Sukkaboksi nro 5

Oikealta nimeltään Sukkamestarin boksi. Taitaa olla toiseksi viimeinen. Tällainen sisältö:

Mukana Ronja Södersvedin ohje palmikkopolvisukille ja -nilkkasukille. Langat ovat Nallea, kaksi kerää väriä 519 haave ja yksi väriä 702 mimosa. Lisänä vielä pyöröpuikot 3 mm, 100 cm .

Lila lanka on vaaleampi sävy kuin Nallen 742 syreeni, jota löytyy minulta ennestään. Vaalea punainen on hyvin kaukana minun värimaailmastani, mutta varmaan sillekin löytyy tykkääjänsä. Minulla voisi toimia raidoitettuna ruskean kanssa.

Pyöröpuikot ovat jo käytössä ja hyvältä tuntuvat. Koivupuinen pinta pitää langan liukumatta hyvin puikolla.

Nämä Nallet, joista lilassa on jo uusi vyöte, ovat 75% villaa, 25% polyamidia. Ilmeisesti koostumuksen muutos koski sitten vain 7 veljestä -lankaa. 

Myssy ja pussi

Anelma on jo yli kaksi vuotta odottanut asuunsa kuuluvaa myssyä. Nyt hän sen sai.

Palasia arjestamme -kanavan Riikka Pirnes on suunnitellut Alku-myssy -nimisen vauvan myssyn. Tämän ohjeen puitteissa lähdin liikkeelle, toki aivan eri langasta ja nukelle mitoitettuna. Mutta minne ihmeeseen on minun matikkapääni kadonnut, kun taas kerran onnistuin laskemaan tarvittavat silmukat väärin: Myssystä tuli liian pieni ja jouduin neulomaan resorista paljon korkeamman. Myös myssyn syvyys on liian pieni. Olisin purkanut, jos olisi ollut ihmislapselle menossa, mutta Anelma saa nyt luvan kelpuuttaa.

Jos alkaa liikaa harmittamaan, teen uuden. 

 

Lankana on Louhittaren luolan Kipinätär, väreissä jalokivi ja karpalo. Näistä kummastakin olen muinoin tehnyt kummallekin siskolleni huivit. Puikot 2,5 ja 2,25 mm ja valmis pipo painaa 19 grammaa.

Ja sitten se pussi: Ompelin poismuuttavalle naapurille läksiäislahjaksi kenkä- tai käsityöpussin. Sain häneltä muuttosiivouksen yhteydessä ison kasan kankaita ym. ompelutarvikkeita ja pussi ja sen vuori on tehty tuon kasan kankaista. Päällimmäinen kangas on afrikkalaista batiikkia ja kerrankin puhelimen kamera toistaa kauniin kuvion värit aivan oikein. 

Bingo sai kuitin kohtaan "Jotain pientä" ja näin täydentyy ensimmäinen bingorivi. Neulehaasteen kuittaan kohtiin 22. Neulo minivaate ja 39. Neulo Barbien tai nuken vaate. 

Raili ja/tai Rune

Novitan viimeisimmässä sukkaboksissa tuli kaupan päälle 50 gramman kerä Soft Merino 4ply -lankaa, värissä 120 vesi. Tämän halusin mahdollisimman pian tuhota, ettei jää vuosiksi pyörimään. Kuvan opuksesta Käsineitä kesästä talveen (Clara Falk, Kamilla Svanlund) löytyi malli nimeltään Raili (sama löytyy Raverlystä nimellä Rune by Kamilla). 

Pintaneule on oman mielen mukainen, koska en saanut ohjeen pintaneuleesta nättiä pintaa. Alun röyhelö, peukalo ja yläosan viimeiset kerrokset ovat ohjeen mukaiset. Lankaa jäi vielä, joten virkkasin kaksi 10x10 cm neliötä. Näitä yritän nyt vähitellen fingering-lankojen jämistä tehdä, niin ehkä niistä joskus tulee peitto - tai edes polvipeitto vanhuksille.

Monet kämmekkä- tms. ranteenlämmitinohjeet menevät tosi ylös aina sormiin asti ja samoin peukalon osalta. Minusta on käytännöllisempää, että sormet jäävät vapaaksi, vaikka blogin kirjoittamista varten.

Tässä vielä lähikuva. Tämä pari matkaa joko joulupukin pakettiin tai keräykseen. 

Bingo saa merkinnän kohtaan "Ohje neulekirjasta".

Körttiläiset

Lankavan malli Körttisukat on ollut jo pitkään mielessä. Kun sitten Marjo neuloo -blogin Marjo alkoi näitä tuottamaan, pääsi malli lopulta toteutuksen asteelle minullakin. 

