Lux Helsinki 2023

Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, eli 13 minuutin junamatkaa keskustaan, kun omilla kulmilla on mitä hienoin valonäytös.

Tämän osan näyttelyä on suunnitellut kuvataiteilija Alexander Salvesen.

Taustana toimii Kulttuurikeskus Kanneltalo. Otin pienen videopätkänkin, koska nuo kuvathan liikkuvat, mutta sen lataaminen tänne ei valitettavasti onnistunut. 

 

Mikä oli paras lukemasi/kuuntelemasi kirja vuonna 2022?

Jos pitää valita yksi paras kirja viime vuoden luetuista tai kuunnelluista kirjoista, niin mikä se olisi? Kerro valintasi alle kommenteissa, siitä voivat muut saada inspiraatiota. Entä oletko lukenut/kuunnellut yhtään samaa kuin minä?

Alempana on ensin lista minun lukemistani kirjoista vuonna 2022 ja sen alla on lista äänikirjoista. 

Minun valintani on Heidi Köngäksen Dora, Dora (2012). Lukukokemus innoitti lukemaan lisää tämän kirjailijan teoksia. Se innoitti myös lukemaan lisää Albert Speeristä. Esim. Yrsa Stenius on kirjoittanut hänestä kaksikin kirjaa. Speer ei ollut sotilashenkilö, vaan yläluokkainen, komea ja lahjakas arkkitehti ja taiteilija. Hän pääsi Führerin suosioon olemalla kaikkea, mitä Hitler ei itse ollut. Julmuus oli heillä yhteistä. 

Dora, Dora on kertomus kolmannen valtakunnan varusteluministerin Albert Speerin matkasta Lapin Petsamon nikkelikaivoksille ja jäämeren rannalle joulun aikaan 1943. Speer on joutunut Hitlerin epäsuosioon oltuaan aiemmin yksi läheisimmistä. Speer jumaloi Führeriään ja kärsii välirikosta. Fakta ja fiktio sekoittuvat, sillä todellisuuden Albert Speer teki aikoinaan juuri tuon matkan.

Mukana Speerillä on sihteerinsä, Frau Annemarie Kempf, suomalainen tulkki Eero Kallankari, saksalainen taikuri Ewald Himmelblau ja viulutaiteilija Borries. Kaksi jälkimmäistä ovat mukana tarkoituksena viihdyttää Lapissa olevia saksalaisia sotilaita. Taikuri jännittää esiintymisiään, lisäksi häntä pelottaa tulevatko hänen osin juutalaiset sukujuurensa ilmi. Kukin kertoo matkan etenemisestä vuorollaan ja omalta kannaltaan. Näistä ainakin Annemarie Kempf on ollut todellinen henkilö.

KIRJAT

Ann Cleeves: The Heron's Cry

Ann Cleeves: The Long Call

Anna-Mari Kaskinen: Olkoon päiväsi onnellinen

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan varjossa

Elena Ferrante: Skuggan av en dotter

Enni Mustonen: Tekijä

Han Kang: Valkoinen kirja

Heidi Köngäs: Dora, Dora

Jani Nieminen: Komero

Karin Erlandsson: Det blå garnet En bok om att sticka

Katja Lahti: Lasitehdas

Ljudmila Ulitskaja: Sielun ruumis

Lucinda Riley:The Butterfly Room

Maeve Binchy: Vinter i drömhuset

Marie Ndiaye: Kolme vahvaa naista

Michael Monroe: Makke ja Nupu

Oskari Saari: Tänään olen elossa Aki Hintsa Kuolevan miehen päiväkirja

Riina Katajavuori: Kypros

Satu Rämö: Islantilainen kodinonni Perhe-elämää viikinkien malliin

Sjón: Maissinkeltaiset hiukset, harmaat silmät

Sujata Massey: Bombayn prinssi

Ville Eerola: Nuori Waltari

Ville Eerola: Rakkaudella, Tove

 

ÄÄNIKIRJAT

Alba de Céspedes: Kielletty päivirja.

Anja Snellman: Kaikki minun isäni

Douglas Stuart: Shuggie Bain.

Emmy Abrahamson: Hur man förälskar sig i en man som bor i en BUSKE.

Eppu Nuotio: Leinikkimekko Raakel Oksa ratkaisee.

