Viikko vuokramökillä

Vuokramökkiviikko Etelä-Savossa on takana. Miehelle kyse oli kalastusviikosta, minulle käsityöviikosta. Kalaa tuli, sitä syötiin ja harjoiteltiin taas kerran hauen fileointia ruodottomaksi Youtube-videon avulla.  Kyllä se melkein onnistui; paljon tosin jäi hyvän näköistä lihaa kiinni selkärankaan. Useammin pitäisi harjoitella, että oppisi.

Marjat oli joku varmaan käynyt keräämässä, kun näkyi vain yksittäisiä kappaleita. Sieniä oli tosi paljon. Bongailin niitä kännykän tunnistusohjelman avulla. Löytyi myrkyllisiä, mutta myös ruokasieniä. Ainoa osaamani sieniruoka on kanttarellikastike. Muita en ole opetellut, vaikka kyllä sietäisi. Kanttarelleja en nähnyt yhtään. Muita sitäkin enemmän.

 

Otin mukaan kaikki kuusi keskeneräistä käsityötä. Kolme niistä sain valmiiksi ja neljättä hyvän matkaa edistettyä. Viidenteen en ehtinyt tällä reissulla tarttua, kuudes sai purkutuomion - siinä en tykkää väristä, eikä malli enää nappaa. 

 

Ensimmäinen valmistunut on pipo Katia Azteca -langasta. Tämän oli tarkoitus mennä asunnottomien keräykseen, mutta ei nyt mene. Pipo on niin löperönlötkönlöysä, että hyvä jos pysyy päässä, ainakin venyy ja paukkuu. Kunhan joskus innostun, niin puran tämän ja teen uudelleen lisäämällä jonkun tiukemman, ohuen langan mukaan, joka pitää pipon kuosissaan paremmin. 

Onko ehdotuksia? Mikä lanka minun kannattaisi ottaa tuollaisen lötkön langan kaveriksi, että saan siitä tiukemman tuloksen. Katia Azteca on paksua lankaa, käytin 5 mm puikkoja. 

Neulehaasteen kohta 29. Neulo uudenlaisesta langasta täyttyy. 

Toinen valmistunut on Käärijä-säärystimet vanhusten keräykseen. Siellä toivottiin joskus isoja kokoja ja nämä ovat valmiina 42 cm pitkät ja painavat valmiina 192 grammaa. Otin kuvan vähän ennen valmistumista, kun oli kaunis päivä, ja ennuste lupasi runsasta sadetta seuraavaksi. Kuvassa väri on kauniimpi kuin luonnossa. On oikeasti paljon haaleampi. Lanka on 7V Nummi, väri 948 Kelo ja resoreissa ja keskiosassa 7V väri 053 marjapuuro. Silmukoita on 60 ja puikot 3,5 mm. 

 

Viimeinen valmistunut on oma versioni sukkakisan (Supersock World Championship) ohjeesta nimeltään Shenanifriends Socks (löytyy Raverlystä). Ohjeen varsi ja terä ovat samat kuin minun versiossani, mutta resori, kantapää ja kärki tehdään kahdella värillä pystyraitaa. Yritin, mutta en saanut hyvää jälkeä varsinkaan kantapäästä ja purin pois. Olin siis jo tehnyt koko pitkän varren, kun todellakin päätin siinä vaiheessa purkaa resorin. Jos kuka on joskus yrittänyt purkaa neulosta väärin päin tietää, että se ei aivan hetkessä onnistu.

Tässä sitä nyt sitten ollaan vähän erilaisten sukkien kanssa. Nämä menevät ehkä lahjaksi, koko on nimittäin 39-40 eli minulle liian suuri. Lankoina ovat Alize Superwash, värit 139 avocado ja 92 ruskea. Silmukoita 64, puikot 2,5 varressa ja terässä 2,25. Paino valmiina 78 grammaa.

Ai miksi kuvassa on Muumi- ja Star Wars -laastaripaketteja. Seuraa suositus: Me puikkoilijat tiedämme miltä tuntuu, kun terävä puikko puhkoo reikiä etusormeen ja kun koukku, lanka tai puikko repii toistakin etusormea. Aikuisten laastarit ovat jäykkiä, tekevät sormista kömpelöt ja tunto häviää. Lisäksi ne jättävät tylsiä liimajälkiä. Lasten laastarit ovat pehmeitä ja joustavia. Tunto sormissa säilyy. Ne myös irtoavat helposti, eivätkä jätä mitään jälkiä. 

Aluksi ajattelin vain käyttää lapsilta jääneet laastarit pois, mutta aion ostaa näitä kyllä lisääkin, niin hyvin toimivat sormien suojana käsityötarkoitukseen.  

Aalloilla keinuu myssy

Kesäinen autoneule valmistui melkein kesällä. Pyöröpuikkoneule on ainoa autossamme sallittu neule, mutta  toisena motiivina on ollut puuvillalankojen tuhoaminen - niitä kun riittää.

