Uhon jälkeen tuho

Hyvin riittoisa lanka Novitan Runo päätyi viimeistä säiettä myöten hyötykäyttöön, eli lapasiin. 

Kuva on sen verran tarkka, että Runo-langan riittäminen erottuu kuutena alimmaisena ruskeana raitana. Livenä eroa ei näe noin selvästi. Ylimmäiset kuusi raitaa ovat Nallea värissä Metsäsieni yhdistettynä Lankafarmin joulukalenterimineissä ollutta Super Sukkaa värissä Yyteri. Musta on 7-veljestä -lankaa.

Aloitin ohjeen mukaan naisten kokoa, silmukkamäärä 44, mutta loppupelissä lapasista tuli niin isot, että mahtunevat isommankin miehen tai naisen käteen. Valmiin parin paino on 81 grammaa.

Kirjasto on taas syksyn tullen avannut asunnottomien keräyksen. Helsingissä keräys kestää marraskuun loppuun. Espoossa ja Vantaalla keräyksen aikataulut vaihtelevat eri kirjastoissa, mutta lapaset, pipot, säärystimet ym. jaetaan 17.10. asunnottomien yön tapahtumissa. Tämä pari matkaa kyseiseen keräykseen.  

Runon uho

Minulla on outo tarve saada tuo Runo pois päiväjärjestyksestä. Pipon jäljiltä sitä jäi vielä 22 grammaa, eli 44 metriä. Sain hyviä vinkkejä teiltä, hyvät neuleystävät - kiitos niistä kaikista. Lapasia ehdotettiin, resoria ym. 

Tartuin Novitan ohjeeseen nimeltään Tuulenvire. Ohje on julkaistu Kevät 2020 -lehdessä ja löytyy Novitan arkistosta. Kiinnostuin siitä, koska ohje on 7V-paksuiselle langalle ja siinä on intialainen peukalo. Oikein hyvä perusohje ja kokoja on 110 cm, 150 cm, nainen, mies. 

Olifantin aiemmin antaman vinkin (kiitos Olifantti siitä) mukaan, en tehnyt nauhakavennusta, vaan sädekavennuksen. Nauhakavennus säätelee peukalon paikkaa enemmän, eikä välttämättä osu aivan kohdalleen. Sädekavennuksen pyöreä muoto antaa peukalon löytää oman paikkansa.

Mutta arvatkaa mitä. Ei loppunut Runo tähänkään! Puolet vain meni. 

Tein lasten 110 cm koon, koska en uskonut Runo-langan riittävän. Väärin luulin - olisi riittänyt vaikka miesten kokoon. Toinen lanka on mustaa 7-veljestä. Valmis pari painaa 39 grammaa. Menevät seuraavaan sopivaan keräykseen. 

Taistelu Runoa vastaan siis jatkuu. Tämä oli toinen erä. Kolmas saa luvan olla voitto. 

Runot pois

Sukkamestarin viime boksissa tuli mm. Novitan Runo-lankaa värissä kahvi (859). Sen halusin saada pois maailmankaikkeudesta, lue: lankalaatikostani. Hyvä yritys, mutta vielä mokomaa jäi. No, tuli pipo:

  

Tarja K kertoi Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogissaan neuloneensa samaisesta Runo-langasta pipon ja jakoi siitä myös ohjeen, löytyy täältä. Kiitos, Tarja K ohjeesta! Ohjetta noudattaen toivoin koko kerän menevän, koska en tykkää langasta ja vielä vähemmän väristä. Vaan kuinka kävi: kuin kiusaksi lankalaatikossa on vielä 22 grammaa kyseistä Runo-lankaa.

Novitan arkistosta löytyy yksi lapasohje, mutta siihenkin tarvittaisiin 50 grammaa. Heitänkin ilmoille kysymyksen: miten saan 22 grammaa (44 metriä) Runo-lankaa tuhottua tai vaihtoehtoisesti haluaisiko/tarvitsisiko joku tuollaisen nöttösen. Voin mielelläni lähettää sen vaikka kirjekuoressa, eikä maksa mitään. 

Pipo on aikuisen - ei kovin isopäisen kokoinen, aloitussilmukoita oli 120, puikot 3,5 mm ja valmis tekele painaa 78 grammaa. 

Itse en käytä pipoja, joten tämä lähtee asunnottomien tms. sopivaan keräykseen. 