Aluksi oli tarkoitus tehdä n. 42-kokoiset sukat, mutta arvioin silmukkamäärän väärin. Kuvio vaatii lisäksi löysempää neulosta, kuin mitä tavallisesti teen, niin jo varsivaiheessa totesin näistä tulevan paljon paljon suuremmat. Niin tein teräosasta sitten kokoa 46. Meillä ei noin isokenkäisiä asu, niin tämä pari matkaa joko myyjäisiin tms. keräykseen. 

Ohje on ilmainen ja löytyy Lankavan sivuilta. Suunnittelija on Marja-Liisa Hast-Hautala. Ohjeen lanka on Lankavan Inka, 100 g = 224 m, joka Novitan langoissa vastaisi Muumi-lankoja. Minulla oli käytössä Nalle, niin siinä menin jo heti metsään silmukoiden laskemisessa.

Kuvio muodostuu mosaiikkineuloksesta, jota ohjeessa nimitetään jättöneuleeksi ja joissain muissa ohjeissa kerrosrivinousuksi. Rakkaalla lapsella monta nimeä - kiva tapa, nimitti sitä sitten miksi vaan. 

Painoa valmiilla parilla on 110 grammaa, josta mustan osuus 70 grammaa. Puikot 3 mm. Varsi 15 cm ja pohja ennen kavennuksia 25 cm ja koko pohja 30 cm. Aloitussilmukoita oli 64. 

Lankana Nalle, värit 099 noki ja 068 metsäsieni.  Bingo kuittaantuu kohtaan: Sukat keräykseen. 

Niin lilaa, niin lilaa

Valmistuivatpa nämäkin vielä tälle kuulle. Projektina on ollut selättää keskeneräiset. Vielä ei olla aivan maalissa, mutta kalkkiviivat lähestyvät.

Näistäkin piti tulla kesäisen sukkakisan malli nimeltään Rattan, suunnittelija Renate Kamm. En pysynyt mallineuleen kyydissä ja niin tein jälleen oman version, eli perusvalepalmikkosukat.

Lankana Austermann Step Classic, väri 1021 punavioletti. (Hassu nimi: käsittääkseni lila on enemmän punertava ja violetti on enemmän sinertävä). Puikot 2,5 mm ja aloitussilmukoita 64. Sukkien koko on n. 38 ja valmis pari painaa 63 grammaa. 

Kun fingering-langasta tekee varresta varpaisiin sukat, pitää kärjen viimeiset silmukat silmukoida umpeen. Tähän saakka olen ohjeiden mukaan käyttänyt neulaa ja on ollut lieviä vaikeuksia hahmottaa, mihin päin ollaan menossa. Nyt löysin Käsityökekkereiden tekemän videon ja kirjallisen ohjeen neulomalla silmukointiin, eli kolmella sukkapuikolla. Löytyy täältä. Näin pystyin paljon paremmin hahmottamaan, mihin suuntaan ollaan menossa: takakautta vai etukautta, oikeaa vai nurjaa. Samahan neulalla toki tehdään, mutta ajatus saattaa karata ainakin minulta, enkä enää tiedä, minne päin viimeksi menin. 

Bingo kuittaantuu kohtaan "Sukat lahjaksi", eli jouluksi menevät. 

Kaisa Ikola: Kaksi oikein yhteen - Annin tarina jatkuu

Tervehdys kaverit! Kai olette jo huomanneet, että Kaisa Ikola on kirjoittanut jatko-osan aiemmin ilmestyneeseen Oikein nurin -kirjaansa. Jatko-osa on nimeltään Kaksi oikein yhteen ja se on ilmestynyt nyt syyskuussa kaikissa formaateissa. 

Nämä kaksi Kaisa Ikolan kirjaa lienevät ainoat suomalaiset neuleromaanit. Kerro ihmeessä, jos tiedät tai tunnet jonkun vastaavan. Kate Jakobs on kirjoittanut lankakauppakirjoja, mutta onko kukaan suomalainen Kaisa Ikolan lisäksi?

Kuuntelin juuri äänikirjana ja pidin kirjasta.

Päähenkilönä on sama Anni, joka ensimmäisessä osassa innostui käsitöistä, niistä bloggaamisesta ja neuletapaamisissa käymisestä. Samalla Anni etsi itseään, ammatillista identiteettiään ja pohti tyytyväisyyttään parisuhteeseensa.

On kulunut 15 vuotta ja Annin työkuviot ovat vakiintuneet pestiin koulutusyrityksessä tiedottajana. Käsityöt ovat jääneet, eikä neuletapaamisissakaan ole enää tullut käytyä. Annin arki muuttuu, kun paras ystävä Ninni pyytää Annia ottamaan luokseen tyttärensä Liinan kesäloman alkuviikoiksi. Lapsiin tottumaton Anni jännittää aluksi elämää huppariinsa hautautuvan ongelmateinin kanssa, mutta yllättävä yhteinen sävel löytyy käsitöistä.

Sosiaalinen media on muuttunut, eivätkä blogit enää ole ainoa kanava, jossa seurustella samanhenkisten kanssa. Facebook ja Instagram sekä videoblogit, vlogit ovat nykypäivää, vaikka blogit elävät kyllä edelleen omaa elämäänsä. 