 

Malli ja ohje löytyivät Raverlystä. YaYa Lovestoknit -nimimerkkinen suunnittelija on julkaissut todella monta pipo-ohjetta ja kaikki ilmaisia. Henkilö nimimerkin takana lienee jenkki, koska esim. puikkokoot ilmoitetaan US-mitoilla ja senttien sijaan puhutaan incheistä. Ainakin tämä ohje on selkeä ja helppo.

Vaikka olen vain lyhyen matematiikan lukenut, osaan mielestäni vieläkin laatia yhtälön. Sen avulla saan laskettua silmukkamäärän, kun oma lanka on aivan eri paksuista kuin ohjeessa. Pieleen meni siinä mielessä, että tarkoitus oli tehdä aikuisen koko, mutta tuli joko hyvin pienipäisen aikuisen tai sitten lasten koko. Valitettavasti lapsetkin saattavat tarvita sytomyssyä, joten tämä saa olla näin. Ehkä joku pieni tyttö haluaakin juuri pinkin myssyn päähänsä. 

Mallin nimi on Making Waves. Lanka on Schachenmayrin Catania Originals, väri Himbeer (256) eli vadelma. Puikko resorissa 2,75 ja sen jälkeen 3 mm. Aloitussilmukoita 110 ja resorin jälkeen 120. Valmiin myssyn paino on 45 grammaa. 

 

Uhon jälkeen tuho

Hyvin riittoisa lanka Novitan Runo päätyi viimeistä säiettä myöten hyötykäyttöön, eli lapasiin. 

Kuva on sen verran tarkka, että Runo-langan riittäminen erottuu kuutena alimmaisena ruskeana raitana. Livenä eroa ei näe noin selvästi. Ylimmäiset kuusi raitaa ovat Nallea värissä Metsäsieni yhdistettynä Lankafarmin joulukalenterimineissä ollutta Super Sukkaa värissä Yyteri. Musta on 7-veljestä -lankaa.

Aloitin ohjeen mukaan naisten kokoa, silmukkamäärä 44, mutta loppupelissä lapasista tuli niin isot, että mahtunevat isommankin miehen tai naisen käteen. Valmiin parin paino on 81 grammaa.

Kirjasto on taas syksyn tullen avannut asunnottomien keräyksen. Helsingissä keräys kestää marraskuun loppuun. Espoossa ja Vantaalla keräyksen aikataulut vaihtelevat eri kirjastoissa, mutta lapaset, pipot, säärystimet ym. jaetaan 17.10. asunnottomien yön tapahtumissa. Tämä pari matkaa kyseiseen keräykseen.  

Runon uho

Minulla on outo tarve saada tuo Runo pois päiväjärjestyksestä. Pipon jäljiltä sitä jäi vielä 22 grammaa, eli 44 metriä. Sain hyviä vinkkejä teiltä, hyvät neuleystävät - kiitos niistä kaikista. Lapasia ehdotettiin, resoria ym. 

Tartuin Novitan ohjeeseen nimeltään Tuulenvire. Ohje on julkaistu Kevät 2020 -lehdessä ja löytyy Novitan arkistosta. Kiinnostuin siitä, koska ohje on 7V-paksuiselle langalle ja siinä on intialainen peukalo. Oikein hyvä perusohje ja kokoja on 110 cm, 150 cm, nainen, mies. 

Olifantin aiemmin antaman vinkin (kiitos Olifantti siitä) mukaan, en tehnyt nauhakavennusta, vaan sädekavennuksen. Nauhakavennus säätelee peukalon paikkaa enemmän, eikä välttämättä osu aivan kohdalleen. Sädekavennuksen pyöreä muoto antaa peukalon löytää oman paikkansa.

Mutta arvatkaa mitä. Ei loppunut Runo tähänkään! Puolet vain meni. 

Tein lasten 110 cm koon, koska en uskonut Runo-langan riittävän. Väärin luulin - olisi riittänyt vaikka miesten kokoon. Toinen lanka on mustaa 7-veljestä. Valmis pari painaa 39 grammaa. Menevät seuraavaan sopivaan keräykseen. 

Taistelu Runoa vastaan siis jatkuu. Tämä oli toinen erä. Kolmas saa luvan olla voitto. 

Runot pois

Sukkamestarin viime boksissa tuli mm. Novitan Runo-lankaa värissä kahvi (859). Sen halusin saada pois maailmankaikkeudesta, lue: lankalaatikostani. Hyvä yritys, mutta vielä mokomaa jäi. No, tuli pipo:

  

Tarja K kertoi Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogissaan neuloneensa samaisesta Runo-langasta pipon ja jakoi siitä myös ohjeen, löytyy täältä. Kiitos, Tarja K ohjeesta! Ohjetta noudattaen toivoin koko kerän menevän, koska en tykkää langasta ja vielä vähemmän väristä. Vaan kuinka kävi: kuin kiusaksi lankalaatikossa on vielä 22 grammaa kyseistä Runo-lankaa.

