Vielä yksi kässäkirja

Käsityökirjoja ilmestyy kuin sieniä sateella, mutta tässä tulee yksi, jossa ei ole yhtään ohjetta. Det blå garnet - En bok om att sticka sekä sen käännös Sininen lanka - Mitä tiedän neulomisesta (Ulla Lempinen) on molemmat julkaistu vuonna 2022, julkaisija Schildts & Söderströms.

                        

Sininen lanka - Mitä tiedän neulomisesta -kirjaa on jo esitelty muissakin blogeissa, mm. Maarit blogissa Sweets & Socks. Satuin näkemään kirjan kaupassa ja siitä sitten kirjastoon tilaamaan. Ruotsinkieliseen oli lyhyempi jono, otin sen.

Karin Erlandsson (s. 1978 Uusikaarlepyy) on ahvenanmaalainen toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut romaaneja, jännitystä ja fantasiaa ja ollut ehdolla useiden kirjallisuuspalkintojen saajaksi. Hänen teoksiaan on suomennettu runsaasti. Det blå garnet - En bok om att sticka kertoo jostain aivan muusta.

Karin ostaa syntymäpäivänsä kunniaksi Ahvenanmaan maaseudulla sijaitsevasta Lottas stickstuga -lankakaupasta yhdeksän vyyhtiä sinistä lankaa eri sävyissä, aina myrskynsinisestä kesätaivaansiniseen. Karin ei ole neulojana mikään vasta-alkaja; hän oppi neulomaan jo kolmannella luokalla ollessaan. Sinisistä langoista tulisi pusero. Mitään mallia tai ohjetta ei ole, sen on tarkoitus kehittyä itsestään.

Kirjassa on paljon asiaa, osa meille neulojille tuttua, osa uutta. On tietoa erilaisista langoista, puikoista, nimityksistä, lammasroduista, pintaneuleista ja kuvioneuleista. On asiaa neuletyyleistä, neuleyhteisöstä ja internetin tuomista mahdollisuuksista pitää yhteyttä muihin neulojiin. 

Fair Isle -kirjoneuletyyli on monille tuttu. 1920-luvulla Fair Isle -villapaidat tarvitsivat nostetta. Apuun tuli Walesin prinssi, myöhemmin Edward VIII, joka teetti itselleen skottiruutuisen golfpaidan (liivin?). Prinssi antoi kuvata itseään paita päällä ja mainitsi sen elämänkerrassaankin ja näin Fair Isle -kirjoneule jäi elämään. 

Yllä olevan kaltaisia anekdootteja on paljon. Mielenkiintoisinta on käsityön, lähinnä neulomisen historiaosuudet. Näiden lomassa kulkee tarina sinisten lankojen päätymisestä neuleeksi. On monta aloitusta ja aloituksen purkua. Jännityksellä odotan, mikä on lopputulos. Kirjassa ei tosin ole kuvia.

Asiapitoisuuden takaa kirjan lopussa viisi ja puoli sivua pitkä lähdeluettelo. Toimittaja on tutkinut asiaa; mistään mu-tu-kirjailijasta ei ole kysymys. Kirja löytyy myös äänikirjana, kuten moni muukin saman kirjailijan teos.  

p.s. Talvi Knitsin Susanna julkaisee parhaillaan Fair Isle -tyylistä Knit Along -ohjetta.

Kiitos vinkeistä ystävät

Näin joulun alla voisi vaikka leipoa tai tehdä muuta hyödyllistä, vaan kun pitää mennä sinne, minne inspiraation nenä näyttää.

Kiitos vinkeistä Olifantti, Saukkis, Satu ja kaikki muutkin edellisen postauksen kommentoijat! 

Minulla oli kymmenen isoäidin neliötä, joista piti joskus tulla peitto. Kahdeksasta tuli pieni laukku, mutta kaksi jäi vielä käyttämättä. Nyt niistä tuli pieni kukkaro.

                        

Kukkarossa on vuori (samaa kangasta kuin laukussakin, mutta ilman koviketta), vetoketju ja pohjaan on ommeltu nyöri, johon voi pujottaa avaimen/avaimet. Siis avainkukkaro. Kukkaron koko on 11 x 11 cm.

Nyt on kevyt olo, kun kaikki neliöt poistuivat keskeneräisten laatikosta. 

Tästä piti tulla peitto

Vuonna 2010 aloitin entisen blogini kirjoittamisen. Siellä postasin kuvan kymmenestä isoäidin neliöstä otsikolla: "Tästä tulee vielä joskus peitto". Tarina ei siis kerro milloin palaset on virkattu; ehkä vuonna 2010 tai sitten aikaisemmin.

Tänään, vuonna 2022 palasia on edelleen kymmenen. Ei tullut peittoa, tuli laukku.

 

Laukkuun sain upotettua kahdeksan palaa. Kaksi jäi siis orvoiksi, enkä tiedä mitä niillä tekisin. Lankana on ollut 7-veljestä ja samalla mustalla virkkasin tuohon läpän, joka on mustalla napilla kiinni. Mustan kuvaaminen on yhtä hankalaa, kuin sen ompeleminen, neulominen tai virkkaaminen - ei oikein erotu kuvasta. 

Laukun sisäosassa on vuori miesten paitakankaasta. Vuori on kaksipuolisella miksikä-sitä-sanotaan-kankaalla silitetty kiinni toiseen valkoiseen kankaaseen, joten kokonaisuus on vähän jäykempi kuin muuten olisi. Laukun koko on 21 cm x 21 cm.