Frida Skybäck: Bokcirkeln vid världens ände.

Johanna Venho: Syyskirja

Kaisa Ikola: Oikein nurin.

Maria Mustranta: Äidin tehtävä

Merja Mäki: Ennen lintuja

Mikko Kuustonen: Omaelämänkerta

Rachel Deldache Williams: Min vän Anna

Rosa Liksom: Everstinna

Satu Rämö: Hildur

Theodor Kallifatides: Kärlek och främlingskap

Tiina Raudaskoski: Kuudennen kerroksen nainen

Tove Ditlevssen: Barndom

Tuula-Liina Varis: Maan päällä paikka yksi on

Vera Vala: Kuolema sypressin varjossa.

Vilja-Tuulia Huotarinen: Drive-in

Åsa Larsson: Fädernas missgärningar

 

Vanhan paketoimista ja uuden alkua

Vuosi vaihtui ilotulitteiden räiskeessä. Mutta huh, miten liukas keli oli. Aivan henki kurkussa taivalsimme illalla kylään. Paluu olikin sitten taksilla ja hyvä niin - hengissä selvittiin.

Tykkään listoista ja tilastoista ja mikäs sen hauskempaa kuin hypistellä lankoja. Olen yrittänyt pitää aika tarkkaakin kirjanpitoa, mutta nyt on käynyt jotain outoa:

Tilastoni mukaan olisin tuhonnut 6969 grammaa lankaa. Uutta lankaa on tullut 6347 grammaa - voiton puolella siis ollaan. Alkusaldo oli 10330 grammaa ja kun nuo ynnää, vuoden lopun saldoksi tulee 9708 grammaa.

Inventoin äskettäin kaikki langat ja saldoksi tuli 9096 grammaa. Jonnekin on siis kadonnut 612 grammaa. Laskin että ero on 6,3%, joten kirjaan sen nyt inventaarioeroksi. Vuoteen 2023 lähden todellisesta saldosta 9096 grammaa.

Pilkun viilaamista, mutta niin kivaa. 

KORJAUS yllä olevaan sekoiluun. Kun inventoi langat, pitää laskea kaikki, myös ne, jotka ovat jo projektissa kiinni. Nyt korjasin tilanteen: lankoja vuodenvaihteessa on 9730 grammaa. Heittoa kirjanpitoon on siis vain 22 grammaa - sen hyväksyn ja voin todeta, että aika tarkka kirjanpito on ollut. 

Langat asustavat kolmessa sängynaluslaatikossa. Lajittelin ne uudelleen paksuuden mukaan. 

Muita aikaansaannoksia viime vuoden aikana:

25 paria sukkia
10 paria lapasia
3 päähinettä
3 huivia
2 lelua
2 sisustusjuttua
1 kauluri

2 koronarokotusta
1 influenssarokotus
1 sairastettu korona
2 ulkomaan matkaa (Tukholma)

25 luettua kirjaa

21 kuunneltua kirjaa

Kiveen on nyt hakattu bingo vuodelle 2023. Muutoksia ei siis enää voi tehdä:

 

Tervetuloa Uusi Vuosi 2023

Pikkupihamme lyhdyt halusivat tulla kuviin. Näiden kuvien myötä toivotan teille, hyvät ystävät, Hyvää Uutta Vuotta 2023. Kiitän kommenteistanne ja kannustuksesta nyt päättyvän vuodan aikana. 

Toivon teille kaikille iloa, valoa ja inspiraatiota tulevan vuoden aikana. Toivon montaa muutakin asiaa: 

- että Ukrainaan tulee rauha
- että Suomen NATO-jäsenyys etenee
- että terveydenhoitoalan ongelmiin saadaan ratkaisu

Nämä tulevat nyt päällimmäisinä mieleen, mutta ei maailma tänäkään vuonna tullut valmiiksi.

Käsityöt jatkuvat tulevana vuonna. Niiden suhteen toivon itselleni:

- että en lankeaisi - ainakaan liikaa - lankojen alennusmyynteihin
- pyrin käyttämään jo laatikoissani olevia lankoja
- pyrin harjoittelemaan kirjoneuletta

Vielä vinkkinä tulevaan: Olifantin joulukalenterin innoittamana olen valmistelemassa kirjankansien tunnistuskisaa. Kannet tulevat olemaan käsityökirjojen kansia. Ajankohta ei ole vielä tarkentunut, onko se pääsiäiskalenteri, laskiaiskalenteri tms. Pysy kanavalla, jos haluat osallistua. 