Novitan arkistosta löytyy yksi lapasohje, mutta siihenkin tarvittaisiin 50 grammaa. Heitänkin ilmoille kysymyksen: miten saan 22 grammaa (44 metriä) Runo-lankaa tuhottua tai vaihtoehtoisesti haluaisiko/tarvitsisiko joku tuollaisen nöttösen. Voin mielelläni lähettää sen vaikka kirjekuoressa, eikä maksa mitään. 

Pipo on aikuisen - ei kovin isopäisen kokoinen, aloitussilmukoita oli 120, puikot 3,5 mm ja valmis tekele painaa 78 grammaa. 

Itse en käytä pipoja, joten tämä lähtee asunnottomien tms. sopivaan keräykseen. 

Bingo saa kuittauksen kohtaan: Myssy tai pipo

Hyvästi kaatopaikkamorkkis ja siniset

Jämälankanöttösiä on vuosien varrella siunaantunut. Keräsin kaikki sinisävyiset 7V-jämät yhteen, josko niistä tulisi sukkia. Meillä on aika kylmät lattiat ja etenkin talvisaikaan paksuille sukille on tarve. Inventoin vanhan sukkakasani ja totesin monen olevan huonossa kunnossa, vähän epäsopivia, muotonsa menettäneitä jne. jne. Viisi paria sai lopullisen tuomion; mikä nyt eteen?

Onneksi enää ei tarvitse kärsiä huonoa omaatuntoa vaatteiden tms. poisheittämisestä, kun on olemassa poistotekstiilien keräys. Ehkä ei ole vielä aivan joka paikassa, mutta ainakin meidän kirjastomme aulassa nököttää tämän näköinen laatikko:

Poistotekstiilit jalostetaan mekaanisesti kierrätyskuiduksi. Kierrätyskuidusta voidaan valmistaa uusia tuotteita, kuten vaatteita, lankaa, suodatinkankaita, eristemateriaalia tai esimerkiksi akustiikkalevyjä. Kuidulle etsitään jatkuvasti uusia käyttökohteita. Poistotekstiilien käsittelyn eri vaiheet tehdään kaikki Suomessa. 

Sukkien lisäksi pussiin lähti vähän muutakin tiensä päähän tullutta tekstiiliä. Yleensä olen esim. t-paidoista, yöpaidoista ym. trikoovaatteista ommellut siivousrättejä, mutta niitä riittää jo vaikka harakoille jakaisi. 

Näin sitten väänsin tulevaksi talveksi itselleni kolme paria sukkia ja sain kaikki siniset 7V-jämät käytettyä. Vasemmanpuoleisessa parissa oleva vihreä (väri 390 kataja) piti korkata kokonaisesta kerästä, muuten eivät langat olisi riittäneet. En osaa enää laskeakaan montaako eri väriä sukissa on, kaikki on kuitenkin 7-veljestä paitsi vasemmanpuoleisessa ja keskimmäisessä näkyvä tumma kirkas turkoosi on Adlibriksen Socki Stonewash -lankaa. Tästä voin sivunmennen sanoa, että pesee  käyttökestävyydeltään 7-veljestä -langan mennen tullen. 

Kaikissa on aloitussilmukoita 48, puikot 3,5 mm, varsi 12-13 cm, pohja ennen kavennuksia 20,5 ja koko pohja 24 cm.

Painot vasemmalta oikealle: 94 g, 96 g ja 94 g.

Seuraavaksi hyökkään punaisten jämien kimppuun, mutta ehkä teen välillä jotain muuta. 

Bingoon tulee merkintä kohtaan: "Jämät käyttöön" ja neulehaaste saa merkinnän kohtaan: "Tee jämälankaneule".

  

Häkkyrä!

Kirpputorilta tarttui mukaan hintaan 1,50 € neuleiden kuivausteline. Teline oli muovipussissa, jonka koko oli 24 x 26 cm. Pussissa oli tällainen etiketti mukana:

Otin härpäkkeen pussista ja huomasin, että sen ympärillä oli kuminauha. Vapautin kuminauhan ja esiin pomppasi kuvan mukainen häkkyrä. Häkkyrässä on kaksi kerrosta, se on ilmeisen käyttämätön ja sen halkaisija on 62 cm, eli aika iso, kuva alla.

Ongelma on, että emme ole keksineet, miten häkkyrän saa takaisin mahtumaan pieneen pussiinsa. Etiketissä on kuva jonkinlaisesta taittamisesta, mutta ei ole ainakaan vielä onnistunut, kun aivan väkisinkään ei viitsisi vääntää.

Internetistä ei löytynyt apua. Onko hyvät ystävät, kenelläkään kokemusta kuvan mukaisesta häkkyrästä? Saako sitä enää koskaan mahtumaan pussiinsa?