maanantai 5. elokuuta 2024

Vain kolme kuvaa - Historian naisia

Elokuu alkaa e:llä ja Kristiina K:n "Vain kolme kuvaa"-haaste etsii e-asioita. Tällä kertaa otin kuukauden teemaksi historian naiset. 


Eva "Evita" Perón (1919-1952) oli Argentiinan presidentin Juan Perónin puoliso. Hän oli miehensä politiikan tukena sen monessa eri vaiheessa kunnes sairastui nopeasti edenneeseen kohtusyöpään ja menehtyi vain 33 vuotiaana. Hänen elämästään on tehty Andrew Lloyd Webberin säveltämä musikaali. Musikaalista on tehty elokuva, jossa Evitaa näytteli Madonna. Evitan tarinaa kertoo myös ikivihreä Don't cry for me Argentina, jonka on suomeksi levyttänyt upeaääninen Seija Simola: Et itkeä saa Argentiina.   


Elvira Madigan (1867-1889) oli tanskalainen sirkustaiteilija ja nuorallatanssija. Aatelismies ja armeijan luutnantti Sixten Sparre näki tuolloin 21-vuotiaan Elviran esiintyvän ja rakastui tähän silmittömästi. Kreivi Sparre oli kuitenkin naimisissa ja kahden lapsen isä. Suhdetta sirkuksen nuorallatanssijaan ei olisi hänen piireissään katsottu suopeasti, ja niin Elvira ja Sixten Sparre karkasivat yhdessä. He majoittuivat hotelleissa ja majataloissa Ruotsissa ja Tanskassa, mutta rahanpuutteessa karkasivat maksamatta. Paluuta ei ollut, rahat olivat lopussa ja niin, vain vajaan kahden kuukauden karkumatkan jälkeen Sixten ampui ensin Elviran ja sitten itsensä.

Elvira Madiganin ja Sixten Sparren tarinasta on tehty balettiesityksiä, teatteriesityksiä, elokuvia ja musikaaleja, viimeksi Ruotsissa 1990-luvulla. Tarinasta on kirjoitettu kirjoja ja ruotsalainen metalliyhtye on ottanut nimekseen Elvira Madigan. Suomessa esitettiin aikoinaan 1967 valmistunutta ruotsalaista elokuvaa, pääosissa Pia Degermark ja  Thommy Berggren. Youtubesta löytyy ainakin pätkä tästä elokuvasta. 



Eleanor Rigby
on yksinäinen ihminen. Hän kerää häiden jälkeen riisit kirkon portailta. Hän siivoaa kirkkoa, jonka pappi Father McKenzie on yhtä yksin. Eleanor kuolee yksinäisenä, eikä hänen hautajaisiinsa tule kukaan. Onko Eleanor Rigby ollut todellinen henkilö?

Yksinäisistä ihmisistä kertovan Beatles-kappaleen nimeen on olemassa virallinen selitys: Help-elokuvassa näytteli Eleanor Bron ja etunimi olisi häneltä lainattu. Rigby nimi löytyi Bristolissa sijainneen yrityksen nimestä. Mutta.... onko kuitenkaan näin? Selitys tuntuu kaukaa haetulta ja kovin arkiselta.

Eleanor Rigbyn hauta löydettiin 1980-luvulla St Peter's Churchin hautausmaalta Liverpoolin Wooltonissa - vain muutaman metrin päässä paikalta, missä John ja Paul tapasivat ensimmäistä kertaa vuonna 1957. On varmaa, ettei Paul saanut ajatustaan suoraan tästä hautakivestä, mutta olisiko mahdollista, että hän olisi sen teini-ikäisenä nähnyt ja että nimen sointi olisi jäänyt hänen alitajuntaansa siihen asti, kunnes laulu toi sen esille. Paul on sanonut: "Etsin luonnollista nimeä. Eleanor Rigby kuulosti luonnolliselta." (Steve Turner: Kovan päivän kirja) 

Eleanor Rigby kuoli 10.10.1939 Liverpoolissa 44 vuoden ikäisenä.




torstai 1. elokuuta 2024

Asiapenttiä ja vähän valkoista

Kesäkiireissä melkein unohdin kuvata heinäkuun värin, eli valkoisen (Repolaisen haaste). Tuossa alla tulee, vähän vaatimaton tällä kertaa, mutta välttänee. 

