Viimeinen eli kuudes Sukkamestarin boksi

Tähän on tultu, viimeinen sukkamestarin boksi on käsillä. Arvatenkin teema on jouluaiheinen, toki jos kuvan polvisukat haluaisi jouluksi saada, ei taitaisi vuorokauden tunnit riittää. Tai ehkä ne on tarkoitus tehdä ensi jouluksi.

Paketissa on kolme kerää Nalle-lankaa, värit 010 luonnonvalkoinen, 347 saniainen ja 523 puolukka. Lisäksi mukana on kuvassa näkyvät silmukkamerkit. Ohje on Minttu Wikbergin käsialaa ja nimeltään Joulumetsä-villasukat.

Langat tulevat muuhun käyttöön, koska en harrasta polvisukkia. Näin on käynyt muidenkin boksien langoille, kun ohjeet ovat järjestään olleet polvisukille. 

Kovasti Novita houkuttelee ennakkotilaamaan seuraavaa boksisarjaa, mutta aion pysyä tiukkana. Lankaa riittää vaikka muille jakaa, eivätkä ohjeet ole olleet minulle sopivia. Vaativista kirjoneuleista pitävälle boksit ovat varmasti olleet paremmin mieleen ja tulleet käyttöön. Minä olen tässä vaan roikkunut itseäni paremmassa seurassa, joten bokseja en arvostele ollenkaan.

 

Kolmas adventti

Huh, miten tämä joulukuu menee niin nopeasti. Vielä äsken oli aikaa vaikka kuinka, vaan kohta alkaa lähtölaskenta. Kolme kynttilää, eikun lediä palaa.

Muu rekvisiitta on varhaiselta huovutuskaudeltani. Kunnianhimoinen suunnitelma oli tehdä huovutettuja sydämiä enemmänkin, mutta kolmeen jäi. Tonttu-ukko on myös huovutettu ja ohje oli jostain postimyynnistä, olisiko ollut Knitting room tai Ateljee Margaretha tms. 

Kolmannen adventin lankakalenterin sisältö on tässä: 

Adelia Fibersilta tällä kertaa tällainen. Väri on nimeltään Kultainen joulupallo. Lankapohja on samaa kuin edellisissäkin: 75% superwash merino ja 25% nylon. Lankaa on 50 grammaa, 212 metriä. Olen enemmän vahvempien värien ystävä, mutta ehkä tällekin jonkun paikan keksii. 

Pitkästä aikaa jotain valmista

Kaiken aikaa tässä jotain yritetään ja sitten joskus jotain valmistuukin. 

Kolme lahjaksi menevää sukkaparia on ollut tekeillä. Ensimmäinen valmistui nyt. Toinen tulossa ehkä vielä ajoissa. Kolmas odottaa vielä kohtaloaan. Ai niin yksihän olikin jo, mutta jäi omaan käyttöön, kun joulupukki ei kelpuuttanut.

Vanha kunnon "Helpot pitsisukat" -ohje Pappilan mummolta. Lankana Nalle, väri 742 syreeni. Puikot 3 mm ja 3,25 mm. Sukkien koko on 38, eli pohjan pituus 25 cm. Valmis pari painaa 72 grammaa.

Karkkipussi lähtee samaan pakettiin mukaan. 

Joskus jotain ei vaan voi ohittaa

Nyt kerron kirpputoriostoksesta, jonkalaisia en yleensä tee, mutta nyt....

Kävin paikallisella, lähellä sijaitsevalla kirpputorilla ja juutuin ihastelemaan kolmen pienen kahvikupin lajitelmaa. Hinta oli 2,50 kaikki yhteensä. Kupit ovat pieniä, ns. mokkakuppeja, espresso-, turkkilainen kahvi tms., mitä niitä nyt kaikkia onkaan.

Meillä on tuon kokoiset kupit, useammalle ei löydy tilaa, en todellakaan tarvitse jne. järkeilin ja marssin ulos kirpputorilta. 

Jonkun päivän kuluttua menin samalle kirpputorille. Suunnistin tietenkin kuppien luo katsomaan, ovatko vielä jäljellä. Kyseisen paikan myyjä oli varmaan lopettelemassa, koska kaikki paikan tavarat oli alennettu 50%. Kolmen kupin hinta oli siis nyt 1,25 €.

Varmaan arvaatte, kuinka kävi:

En osaa selittää mikä noissa viehätti; en vaan väsy katsomasta niitä. Edelleen: enempää kuppeja emme tarvitse, ne eivät mahdu mihinkään jne. jne. Nyt ne ovat lipaston päällä odottamassa, että keksin niille paikan.

Olisi kiva löytää noita lisää, jotta saisi koko serviisin (en edelleenkään tarvitse, ei ole tilaa jne. jne.). Nettihaku ei tuottanut tulosta. Jos sinulla sattuu olemaan jemmassa, niin kerro. Olisi kiva saada kokoon edes neljä kappaletta, tai kuusi (mihinköhän ne sitten mahtuisivat?). 

