Lisää kirjoja

Pitkästä aikaa, mutta silti: olen ostanut kaksi kirjaa. Pienenä synninpäästönä pitää lisätä, että lähetin juuri jonkin verran kässäkirjoja Kässä Kirppuun myytäväksi ja tyhjensin kirjahyllyä muutenkin. Sain myös luvan lähettää Finlandia kirjalle hyllyn kevennystä (sinne pitää ensin lähettää kuvat tarjolla olevien kirjojen selkämyksistä ja sitten hyväksyvät jos hyväksyvät). Neljä banaanilaatikollista kirjoja lähti. Jee.

Nämä kaksi tilasin Adlibriksestä. Ja sitten ne kootut selitykset:

Knit this - Veronika Lindberg, Kutovakika. 2022. Cozy Publishing. 191 sivua.

Kun kirja oli kirjastosta lainassa, päätin ostaa sen itselleni. Muutama malli kiinnosti ja tuntui toteuttamiskelpoiselta; esim. Honey-villatakki, Lazy Cat -neuletakki tai Sprinklify-lapaset.

Kirjassa on toki muutakin, esim. pipo-ohjeita on neljä kappaletta, sukkia kaksi ja erilaisia paitoja jopa kymmenen ohjetta. 

Siggan ja Satun islantilaiset villapaidat. 2022. WSOY. 160 sivua

Tämä paljon huomiota saanut kirja pääsi mukaan melkein vain jakamaan postikuluja - no ei sentään. Siggan ja Satun kirjan olin myös lainannut jo aikaisemmin ja sen muistin perusteella otin sen tähän kyytiin. 

Vaan arvatkaa mitä: väärin muistin. Muistin nimittäin islantilaispaitaohjetta, jossa paita steekataan auki takiksi. Sitä ohjetta ei tässä kirjassa ole, vaan jossain muussa, jota olen lainannut. 

Islantilaistyylinen kaarrokepaita kutsuu minua oudosti puoleensa ja innostaisi aloittaa. Kysyn kuitenkin  itseltäni, että miksi ihmeessä:

 

- ajatuskin kutittaa

- ajatus pään yli vedettävästä neuleesta ahdistaa

- ajatus neulekauluksesta kurkulla kuristaa

- en ole ikinä omistanut villapaitaa, enkä siis käyttänyt

- missä sitä edes käyttäisin?

- en ole vilukissa; helpommin tulee liian kuuma kuin liian kylmä

- kukaan lähipiiristä ei käytä villapaitoja (paitsi Anelma-nukke, mutta hänellä on jo)

Mietin vaihtoehtoja:

- teen Anelmalle toisen paidan, mutta sen ohje on eri kirjassa (Vésdis Jónsdóttir: Islantilaisia neuleita)

- teen tästä kirjasta lasten koon ja laitan johonkin sopivaan keräykseen.

- hommaan steekkausohjeen ja sovellan sitä johonkin tämän kirjan ohjeeseen. Vetoketjullinen, takkimallinen saattaisi tulle kysymykseen. Se ei ehkä ahdistaisi, vaikka missä sitäkään käyttäisin 

- ilmoittaudun työväenopiston Strömsö-kurssille; ehkä siellä saa steekata

- laitan kirjan myyntiin tai lahjaksi arvontaan tms. 

Ihanat kuvat kirjassa on joka tapauksessa. Henkeäsalpaavia maisemia ja selkeitä kuvia paidoista. Ruutukaaviot ovat hyvän kokoisia, eivät mitään piperrystä, jota joskus näkee. Monta kaunista paitaa siis on, mutta jos joku pitäisi valita, niin se olisi tämä - myös Satu Rämön itsensä suosikki - paita nimeltään 3X. Nimi viittaa kolminkertaiseen lankaan, joten omalta osaltani menee ei-mahdollisuuksien-rajoissa-laariin. Kirjoneuletta kolminkertaisella langalla - ehkä ensi elämässä. 