Raverlyn Lankalaatikko-ryhmässä on hauska KAL: Asiapenttivaate. Mikä kumma se on? Tässä copy/paste selitys:

Tervetuloa Asiapentti-KALiin! Tarkoitus on neuloa tylsänvärisiä, asiallisia vaatteita joita jokaisen vaatekaappi tarvitsee! Beige kaikissa rohkeissa sävyissään, ruskea, musta ja muut rohkeat sävyt ovat tänne tulleita ja kukin saa valita itse mitä neuloo, vaate on kuitenkin tämän KALin tarkoitus!

Tähän KALiin sopivat puolisolle syntymäpäivälahjaksi neulomani perussukat, yksiväriset, perusohje, ei mitään koristuksia tai kuvioita - voiko asiallisempaa olla? Mainio nimi mielestäni, tuo Asiapentti. Kuka lienee keksinyt; pisteet hänelle. 


Lanka: Nalle, väri 160 farkku
Puikot: 3 mm
Koko: 42
Aloitussilmukat: 60 s
Paino valmiina: 84 g

Bingoon tulee merkintä kohtaan: Sukat lahjaksi. Ja sitten vielä se värihaasteen kuva:


Ahkeraliisa tuossa omalla pihallamme, valkoisessa parvekelaatikossa ja taustalla valkoinen aita. 


tiistai 30. heinäkuuta 2024

Lapasboksi 2024 - heinäkuu

Pitkästä aikaa jotain valmistuukin. Syynä on ollut kesäkiireet lastenlasten kanssa - viimeksi eilen seitsemän tuntia Linnanmäellä. Tänään tuntuu kuin olisi juossut maratonin. Jotain pientä on kuitenkin ollut tekeillä ja ensimmäisenä valmistuivat heinäkuun lapasboksi-lapaset.

Lapasboksin heinäkuun haasteena oli käyttää omaa lempiväriä. Minulla on monta lempiväriä, joista yksi on lila. Tukuwool Sockin lila valikoitui tähän, kun tavoitteena oli myös käyttää pois pitkään odottanut lanka.


Malli: Yhdessä, julkaistu Taito joulun neulelehdessä nro 2
Suunnittelija:  Merja Ojanperä
Lanka: Tukuwool Sock, väri 192 haave
Aloitussilmukoita: 44 s
Puikot: 3 mm
Paino valmiina: 51 g

Tämä Tukuwool Sock on Titityyn varhaisempaa tuotantoa ja todella rouheaa lankaa. Helppo neuloa, vaikka langassa on paksuuseroja ja tikkujakin välillä. Malli on oikein kiva ja erityisesti pidän ranteen nirkkoreunasta. 


sunnuntai 7. heinäkuuta 2024

Alfama - virkattu laukku

Keväällä 2024 Novita julkaisi Virkkauslehden. Tästä lehdestä olen - mutkan kautta, mutta kuitenkin - aiemmin toteuttanut Miradouro-topin. Eniten lehdessä ihastuin Alfama-laukkuun. Kivoja nimiä neuleilla, mutta mitä ne tarkoittavat? Google kertoo, että Miradouro on portugalia ja tarkoittaa näköalapaikkaa (topin nimi). Alfama taas on yksi Lissabonin kaupunginosa. 




Ohje: Novitan Virkkauslehti 2024
Suunnittelija: Sisko Sälpäkivi
Langat: DK-vahvuisia puuvillalankoja
Puikko: 3 mm
Koko: Yksittäisen palan koko 23x23 cm ja paino 37 g
Paino valmiina: 273 g

Ohje on 7V-langalle, mutta mielestäni puuvillalanka sopii tarkoitukseen paremmin: ei kutita, eikä jousta niin kuin villalanka. Ohjeessa ei mainittu, mutta ajattelin ommella laukkuun kangasvuorin. Laukun viisi palaa valmistuivat yllättävän nopeasti. Tylsin vaihe oli mustan yläreunan ja kahvojen virkkaaminen. Kaiken kaikkiaan kiva työ. 

Kuvausta varten laukun sisällä on koripallo. Vanhin lapsenlapsi on mallina.  


perjantai 5. heinäkuuta 2024

Vain kolme kuvaa: heinäkuu

Miten voi olla jo heinäkuu? Vastahan tämä kuvahaaste alkoi. Mutta asiaan: heinäkuun kuvat.