Mutta mikä tärkeintä, saan kuitattua bingoruudun "Keskeneräinen virkkaustyö valmiiksi". Alimmainen bingorivi on nyt täynnä.

Viimeinen sukkaboksi

 

Tässä sen sisältö. Kolme kerää 7 veljestä -lankaa, joista yksi on valkoinen ja kaksi sukkaboksia varten värjättyä erikoiserää värissä 587 karpalo - oikein kaunis väri. Lisukkeina oli pussi kofeiinitonta Rooibos-yrttiteetä, viisi neuleaiheista korttia, omiin luomuksiin kiinnitettävä vyöte ja tietenkin Niina Laitisen ohje. 

Ohje on nimeltään Talven taikaa ja kyse on polvisukista, koko 39. En ole vielä neulonut yksiäkään polvisukkia ja sellaisten aloittaminen kirjoneuleena ei taida vielä onnistua. Langat tulevat kyllä muuhun käyttöön.

Wheel of Joy

Nyt mennään aidan yli siitä matalimmasta kohdasta. Tarkoitus nimittäin on saada bingo täyteen ja mitäpä sitä ei bingon eteen tekisi - joustoa tarvitaan.

Kun alun perin kirjoitin bingon kohtaan "Ohje Raverlystä" oli ajatuksena jotain aivan muuta, jotain suurempaa. Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan ja alkuperäinen ajatus saa siirtyä ensi vuoteen.

Neulepodcastaajien joulukalenterissa 2.12.2022 Virkkuumania-kanavan Heidi Hovi näytti vaihe vaiheelta miten virkataan kuvan mukaisia ilon kärrynpyöriä. Hyvä oli, että näytti, muuten en varmaan olisi osannut virkata "pitkää kohopylvästä etukautta", jossa piileekin tämän jutun juju.

Kuvasta voi päätellä, että ensimmäinen yritys - keskellä valkoista - meni vähän omaksi säätämiseksi. Toiset kaksi onnistuivat enemmän ohjeen mukaan, mutta ovat silti jotenkin erinäköisiä kuin ohjeen kuvassa. Saavat luvan kelvata. Sitten loppui onneksi lanka.

Näistä voisi saada kivoja kuusenkoristeita vaikka hopea- tms. langasta. Kärrynpyörän voi myös kovettaa, mutta en tiedä miten.

Tavoite on kuitenkin saavutettu: Käsityöbingosta kohta "Ohje Raverlystä" on kuitattu ja sen myötä koko ylimmäinen rivi.  

Virkkaaminen on kivaa. Miksiköhän tulee niin vähän virkattua?

Käytössä oli Järbon Mini Bomull -keristä punainen ja valkoinen, virkkuukoukku 3. Pyörylöiden halkaisija on n. 7 cm. Paino yhteensä 9 grammaa.

 

52 x helpot neuleet

Tällainen tipahti tänään postiluukusta. 

Onhan tämän ilmestymistä rummutettukin. Jossain vaiheessa tuli joku ennakkotilaajan tarjous, johon tartuin ja tässä se nyt on.

Selasin kirjan läpi. Alussa on hyvin perusteellisesti selitetty neulomiseen ja ohjeiden lukemiseen liittyviä asioita; langan vaihtamisesta toiseen, oikean koon valitsemisesta ohjeesta, langan/puikkojen valitsemisesta ym. ym. 

Ohjeita on perinteisesti 52 kpl ja "helpot" on merkitty punaisella pallolla.

En nyt juuri ehdi mihinkään näistä tarttua, mutta ei kuitenkaan kaduta tämän kirjan hankinta. Oli muutama mielenkiintoinen ohje. Katson sitten ajan kanssa. Ehkä minä joskus vielä teen itselleni puseron. 

Mukana on useampi kotimainen suunnittelija, joista muutamalla on kirjassa useampi ohje.

Erityinen maininta on kirjan lopussa oleva "Hakemisto neuletyypeittäin". Harvemmin näkee näin lueteltuna - hyvä juttu.

Paitaohjeita (en oikein osaa tuota paita-sanaa käyttää; puserohan se on) on ohjeista eniten, eli 15 kpl. Huiviohjeita on 13 kpl. Hatut ja baskerit 7 kpl, lapaset ja kynsikkäät 4 kpl, liivit 4 kpl, neuletakit 3 kpl, huput 2 kpl, pannat 2 kpl ja sukat 2 kpl . 

 

Itsenäisyyspäivänä mökkitielle

Hauskasti kävi, että nämä sukat valmistuivat juuri itsenäisyyspäiväksi. Maassa on lunta, joten sain kuvan aivan päivän teeman mukaisin värein. 

 Jotain muutakin sinivalkoista piti saada kuvaan; lasinen joutsenkoriste saa nyt toimittaa sitä virkaa.

Lumessa näkyvät varpaanjäljet ovat pikkupihassamme päivystävän mustarastaan jättämiä. Hän se löytää lumenkin alta nokittavaa.

Sukkien malli on aiemmasta Sukkaboksista Niina Laitisen ohje nimeltään Mökkitie. Lankana on Nalle, väri 160 farkku. Puikot 3 mm ja valmis pari painaa 84 grammaa.

Malli on muuten kiva, mutta etenkin varressa on paljon takareunasta poimittavia oikeita silmukoita ja ainakin minun kömpelöillä käsilläni se hidastaa neulomista sen verran, että päätös kypsyi: never again. 

Muuten pidän tuosta etupuolelle syntyvästä kuviosta. Neuloin tällä mallilla aiemmin miesten sukat boksin mukana tulleella 068 metsäsieni -värisellä Nallella. Nämä siniset sukat menevät joulupukin pakettiin.