Mukavaa kuunneltavaa tutusta aiheesta. 

Viikko vuokramökillä

Vuokramökkiviikko Etelä-Savossa on takana. Miehelle kyse oli kalastusviikosta, minulle käsityöviikosta. Kalaa tuli, sitä syötiin ja harjoiteltiin taas kerran hauen fileointia ruodottomaksi Youtube-videon avulla.  Kyllä se melkein onnistui; paljon tosin jäi hyvän näköistä lihaa kiinni selkärankaan. Useammin pitäisi harjoitella, että oppisi.

Marjat oli joku varmaan käynyt keräämässä, kun näkyi vain yksittäisiä kappaleita. Sieniä oli tosi paljon. Bongailin niitä kännykän tunnistusohjelman avulla. Löytyi myrkyllisiä, mutta myös ruokasieniä. Ainoa osaamani sieniruoka on kanttarellikastike. Muita en ole opetellut, vaikka kyllä sietäisi. Kanttarelleja en nähnyt yhtään. Muita sitäkin enemmän.

 

Otin mukaan kaikki kuusi keskeneräistä käsityötä. Kolme niistä sain valmiiksi ja neljättä hyvän matkaa edistettyä. Viidenteen en ehtinyt tällä reissulla tarttua, kuudes sai purkutuomion - siinä en tykkää väristä, eikä malli enää nappaa. 

 

Ensimmäinen valmistunut on pipo Katia Azteca -langasta. Tämän oli tarkoitus mennä asunnottomien keräykseen, mutta ei nyt mene. Pipo on niin löperönlötkönlöysä, että hyvä jos pysyy päässä, ainakin venyy ja paukkuu. Kunhan joskus innostun, niin puran tämän ja teen uudelleen lisäämällä jonkun tiukemman, ohuen langan mukaan, joka pitää pipon kuosissaan paremmin. 

Onko ehdotuksia? Mikä lanka minun kannattaisi ottaa tuollaisen lötkön langan kaveriksi, että saan siitä tiukemman tuloksen. Katia Azteca on paksua lankaa, käytin 5 mm puikkoja. 

Neulehaasteen kohta 29. Neulo uudenlaisesta langasta täyttyy. 

Toinen valmistunut on Käärijä-säärystimet vanhusten keräykseen. Siellä toivottiin joskus isoja kokoja ja nämä ovat valmiina 42 cm pitkät ja painavat valmiina 192 grammaa. Otin kuvan vähän ennen valmistumista, kun oli kaunis päivä, ja ennuste lupasi runsasta sadetta seuraavaksi. Kuvassa väri on kauniimpi kuin luonnossa. On oikeasti paljon haaleampi. Lanka on 7V Nummi, väri 948 Kelo ja resoreissa ja keskiosassa 7V väri 053 marjapuuro. Silmukoita on 60 ja puikot 3,5 mm. 

 

Viimeinen valmistunut on oma versioni sukkakisan (Supersock World Championship) ohjeesta nimeltään Shenanifriends Socks (löytyy Raverlystä). Ohjeen varsi ja terä ovat samat kuin minun versiossani, mutta resori, kantapää ja kärki tehdään kahdella värillä pystyraitaa. Yritin, mutta en saanut hyvää jälkeä varsinkaan kantapäästä ja purin pois. Olin siis jo tehnyt koko pitkän varren, kun todellakin päätin siinä vaiheessa purkaa resorin. Jos kuka on joskus yrittänyt purkaa neulosta väärin päin tietää, että se ei aivan hetkessä onnistu.

Tässä sitä nyt sitten ollaan vähän erilaisten sukkien kanssa. Nämä menevät ehkä lahjaksi, koko on nimittäin 39-40 eli minulle liian suuri. Lankoina ovat Alize Superwash, värit 139 avocado ja 92 ruskea. Silmukoita 64, puikot 2,5 varressa ja terässä 2,25. Paino valmiina 78 grammaa.

Ai miksi kuvassa on Muumi- ja Star Wars -laastaripaketteja. Seuraa suositus: Me puikkoilijat tiedämme miltä tuntuu, kun terävä puikko puhkoo reikiä etusormeen ja kun koukku, lanka tai puikko repii toistakin etusormea. Aikuisten laastarit ovat jäykkiä, tekevät sormista kömpelöt ja tunto häviää. Lisäksi ne jättävät tylsiä liimajälkiä. Lasten laastarit ovat pehmeitä ja joustavia. Tunto sormissa säilyy. Ne myös irtoavat helposti, eivätkä jätä mitään jälkiä. 

Aluksi ajattelin vain käyttää lapsilta jääneet laastarit pois, mutta aion ostaa näitä kyllä lisääkin, niin hyvin toimivat sormien suojana käsityötarkoitukseen.