maanantai 10. tammikuuta 2022

Vihreät on vaatteheni kaikki

 no, ei aivan kaikki, mutta nämä sukat ovat melko vihreät.

Pakko oli nuo pienet jalanjäljet ottaa mukaan kuvaan, kun niin sopivasti sattui.



Lankana näissä on Adlibriksen Socki Stonewash, väri B125 Blue Tourmaline. Puikot 3,25 mm, aloitussilmukoita 44, varsi 12 cm, pohja ennen kärkikavennuksia 18 cm ja koko pohja 23 cm. Pitäisi sopia 34-35 kokoiseen jalkaan 9-vuotiaalle tytölle. Valmiin parin paino on 75 grammaa.

Vaan kuinkas kävi: neuloin yhden sukan Pony Rosewood -puikoilla ja toisen joillain vanhoilla nimettömillä. Puikot olivat puikkomittarin mukaan tiukasti 3,25 mm. Neuloin sukkia yhtäaikaa tai siis vuoronperään, varsi-varsi, kanta-kanta jne. joten kerrosmäärät ja silmukkamäärät pysyivät samoina. Kun olivat olleet yön kostutettuina plokeissa, näyttivät sukat eri kokoisilta. Apua!

Nyt mietin, kehtaanko antaa näitä ollenkaan. Arvelen, että kun ne joskus pestään, niin ne vetäytyvät eri kokoisiksi. En voi toista purkaakaan, kun enhän tiedä kumman olen neulonut milläkin puikoilla.

Tarinan opetus ainakin minulle: Parillisia (jalka-asiat/käsiasiat) neuloessa, käytä samoja puikkoja kumpaankin tai ainakin samanmerkkisiä. Yleensä näin teenkin ja mutta nyt testasin näitä. Rosewood-puikot olivat oikein miellyttävät käteen; harmi vaan, että niitä on vain tämä yksi setti.


Ja hui, saan bingoon merkinnän kohtaan: Sukat lapselle.



sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Eka kerta

 Ensimmäistä kertaa tänä vuonna kävin hiihtämässä.


Kaupunki vetää ainakin lumisina talvina hienot ladut läheiselle pellolle. Jos koko kehän kiertää, niin matkaa tulee noin viisi kilometriä. Hyvin luisti, mutta kuten suksista näkyy vähän oli liimautuvaa tuo lumi, kun asteita oli vain joku -3.

Kiitos kommenteista edelliseen ongelmaani bloggerin kanssa. Minä tätä vielä harjoittelen. 


lauantai 8. tammikuuta 2022

Apua, neuvoja vailla

Hei te kaikki Bloggeria pidempään käyttäneet!

Osaatteko neuvoa, missä voi olla vika tai mikä asetuksissani voi olla väärin kun neuleystäväni Repu kertoi, että hän ei pääse kommentoimaan postauksiani. Näin Repu kirjoittaa:

Läppärillä en pysty kirjoittamaan kirjautuneena, enkä kirjautumatta. Kommentointilaatikko avautuu, mutta siihen ei voi kirjoittaa. Näin kännyllä näköjään onnistuu. Joku outo juttu. Muissa blogeissa en ole törmännyt 

En ole asetuksiin mielestäni merkinnyt mitään estoja, blogi on julkinen ja sitä saa kommentoida myös nimettömänä.

Missä voi olla vika ja onko kukaan muu törmännyt vastaavaan?


torstai 6. tammikuuta 2022

Ensimmäinen pari uunista ulos

Tämä sukkapari valmistui aika pikavauhtia, kun pitää saada postiin, jotta ehtii lapsen syntymäpäiväksi. Sormet eivät oikein tykkää kovin pitkistä neulesessioista, mutta onneksi on Burana.



Kuvattu omalla pihalla. On tuo puhdas lumi vaan niin kaunista. Eilisen plussakelin jälkeen pakkasta on 7 astetta. Ihan parasta. 

Lankana näissä on Socki Stonewash, ja väri on B119 Sapphire, puikot 3,5 mm. Aloitussilmukoita on 52, varressa ensin joustinta, sitten aina oikeaa ja nilkan kohdalla kahdella puikolla joustinta. Varren pituus 21 cm, pohja ennen kärkikavennusta 22 cm ja koko pohja 27 cm. Pitäisi siis sopia 42 kokoiseen jalkaan. 

Juhuu, ensimmäinen bingomerkintä: Sukat sukulaiselle.