 

Anelma paitoineen halusi myös päästä kuvaan. Hän on meidän perheemme ainoa villapaidan omistaja:

Vielä yksi autoneule, eli sytomyssy

Sytomyssyt ovat nyt vakiintuneet minulle autoneuleeksi. Tarkoitukseen sopivuutta auttavat neuleen pieni koko, helppo malli ja mahdollisuus käyttää pyöröpuikkoa. 

Mallina jo tuttu Unelma, jonka ohje löytyy vuonna 2018 päivitetystä blogista: 

https://kirjavalanka.blogspot.com/2018/01/unelma-myssy-ohje.html 

Minulla tässä lankana Schachenmayr Catania Originals -100% puuvilla, väri 261 Regatta. Resorissa puikko 2,75 ja muuten 3 mm. Aloitussilmukoita 116 ja resorin jälkeen 126. 

Valmis myssy painaa 52 grammaa.

Terveisiä asuntomessuilta Loviisasta

Nyt on tämäkin ensikokemus korkattu. En tiedä, miten ei ole aiemmin tullut mennyksi, mutta nyt hakeuduimme Loviisaan vuoden asuntomessuille. Yhtenä vaikuttimena oli toki se, että suunnittelemme kylpyhuoneremonttia ja halusin kerätä ideoita.

Luulin kävelleeni ainakin 10 kilometriä, mutta askelmittari näytti vain runsaat 6 km. Portaita ylös ja alas riitti melkein joka talossa ja ne askelmittari tulkitsee ilmeisesti vain normaaliksi askeliksi. Jalkani tulkitsevat toisin, eli huh - oli aika urakka.

Joko sinä kävit Loviisassa ja käytkö yleensä asuntomessuilla?

Kylpyhuoneita siis katselin ja jos ketä kiinnostaa, niin täältä pesee kuvia:

 

Festariterveisiä

Joensuun Ilosaari Rock 2023 viikonloppuna 14-16.7.2020 keräsi 68 000 kävijää. Sää oli vähän liiankin aurinkoinen, eli kuumaa oli. 

Yritin ottaa kuvaa pääportin sisäänkäynnin luota ihmisten takaa, mutta eiköhän joku ollut kuitenkin kääntänyt päänsä ja kasvot olisivat näkyneet kuvassa, niin jouduin typistämään kuvaa. No, portti ainakin näkyy. 

Totta puhuakseni ja myös kirjoittaakseni: en ole ikinä ollut festareilla, en neule-, enkä musafestareilla, eli minulla on suuri aukko sivistyksessä. 

Nytkään en päässyt portin edustaa pidemmälle. Olin lapsenlapsen henkisenä tukena kun hän keräsi pulloja ja tölkkejä festarikävijöiltä. Keräsin siinä häntä rohkaistakseni itsekin. Lasten vanhemmat olivat festareilla kaikkina kolmena päivänä ja me mieheni kanssa olimme lastenvahteina. 

Kimalaiset kesässä

Vielä mennään Supersock World Championship -sukkia. Tällä kertaa värivalinnassa tulee lähinnä mieleen kesäiset kimalaiset vaiko sittenkin pantterit jossain muilla mailla. Taustalle pihamme kellastunut nurmikko.

Malli on nimeltään Repeat after me ja sen on suunnitellut Erika de Niet. Löytyy tuolla nimellä Raverlystä. Mallissa on erikoista se, että kuvio ei ole kirjoneuletta, vaan mosaiikkia. Tehdään aina kaksi kerrosta per väri ja nostetaan silmukoita. Siitä syntyy kuvio. Toinen erikoisuus on kuvassakin näkyvä kiila, josta syntyy kantapään levennys. Ei jää suosikiksi - olisin mieluummin tehnyt aivan peruskantapään ruskealla.

Lankoina tässä työssä oli Alize Superwash, värit ruskea (92) ja sahrami (789). Puikot 2,5 mm, aloitussilmukoita 64 ja valmiin parin paino on 78 grammaa, josta ruskean osuus on 45 grammaa.

Jättäisin itselleni kokeiltavaksi, miten tuollainen hassu kantapää kestää, mutta ovat minulle liian isot, enkä jaksa alkaa pienentämään. 