Kuppien pohjassa on teksti: Exclusively for Whittard of Chelsea. Kupit on käsin maalattu, mutta ovat silti konepesunkestäviä. Whittard for Chelsea -niminen firma löytyy ja myyvät kahvi-, tee-, ym. lahjatavaroita ja kattaustarvikkeita, mutta ei tietenkään näitä maailman suloisimpia kahvikuppeja.

Toinen adventti

Tänään on toinen adventti ja toisen kynttilän saa sytyttää. Tässä tapauksessa sytyttäminen tapahtuu pohjasta nappia painamalla. Meillä on ensimmäistä kertaa käytössä paristoilla toimivat kynttilät. Ne lepattavat aika luonnollisen näköisesti ja kauempaa katsoen näyttävät melkein oikeilta. Kiva, että tällaisia tuoksuherkille sopivia on olemassa.  

Toinen Adelia Fibersin adventtiyllätys odotti avaamista.

Ja sieltähän paljastui tällä kertaa tämän näköinen vyyhti:

Kaunis väri tämäkin. En ainakaan vielä näe, että näistä muodostuisi jokin kokonaisuus edellisen vyyhdin kanssa, mutta ei se mitään. Tykkään tästäkin. 

Lanka on Adelia Fibersin Merino Sockia, 75% superwash merinoa ja 25% nylonia. Vyyhdissä on 50 grammaa ja 212 metriä. Sävyn nimi on Piparilatte. Lanka on Kuopiossa käsinvärjättyä ja se kestää käsinpesun haaleassa vedessä.

Katse kantapäihin, osa 2 - Tekoäly sen tiesi

Jaa, miksi en aiemmin keksinyt kysyä tekoälyltä, vaan täällä itsekseni pohdiskelin ja teiltäkin, hyvä ystävät kyselin.

Nyt on siis tekoäly otettu kehiin ja mikäli sitä on uskominen - ja miksi emme uskoisi - laminaattilattia on todellakin villasukkien surma:

Laminaattilattia kuluttaa villasukkia muita materiaaleja enemmän, koska sen pinta on kovaa ja hieman karheaa. Tämä karheus aiheuttaa kitkaa, joka kuluttaa villasukkia nopeammin kuin sileämpi pinta12

Toisin kuin esimerkiksi parkettilattia, laminaattilattia ei ole puuta vaan se on valmistettu HDF-puukuitulevystä, jonka pinnassa on noin 0,2 mm laminointi ja valokuvattu kuosi. Laminaattilattian tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluvat hyvä iskunkestävyys, helppohoitoisuus, näyttävä ulkonäkö ja edullinen hinta1

Toivottavasti tämä vastaus auttoi sinua! Kerro, jos voin auttaa sinua jollain muulla tavalla

Nuo pienet numerot ovat viittauksia kyseisen lauseen lähteeseen. 

Tämä siis on kohtalomme; vaihdammeko lattian vai teemmekö lisää sukkia. Luulenpa, että teemme lisää sukkia. Lattia saa jäädä, se on muuten ihan kiva. 

 

Katse kantapäihin

tai ainakin ajatukset. Olen miettinyt sukkien filosofiaa ja vahvistettua neulosta kantapäissä.

Jätän tämän pohdinnan ulkopuolelle kengissä ja/tai saappaissa käytettävät sukat.

Meidän huushollissamme villasukkia käytetään kotona tassutteluun ja kun meillä on se sukkien kannalta vihonviimeinen laminaattilattia, ovat sukkaparat kovilla - tai eivät sukat kokonaisuudessaan; ainoastaan sukan pohjat. Novitakin on todennut, että laminaattilattia on villasukan surma, ja tämän allekirjoitan kokemuksen perusteella. 

Heräsin ongelmaan taas kerran, kun eräät elokuussa 2022 Nalle-langasta tekemäni sukat menivät roskiin (eivät kuvan sukat). Vajaa 1,5 vuotta on siis sukan kesto, eivätkä kyseiset sukat tietenkään ole olleet käytössä koko aikaa.  

Jos siis sukkia käyttää vain kotona, lattialla kävellessä, niin onko järkeä neuloa vahvistettua neulosta kantapään "selkäosaan" - sehän kulkee ilmassa. Pitäisikö enemmin neuloa vahvistettua neulosta kantapään pohjaan?

Olen viimeaikoina harrastanut ranskalaista kantapäätä - sen kerran opittuani. Siinä vahvistettua osuutta tulee pohjaan vielä vähemmän kuin peruslaatikkokantapäässä.

Mielestäni tätä ongelmaa ei ole huomioitu missään sukkaohjeessa. Pitäisikö asiaan saada parannus?

Mitä mieltä, hyvät ystävät olette tästä? Kuluvatko teidän kantapäänne niin kuin meillä? Kuinka pitkälle teette vahvistettua neulosta sukan pohjaan?