Bingo saa kuittauksen kohtaan: Myssy tai pipo

Hyvästi kaatopaikkamorkkis ja siniset

Jämälankanöttösiä on vuosien varrella siunaantunut. Keräsin kaikki sinisävyiset 7V-jämät yhteen, josko niistä tulisi sukkia. Meillä on aika kylmät lattiat ja etenkin talvisaikaan paksuille sukille on tarve. Inventoin vanhan sukkakasani ja totesin monen olevan huonossa kunnossa, vähän epäsopivia, muotonsa menettäneitä jne. jne. Viisi paria sai lopullisen tuomion; mikä nyt eteen?

Onneksi enää ei tarvitse kärsiä huonoa omaatuntoa vaatteiden tms. poisheittämisestä, kun on olemassa poistotekstiilien keräys. Ehkä ei ole vielä aivan joka paikassa, mutta ainakin meidän kirjastomme aulassa nököttää tämän näköinen laatikko:

Poistotekstiilit jalostetaan mekaanisesti kierrätyskuiduksi. Kierrätyskuidusta voidaan valmistaa uusia tuotteita, kuten vaatteita, lankaa, suodatinkankaita, eristemateriaalia tai esimerkiksi akustiikkalevyjä. Kuidulle etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Poistotekstiilien käsittelyn eri vaiheet tehdään kaikki Suomessa. 

Sukkien lisäksi pussiin lähti vähän muutakin tiensä päähän tullutta tekstiiliä. Yleensä olen esim. t-paidoista, yöpaidoista ym. trikoovaatteista ommellut siivousrättejä, mutta niitä riittää jo vaikka harakoille jakaisi. 

Näin sitten väänsin tulevaksi talveksi itselleni kolme paria sukkia ja sain kaikki siniset 7V-jämät käytettyä. Vasemmanpuoleisessa parissa oleva vihreä (väri 390 kataja) piti korkata kokonaisesta kerästä, muuten eivät langat olisi riittäneet. En osaa enää laskeakaan montaako eri väriä sukissa on, kaikki on kuitenkin 7-veljestä paitsi vasemmanpuoleisessa ja keskimmäisessä näkyvä tumma kirkas turkoosi on Adlibriksen Socki Stonewash -lankaa. Tästä voin sivunmennen sanoa, että pesee  käyttökestävyydeltään 7-veljestä -langan mennen tullen. 

Kaikissa on aloitussilmukoita 48, puikot 3,5 mm, varsi 12-13 cm, pohja ennen kavennuksia 20,5 ja koko pohja 24 cm.

Painot vasemmalta oikealle: 94 g, 96 g ja 94 g.

Seuraavaksi hyökkään punaisten jämien kimppuun, mutta ehkä teen välillä jotain muuta. 

Bingoon tulee merkintä kohtaan: "Jämät käyttöön" ja neulehaaste saa merkinnän kohtaan: "Tee jämälankaneule".

  

Häkkyrä!

Kirpputorilta tarttui mukaan hintaan 1,50 € neuleiden kuivausteline. Teline oli muovipussissa, jonka koko oli 24 x 26 cm. Pussissa oli tällainen etiketti mukana:

Otin härpäkkeen pussista ja huomasin, että sen ympärillä oli kuminauha. Vapautin kuminauhan ja esiin pomppasi kuvan mukainen häkkyrä. Häkkyrässä on kaksi kerrosta, se on ilmeisen käyttämätön ja sen halkaisija on 62 cm, eli aika iso, kuva alla.

Ongelma on, että emme ole keksineet, miten häkkyrän saa takaisin mahtumaan pieneen pussiinsa. Etiketissä on kuva jonkinlaisesta taittamisesta, mutta ei ole ainakaan vielä onnistunut, kun aivan väkisinkään ei viitsisi vääntää.

Internetistä ei löytynyt apua. Onko hyvät ystävät, kenelläkään kokemusta kuvan mukaisesta häkkyrästä? Saako sitä enää koskaan mahtumaan pussiinsa?

Oi ostoja, vau voittoja ja sukkaboksi nro 4

Tuossa alempana tulee kuva sukkaboksin nro 4 sisällöstä, joten älä lue eteenpäin jos omasi on vielä matkalla ja haluat säilyttää yllätyksen.