Sukan koko pohjan pituus on 27 cm, eli sopivammat 39-40 kokoiselle kulkijalle.

Bingoon tulee kuittaus kohtaan "Uusi tekniikka". Hyvin erikoinen kantapää tässä. Voisi tehdä toistekin.

Myssytreenejä automatkoille

Olen harjoitellut neulomaan sytomyssyjä. Oikeanpuolimmainen on jotenkin surkeampi ja se olikin harjoitus numero yksi. Vasemmanpuoleinen sininen näyttää jo aavistuksen paremmalta. Kummassakin on sama lanka, samat puikot ja sama ohje. Punaisessa on ehkä vähän enemmän silmukoita.

Näitä myssyjä olen työstänyt automatkoilla; ne kun onnistuvat pyöröpuikoilla.

Ohje on nimeltään Unelma-myssy ja se on julkaistu blogissa https://kirjavalanka.blogspot.com vuonna 2018. Ohje on tuolloisen bloginpitäjän suunnittelema, mutta kun blogia ei ole päivitetty aikoihin, en tiedä tarkempaa suunnittelijan nimeä. Linkki ohjeeseen löytyy myös Lankapirtti-blogista. 

Koossa ja silmukkamäärissä oli säätäminen, kun ei ollut ohjeen mukainen lanka käytössä.

Lankana näissä molemmissa oli Schachenmayrin Catania Originals 100% puuvilla. Punainen on väriä Weinrot (192) ja sininen on Regatta (261). Resorissa puikko 2,75 mm ja muuten 3 mm. Aloitussilmukoita oli 120, mutta vähempikin olisi riittänyt. 

Punainen painaa 54 gramma ja sininen 49 grammaa.

Näillä myssyillä saan kuitattua bingosta kohdan "Sytomyssy" ja neulehaasteesta kohdan 17. Neulo päähine, ei aina pipo

Matopeli, eikun sukat

Kuten aiemmin kerroin, olen eksynyt mukaan Supersock World Championship -haasteeseen ja ensimmäiset varsinaisen kisan sukat ovat nyt valmiina. Pääsin perille ajoissa ja sain jo hyväksynnänkin. Kohta julkaistaan seuraava haaste - odotan pelonsekaisin tuntein. Ei vaan, olen mukana Höntsälössi-porukassa, jossa ei oteta kisaa kovin vakavasti, tai ainakaan minä en ota..

Malli on nimeltään Xinja ja sen on suunnitellut saksalainen Birgit Freyer. Ohje löytyy Raverlystä. Olen vierastanut näitä kirmurakuvioisia malleja. Minulle tulee niistä mieleen puhelimissa ym. laitteissa pelattava matopeli. Toteutus ei ole vaikeaa, kuvio ohjaa tekemään oikein.

Valittavana oli toinenkin vaihtoehto; australialaisen Linda Pomerenken suunnittelema Segue (ei enää saatavilla Raverlyssä). Malli oli mielestäni kaunis ja pidin siitä enemmän kuin Xinjasta. Mutta kun lähdin lukemaan ohjetta totesin sen olevan sen verran "advanced", ettei siihen lyhyt matikka riittäisi, joten tyydyin Xinjaan.

Käytin Alize Superwash -lankoja: harmaa (21) ja sahrami (789). Puikot 2,5 mm ja aloitussilmukoita oli 80. Kiilakavennusten yhteydessä kavennetaan sopimaan tasaiseen oikeaan pintaan. Määrän katsoin Venlan ohjeista ja kavensin kunnes silmukoita oli 64. 

Sukat painavat valmiina 89 grammaa, josta harmaan osuus on noin 39 grammaa. Koko on n. 38 ja koko pohjan pituus 25 cm.

Kisassa pitää hauskasti todistaa, että on tehnyt ohjeen mukaan (eikä mitään pienoismallia). Sukkia piti kuvata pingotettuna, niin että pohjan kerrosmäärä on merkitty ja vielä tasona edestä ja takaa. 

Voiko tätä kutsua kirjoneuleeksi. Jos voi, niin kuittaan bingoon kohdan "Kirjoneulesukat".