Valmis pari painaa 120 grammaa.




tiistai 4. tammikuuta 2022

Kirjat 2021 - luetut ja äänikirjat

Kavereiden listauksista innostuneena listasin minäkin viime vuonna luetut kirjat ja kuunnellut äänikirjat. Arvelin, että äänikirjoja olisi luettuja enemmän, mutta väärin luulin. Oikeastaan löysin äänikirjat vasta kuluneena vuonna ja nyt olen niitä kuunnellut samalla kun neulon - todella kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Noista luetuista/kuunnelluista 5 parasta ja joita mielelläni suosittelen ovat nuo tummemmalla merkityt.

Vuosi 2021 - kirjat

Elizabeth Strout: Amy & Isabelle
Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen
Tove Jansson: Resa med lätt bagage
Joel Haahtela: Hengittämisen taito
Pete Suhonen: Naiset kuin muuttolinnut
Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna
Terhi Rannela: Frau
Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät. Matkapäiväkirjani sivuilta
Nikki Grimes & Laura Freeman: Kamala Harris - Rooted in Justice
Enni Mustonen: Näkijä
Ljudmila Ulitskaja: Tyttölapsia
Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö ja muita kertomuksia
Anu Kaaja: Katie-Kate
Ann-Luise Bertell: Heiman
Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa
Kari Hotakainen: Tarina
Anne B. Ragde: Berliinin poppelit
Anne B: Ragde: Eremitkräftorna
Anne B: Ragde: Vila på gröna ängar
Anne B: Ragde: Det finns alltid förlåtelse
Anne B: Ragde: Det är min tur nu
Eero Huovinen: Äitiä ikävä


Vuosi 2021 äänikirjat:

Meri Valkama: Sinun, Margot
Rosa Liksom: Väylä
Max Seeck: Den trogne läsaren

Sakari Huovinen: Isän kädestä
Elizabeth Strout: Olive Kitteridge
Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Punainen vaate
Anna Kortelainen: Tulirinta
Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys
Deborah Levy: Varm mjölk
Kristin Hannah: The Four Winds
Viveca Sten: Offermakaren
Elena Ferrante: De vuxnas lögnaktiga liv
Anne B: Ragde: Dottern


maanantai 3. tammikuuta 2022

Käsityöbingo 2022

 Käsityöbingo 2022


No niin, vähän rytmitystä tällekin vuodelle. Viime vuonna samanlainen 25-osainen bingo täyttyi melkein, kaksi kohtaa jäi avoimeksi ja ne periytyivät tälle vuodelle.

Bingossa on se hyvä puoli, että sen on tehnyt itse. Näin voi olla valitsematta liian haastavia juttuja. Nämä valitsemani lienevät mahdollisuuksien rajoissa. 

Oletko sinä tehnyt bingon? Teitkö vain neuleista vai ehkä kirjoista? 


sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Joen tarina - osa 1 tammikuu

 


Kuvassa näkyvä Mätäjoki (ruotsiksi Rutiån) on kotimme lähellä virtaava kaupunkipuro. Joki virtaa Helsingin ja Vantaan alueella laskien lopulta Isoon Huopalahteen, joka on meren lahti. Mätäjoki on alueeltaan 24,2 km2 ja sen varrella asuu noin 72 000 ihmistä, kertoo Wikipedia.

Kaupunki kunnostaa jokea aktiivisesti ja sen varrella pidetään linturetkiä, näyttelyitä ja jokakeväinen Mätisfestari. Joen rannoilla on runsaasti pensaita, puita (tervaleppiä, pajuja, tuomia, saarneja ja kuusia) ja muuta kasvillisuutta, joiden ansiosta alueella elää vesimyyriä ja useita lintulajeja (satakieliä, tukkasotkia ja haapanoita, myös mustarastaita, sinisorsia ja lokkeja). Valkoposkihanhet käyttävät aluetta pysähdyspaikkanaan muuttomatkoillaan. 

Mätäjoki mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1690, mutta sen varrelta on löydetty merkkejä kivikaudesta. Helsingin 15 kivikautisesta asuinpaikasta 12 sijaitsee nykyisen Mätäjoen varrella.

Kuvassa on yksi kaupungin kunnostustoimenpiteen kohde, eli jokeen rakennetut kalaportaat. Joen kummallakin puolella on kävelyteitä ja näin talvisin hiihtolatuja. Seuraan tänä vuonna tuota kohtaa vuoden jokaisen kuukauden alussa. Tervetuloa mukaan luontoretkelle.