitääpä ottaa to-do-listalle.

      Poista
  6. Nyt on tullut paljon valmista, hieno juttu. Kivan näköiset sukat, samoin säärystimet. Tottahan isompiinkin jalkoihin lämmikettä tarvitaan, hyvä kun on nyt sellaisetkin säärystimet lähdössä lämmikkeeksi. En ole koskaan tullut edes ajatelleeksi, että laastareissa olisi moisia eroja, hyvä tietää, kiitos vinkistä. Ommellessa otan neuloilla verikokeita sormistani melkein joka kerta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Noissa laastareissa on juuri pehmeys ja joustavuus parasta. Käsitöissä ei halua sormien olevan kömpelömpiä kuin mitä ne ovat omasta takaa.

      Poista
  7. Hienoja neuleita, mutta ennen kaikkea ihania tatteja. Niitähän voi syödä, kun vähän pannulla pyöräyttää. Poikani, joka kalastaa, on myös harjoitettut hauen fileoimista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Jotain tunnistinkin: herkkutatti, voitatti jne. myös jotkut haperot saatoin tunnistaa. Sitten aivan mökin pihalla kasvoi rypäs haperoiksi luulemiani. Kännykän tunnistusohjelma kertoi (en muista enää nimeä) niiden olevan erittäin myrkyllisiä. Huh. Ei mutta oikeasti: pitäisi opetella muitakin käyttämään kuin kanttarelleja.

      Poista
  8. Aivan huippuihanat neuleet olet tikutellut. Kivat nuo sukat ja pipo. Hauska lanka tuossa pipossa ja kiva väri. Ihana idea myös tehdä neule vanhusten keräykseen. Laitankin korvan taakse tuon. Olen himoneuloja ja olen jo hukuttanut koko vuvun villasukilla.
    Oi oi noita sieniä. Herkkutattejakin olet bongannut. Rakastan sienisalaattia ja sitä opettelin tekemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Facebookissa on ryhmä nimeltään Neulomuksia sydämestä. Siellä järjestetään erilaisia keräyksiä neuleille.
      Pitää noita sieniä opetella valmistamaan. Syön kyllä mielelläni.

      Poista
    2. Harmi että tuo mainitsemasi ryhmä ei ole julkinen. t. Eija

      Poista
    3. Ei ole. Siihen pitää liittyä.

      Poista
  9. Tulipas monenlaista yhtymäkohtaa postauksessasi, mutta sanonpa nyt ensin, että kivalta kuulosti teidän lomaviikko; molemmille jotakin!🩷 Olen joo kerran purkanut resoria väärinpäin ja voin sanoa, että en ihan heti siihen uudestaan lähde. Itse mietin tässä aikaisemmin jos olisin tehnyt huono-onnisesta Runolangasta pipon ja silloin mietin, josko olisin vahvistanut sitä Drops Nord-langalla. Ohutta ja pehmeää, mutta sukkalankaa, joten sisältää vahviketta. No, jäi kokeilematta, kun lähetin langan takaisin reklamaatioon. Ja kiitoksia lastenlaastari suosituksesta! Täytyypi kokeilla! T. Irkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuossa yllä oli yksi idea: ohuemmat puikot. Drops Nordia voisi myös kokeilla.
      Minähän tein Runo-langasta pipon ja se onnistui. Runo on kuitenkin jäykempää lankaa kuin tässä käyttämäni Katia Azteca.

      Poista