Mutta ensin muihin ostoksiin. Juuri nyt minua inspiroivat jämälangat ja niistä on parhaillaan tekeillä sukat. Inspiraatio lähti kuitenkin sen verran lapasesta, että innostuin tilaamaan Kässä Kirpusta omien jämien lisäksi muiden jämiä. Tämä on nyt tunnustettava. Kasasta kuva alla:

Eniten pidän tuollaisista epämääräisistä vajaista keristä, muut ovat sitten plussaa. Lähdin rakentamaan tilausta Väskor och kassar -kirjan ympärille. Ajatuksissa on ollut ommella laukkuja ja kasseja - kunhan kerkiän. Sitten lähdin klikkailemaan erilaisia lankapusseja ja siinä ne nyt ovat. Vähän nolottaa; omia jämiä on kyllä aivan riittämiin. 

Langat pakkasin muovipusseihin ja laitoin ne pakastimeen. Raverlyn keskustelupalstoilla luin jutun, jossa kotiin oli lankojen mukana kulkeutunut koita (siis mikä on koi-sanan monikon partitiivi?). Viikko pakastimessa pitäisi riittää nitistämään mahdolliset ei-toivotut elukat. 

Lisää lankaa tuli myös, kun voitin Väriloikka -videopodcastin arvonnassa aivan ihanan Hannan lähettämän yllätyspaketin:

Karkkeja oli paljon enemmän kuin mitä kuvassa näkyy, pari sekoituspussia ja vielä vaahtokarkit. Paketillinen Teetaivas -teepusseja ja sitten ne ihastuttavat langat: Lankafarmin SuperSukka-vyyhti, musta-ruskea 20 gramman mini ja sitten vielä ihan lemppariväri kullankeltainen Handun vyyhti. Kiitin Hannaa jo Raverlyn kautta, mutta jos satut lukemaan tätä niin tusen tack eli kiitos aivan hirveästi. 

Sitten sukkaboksiin, kuva alla. Ohjeena on Sisko Sälpäkiven polvisukat. 

Kaksi luonnonvalkoista seiskaveikkaa, yksi Runo-lanka ja yksi Soft Merino 4-ply. Polvisukat ovat nimeltään Syksy saapuu ja ruskealla Runo-langalla on tarkoitus tehdä koivunlehtikuvioita. Minusta ajatus vähän ontuu; eivät koivun lehdet ole missään vaiheessa ruskeita vaan syksyisin keltaisia. No, taiteilijan vapaus on taiteilijan vapautta. Merinolanka on mukana maistiaisena. On ilmeisesti uutuuslanka. Tämä väri on 120 vesi.

Ohjeessa neuvotaan kolme eri kantapäätä: ranskalainen-, tiimalasi- ja jälkikäteen tehty kantapää.

Jotain joskus valmistuukin

Kyllä vaan, vihdoinkin jotain valmista, eikä vaan uusien aloituksia. Nämä sukat valmistuivatkin minun mittakaavassani nopeasti, kun neuloin vain näitä ja annoin muiden odottavien levätä. Sukat ovat menossa siskolle syntymäpäivälahjaksi. 

Malli on nimeltään Cougar Ridge ja sen on suunnitellut Lori Wagner. Ohje on saatavilla Raverlystä ja se on julkaistu Laineen 52 x villasukat II -julkaisussa. Ohje on hyvin kirjoitettu ja ruutukaavio on selkeä ja riittävän kokoinen.

Lankana minulla oli Regia Premium Silk 4-ply, väri 53 farkku. Aloitin puikoilla 2,5 mm, mutta tuli niin löysää, että aloitin uudelleen puikoilla 2,25 mm. Kivan tuntuinen lanka, ei halkeile, eikä pölyä. Aloituksessa silmukoita 66. Lankaa meni 78 grammaa, 312 metriä.

Koko on naisen 37-38 -kokoiseen jalkaan. Varsi 16 cm, pohja ennen kärkikavennuksia 20,5 cm ja koko pohja 24 cm.

Se erikoisuus ohjeessa oli, että vahvistettu kantapää tehtiin nostamalla joka toinen silmukka nurjalla puolella. Oikea kerros neulottiin sitten kokonaan. Siinä olikin keskittyminen, kun vanhasta muistista olisi nostanut silmukan oikealla kerroksella. 

Bingo herää henkiin pitkästä aikaan ja saa merkinnän kohtaan: Sukat sukulaiselle.