Hautova 

Toukokuisella vuokramökillä ollessamme menin pihan vajaan etsimään pitkää keppiä, jonka avulla voisin onkia terassin lautojen väliin pudonneen silmukkamerkin. Sivusilmällä näin jotain roskaa ovensuussa, mutta en kiinnittänyt siihen huomiota, vaan keskityin kepin etsintään. Arvatkaa oliko sydän pysähtyä, kun tajusin, että roskakasalla on silmät, ja ne seuraavat jokaista liikettäni. Poistuin varovasti ulos. Palasin kuitenkin myöhemmin hipihiljaa ottamaan kuvan ja yritin parhaani mukaan olla häiritsemättä tulevaa äitilintua. 



Hauki on kala, hauki on kala, mikä hauki on?

Eikö tuollainen loru ollut joskus? Sitten muistan sellaisen runon, jonka kesäpaikassamme Porvoon saaristossa kuulin lapsena: Lite kan jag finska tala, gäddan heter haukikala.



Hurjan vaarallista

Kaskeaminen on wikipedian mukaan alkukantainen maanviljelytekniikka. Kun tuota kuvaa katsoo voi vain kuvitella miten kuumaa ja vaarallista tuolla on työskennellä. Miten estää palon leviäminen, jos yhtäkkiä alkaa tuulla? Miten usein vaatteet syttyvät palamaan? Ja huomaatteko: työtä tekevät sekä naiset että miehet.

Kuva on Kustaa Vilkunan kirjasta Isien työ - meren ja maan viljaa, arkityön kauneutta. Kuvat on ottanut Eino Mäkinen ja kirja on ilmestynyt 1953. On muuten mielenkiintoisia kuvia. Kirjaa löytyy myös kirjastoista.   

maanantai 1. heinäkuuta 2024

Värihaaste: Sateenkaari

Repolaiset kapuaa -blogin tämänkertainen värihaaste on sateenkaari. Taas ajattelin, etten keksi mitään moniväristä kunnes.... ja tämäkin vähän myöhäisellä sytytyksellä, tajusin, että on Pride-viikko. 

Olin lastenlasten kanssa uimastadionilla ja sieltä olisin saanut upeita Helsinki Pride -lippujen kuvia; niitä oli monta rivissä. Ei siinä vaiheessa sytyttänyt. 

Toisena päivänä olimme sitten elokuvissa, jolloin vihdoinkin tajusin olevani keskellä sateenkaaren värejä. Nämä kuvat ovat elokuvateatterista Kinopalatsi:




lauantai 22. kesäkuuta 2024

Sukkalanka-KAL Nro 3

Jämälankavarastojen pienennys jatkuu sukkalankakalin merkeissä. Kyseessä on siis Pipotus-kanavan Johannan (Youtube, Raverly, Instagram) avaama sukkalankahaaste, jossa päätetään käyttöön arvottavat sukkalangat. Langat voi kerätä esim. kassiin tai - kuten minulla - kirjoittaa valittujen lankojen nimet lapuille. Siitä sitten nostetaan kerä eli minulla lappu ja siitä lähdetään tekemään sukkaa. Langan kaveriksi saa ottaa muita lankoja, mutta lähtökohta on tuo arvonta. 

SukkalankaKAL kestää 31.10.2024 saakka, joten hyvin ehdit vielä mukaan.

Tällä kertaa arpa osui turkoosiin Maija-lankaan. Yksin se ei olisi riittänyt, joten mukaan tuli turkoosi Nalle-langan jämä ja luonnonvalkoinen Maija. Oli muutamakin langanpää pääteltävänä.


Malli: Körttisukat, ilmaisohje Lankavan sivustolta
Suunnittelija: Marja-Liisa Hast-Hautala
Koko: 34
Langat: 
Nalle, väri 159 järvenselkä
Maija, väri 238 turkoosi
Maija, väri 200 luonnonvalkoinen 
Aloitussilmukat:  52 s.
Puikot: 3,25 mm
Paino valmiina: 63 g

Malli on kiva ja olen tehnyt näitä ennenkin. Paremmin olisi sopinut, että valkoinen raita olisi ollut viimeisenä ennen kärkikavennuksia, mutta siihen lanka ei olisi riittänyt.