Vuoden viimeinen

Jossain vaiheessa piti tulla sukat joulupakettiin, mutta suunnitelmilla on taipumus muuttua, kun muuta tekemistä tunkee edelle. Nyt siis lopulta vuoden vihoviimeisenä valmistuivat nämä sukat.

Ohje on Niina Laitisen ja nimeltään Emiliat. Malli löytyy 2021 sukkakalenterista ja aikuisten versiona myös Raverlystä. Ohje ja oma tarkoitus oli neuloa 37-kokoiset sukat. Samalla ajattelin testata, minkälaista jälkeä tulee 2,75 puikoilla, kun yleensä käytän Nalle-langalle 3 mm puikkoja. Tuli pienemmät. Lopputuloksen koko on 34-35, kun koko pohjan pituus on 22 cm. 

Malli on kiva ja helppo oppia. Neljää kerrosta toistetaan puikoilla 2 ja 3. Muuten joustinta ja pohjassa sileää oikeaa.

Lankana siis Nalle, väri 285 sahrami, puikot 2,75 mm ja valmiin parin paino on 70 grammaa.

Jippii! Bingo täynnä!

 Bingo on täynnä. Jee! Viime vuonna ei onnistunut, mutta nyt sain kaikki ruudut kuitattua.

Viimeinen, eli keskimmäinen ruutu oli haastavin, kun piti vähentää Novitan lankoja. Tänä päivänä Novitan lankoja on 3864 grammaa, siis alle 4 kg. Vielä on tämän vuoden puolella valmistumassa sukat Nallesta, joten saldo tulee tästäkin paranemaan. 

Rehellisyyden nimissä on pakko myöntää, että bingo on tehty vähän oma häntä kainalossa. Samaa periaatetta aion noudattaa ensi vuoden bingon suhteen. Mitään liian vaativaa en lupaa. 

Maijan ratkaisu ja pari ihanaa joululahjaa

Edellisessä postauksessa Maija Myöhäinen pähkäili joulunpunaisen pienen liinan virkkaamista kylpyhuoneeseen, saippua-astian alle. Viisas Saukkis-täti neuvoi ystävällisesti Maijaa: virkkaa vaan siitä paksummasta langasta, ja jätä pienemmäksi.

- Kas kun en itse tuota keksinyt, sanoo Maija ja alkaa virkata.

Seurasin Kauniit Käsityöt -kirjan ohjetta vain aluksi, ja sitten piti alkaa keksiä itse, muuten kuvio ei olisi toiminut. Nyt on pieni liina saippua-astian alla ja kunhan pääsen kauppaan, ostan lisää virkkauslankaa ja teen varsinaisen liinan. Tämä pieni liina valmistui jouluaattona, hetkeä ennen Joulurauhan julistusta. Lankana on Perfect Cotton, koukku 3, ja liinan paino on 14 grammaa.

Olen koko vuoden ollut erityisen kiltti, ainakin mitä voi päätellä saamistani lahjoista. Oli kosmetiikkaa, karkkia, vihreitä kuulia, herkkupaketteja, muumimukeja, pyyheliinoja. Pyynnöstäni sain kauan toivomani esineen, ja tässä se on:

Kyseessä siis ladattava nypynpoistaja - ei paristokäyttöinen. En ole raaskinut itse ostaa, kun on mielestäni turhan hintava. Joululahjaksi kehtasin pyytää. No, itse sen kyllä tilasin. En muista maksoinko omalta tililtäni vai miehen, mutta hän sen kuitenkin paketoi ja niin siitä tuli joululahja. 

Toinen ihana joululahja on itseltäni itselleni. Kun Kaarama Studion Tiina ilmoitti lopettavansa ja siirtyvänsä Taito-lehteen halusin hyödyntää heidän loppuunmyyntiään.

Aivan ihastuttava sukkalankatarvikepaketti. Jenna Kostetin ohjekirjanen on mukana. Tulisiko tästä minun ensimmäinen kirjoneulesukkakokeiluni? Tai ehkä pitää kuitenkin harjoitella jollain vähän edullisemmalla langalla.